Keskustelu > Seuratupa

Sanna-täti filosofoi

(1/2) > >>

Sanneli:
Mietin tuossa eilen asioita ja tulin siihen tulokseen, että ihminen on kuin tyyppi, jolla ei ole autoa, polkupyörää, potkulautaa, rullaluistimia eikä omaa yksityistä rautatietä mutta haluaa silti päästä Nivalasta Ouluun. Se voi joko yrittää ihan itse kävellen, missä tapauksessa se tuskin pääsee Ylivieskaa pitemmälle ko jo löytää ittensä nukkumasta jostain ojan pohjalta. Tai sitten se voi niellä ylpeytensä ja tajuta ettei se omin voimin pääse Ouluun ja liftata. Mutta pitää varoa ettei mene väärän tyypin kyytiin, koska muuten löytää ittensä ojan pohjalta raiskattuna ja tapettuna. Tai sitten voi mennä sen oikean tyypin kyytiin ja päästä Ouluun.

Kommentteja?

(Ojanpohjan nyt voi vielä helvetiksi myöntää, mutta sitä mää en ymmärrä, missä välissä Oulusta tuli taivas?)

m.k:
Mitäs tää ny meinaa, ja mitä haettiin takaa? *eijummarra* :-?

Sanneli:
:shock:
Yks ainoa ihminen on tähän mennessä ymmärtäny mun tarkotuksen ja seki oli ateisti.
 :shock:

Teme:
Ja me muut, jotka ymmärretään, ei kehdata nauraa tuolle. ;) Mutta joo.. Oulun ja taivaan rinnastus. Viimeksi kun kävin Oulussa, näin linja-autoaseman ja muistaakseni sen vieressä olleen kaupan. En sitä taivaaksi voi kutsua. Onneksi sentään silloin ei ollut kuin n. -10c tai jotain vastaaavaa.

Teme

Aino:
Tosi hyvä tarina! Jeesuskin käytti tuollaisia vertauksia arkielämästä eivätkä  opetuslapsetkaan  aina tajunneet ennenkuin Hän selitti.
Noita kyydin tarjoajia kyllä löytyy nykyään jos minkälaisia ja saa ollakin tarkka ettei nouse mihin tahansa hienoon Cadillaciin tai Ferrariin. Parasta on pitää lujasti Iso Opaskirja mukana, se jonka on lahjoittanut  Oikea kyydin antaja; Hän joka vie "Ouluun"!

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu