Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä

Velvollisuudesta vai rakkaudesta ?

(1/6) > >>

Riitta-mummi:
Vn:n aloittama keskustelu seurapalstalla jossa kerrataan niitä kysymyksiä joista Laupiaan samarialaiset raamatunkertomus opettaa pani ajattelemaan kysymyksiä tarkemmin.Voisihan niihin vastata sanomalla kyllä tai ei, mikä olisi liian helppoa. En myöskään katso, ainakaan omalla kohdallani, että raamatun lauseiden luetteleminen on puhuttelevaa. Keromus samarialaisesta itsessään on.
 Siksi muutamia tapauksia mietittäväksi.

Jos kohtaan iltaisin kaupungilla piestyn humalaisen, miten toimin ? Soitan tietenkin poliisin ja he hoitavat asiaa eteenpäin. Ambulanssi jne...
Entä jos katu on pimeä, porttikongit pelottavia, itsellä esim. sydänvika, astma tai muu heikkous. Uskallanko lähestyä ja ehkä joutua itsekin hyökkäyksen kohteeksi. Onko varovaisuus viisautta, vai autanko henkeni uhalla ? Mitä Jeesus opettaisi ?

Kaupungeissahan  on muutamia tapettu nakkikioskin jonossa etuilun takia,kun ulkopuolinen on siihen puuttunut On saanut kuolettavasti puukosta tai pistoolista.


Sitten perheen sisäiset ongelmapaikat ? Jos puoliso on juoppo, väkivaltainen tai vaikkapa peluri. Kenen velvollisuus on ryhtyä auttajaksi? Löytyykö vielä rakkautta kärsiä ja rukoilla käännettä parempaan ?

Entä epäonnistuneet jälkeläiset ? Ohjaatko ammatti-auttajalle, vai onko itsessäsi potentiaalia ryhtyä tukemaan ja opettamaan. Panenko olkani ja omaisuuteni heidän käytettäväkseen ? Missä menee hyväksikäytön raja ?

...
Raamatussa kuvattu tapaus oli yksi tapaus johon olosuhteet olivat auttajalle otolliset ja hänellä oli auttava mieli. Onko kaikilla ?  Onko oltava ?
Jos itse ei jaksa elämän paineissa, ei Vapahtaja  v a a d i  silloin täyttämään mitään mittaa ( minun mielestäni ). Sydämen asenne ratkaisee.


Tällä tavoin jäin pohtimaan.

seppos:
Kerron omia kommenttejani

--- Lainaus käyttäjältä: Riitta-mummi - 21.01.14 - klo:14:27 ---Vn:n aloittama keskustelu seurapalstalla jossa kerrataan niitä kysymyksiä joista Laupiaan samarialaiset raamatunkertomus opettaa pani ajattelemaan kysymyksiä tarkemmin.Voisihan niihin vastata sanomalla kyllä tai ei, mikä olisi liian helppoa. En myöskään katso, ainakaan omalla kohdallani, että raamatun lauseiden luetteleminen on puhuttelevaa. Keromus samarialaisesta itsessään on.
 Siksi muutamia tapauksia mietittäväksi.

Jos kohtaan iltaisin kaupungilla piestyn humalaisen, miten toimin ? Soitan tietenkin poliisin ja he hoitavat asiaa eteenpäin. Ambulanssi jne...
Entä jos katu on pimeä, porttikongit pelottavia, itsellä esim. sydänvika, astma tai muu heikkous. Uskallanko lähestyä ja ehkä joutua itsekin hyökkäyksen kohteeksi. Onko varovaisuus viisautta, vai autanko henkeni uhalla ? Mitä Jeesus opettaisi ?

Kaupungeissahan  on muutamia tapettu nakkikioskin jonossa etuilun takia,kun ulkopuolinen on siihen puuttunut On saanut kuolettavasti puukosta tai pistoolista.
--- Lainaus päättyy ---

Kaupungissa nykyisin mieluummin viranomaiset, kun on näitä huumeiden käyttäjiä, jotka ovat täysin arvaamattomia. Viimeksi puukotettiin kotikäynnille pyydettyä diakonia


--- Lainaus käyttäjältä: Riitta-mummi - 21.01.14 - klo:14:27 ---Sitten perheen sisäiset ongelmapaikat ? Jos puoliso on juoppo, väkivaltainen tai vaikkapa peluri. Kenen velvollisuus on ryhtyä auttajaksi? Löytyykö vielä rakkautta kärsiä ja rukoilla käännettä parempaan ?

Entä epäonnistuneet jälkeläiset ? Ohjaatko ammatti-auttajalle, vai onko itsessäsi potentiaalia ryhtyä tukemaan ja opettamaan. Panenko olkani ja omaisuuteni heidän käytettäväkseen ? Missä menee hyväksikäytön raja ?

...
Raamatussa kuvattu tapaus oli yksi tapaus johon olosuhteet olivat auttajalle otolliset ja hänellä oli auttava mieli. Onko kaikilla ?  Onko oltava ?
Jos itse ei jaksa elämän paineissa, ei Vapahtaja  v a a d i  silloin täyttämään mitään mittaa ( minun mielestäni ). Sydämen asenne ratkaisee.

Tällä tavoin jäin pohtimaan.

--- Lainaus päättyy ---

Perheen sisäisissä on hyvä konsultoida amattilaista sillä monet näistä ongelmista ovat parantumattomia eikä muuta kuin ero ole tehtävissä. Venyttäminen ei niitä paranna. Parempi yksin kuin päivittän kaltoin kohdeltuna ja mukiloituna.

Epäonnistuneita jälkeläisiä ei ole onneksi sattunut kohdalle, mutta vuosia sosiaalityöntekijän kanssa naimisissa olleena vastaukseni olisi, että yhdessä ammattilaisten kanssa on paras vaihtoehto. Siihen tarvitaan molemmat. Olkasi voit ja tulee laittaa, mutta omaisuudesta on vain harmia. Ei rahaa sillä he eivät hallitse sitä ja se menee alkoholiin ja huumeisiin.

Vaikka televisosta saa yleensä hurskaamman kuvan, niin ruokapankki antaa mahdollisuuden käyttää enemmän rahaa kaljaan. (tästä syystä meillä lopetettiin ruokapankki)

myyrä:
"Epäonnistuneet" jälkeläiset?  :icon_eek: Litaniasta taisi puuttua vielä "epäonnistuneet" vanhemmat! "Epäonnistunut" sanan käyttö tuossa on epäonnistunut.

vn:
Kertomus laupiaasta samarialaisesta Raamatussa lienee varsin pelkistetty ja kenties kärjistetty ja selkeä
esimerkki ääripäistä.
Riitta-mummi toi esille tuon miten nykyään kaikki erilaiset hätä/ongelmatilanteet ovat yksilöitä,
jokainen tapaus on uniikki, teki niin tai näin, aina tekee väärin ja virheitä, mutta luultavasti oikeita ja hyviä
asioitakin tapahtuu...
Usein on tietysti viisasta antaa olla kaiken avun antamisen vain viranomaisille jos heitä on riittävästi.

Raamatussa on valtavasti hyviä ohjeita, myös nykypäivään soveltuvia, eikä liene ollenkaan huono asia
tuoda niitä esille, joskus vaikka vain luettelon omaisesti. Kyllä niistä aina jotain jää mieleen.

Me ihmiset olemme tällaisia puutteellisia taapertajia, alatien kulkijoita. Mutta saamme nähdä itsemme
ja toisemme Jumalan luomina ainutkertaisina ja -laatuisina yksilöinä yhdessä.
Me rakastamme koska Jumala on ensin rakastanut meitä. Jumala antaa meille kullekin päivälle sen määrän
voimaa mitä tarvitsemme. Vapahtajaan turvautuen saamme synnit anteeksi, saamme tulevaisuuden ja toivon.

Riitta-mummi:

--- Lainaus käyttäjältä: myyrä - 21.01.14 - klo:16:31 ---"Epäonnistuneet" jälkeläiset?  :icon_eek: Litaniasta taisi puuttua vielä "epäonnistuneet" vanhemmat! "Epäonnistunut" sanan käyttö tuossa on epäonnistunut.

--- Lainaus päättyy ---
Aivan niin. Oli epäonnistunut valinta kun unohdin lainausmerkit. Tarkoitin yleistä katsantoa, vastakohtana "onnistruneet" jälkeläiset. Olen saanut
toruja jälkeläisteni "höösäämisestä".

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu