Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Kalistaja - 10.01.23 - klo:06:09
-
Tällä foorumilla on tällä hetkellä - itseni lisäksi - muutamia foorumisteja, joille tekisi hyvää poistua v a p a a e h t o i s e s t i foorumilta joksikin aikaa. Pitää paasto. Oma(van)hurskaus pilkistää pahoin jo.
Etenkin Raamatun sanoja olisi väärissä ja keinotekoisissa yhteyksissä vältettävä. Jeesusta ei ehkä pidä ottaa mukaan joka mielipidetekstiin. Älä turhaan lausu jne.
Rukoillla voi ja pitää. Mutta siitä ei tarvitse kailottaaa. :kahvi:
-
Mikäli minua tarkoitat mitä en epäilekään, olet kertaalleen jo tehnyt minulle erittäin selväksi, kenen sopii kantaa körttipukua,kenen ei. Luoja paratkoon jos sitä kantaisi ekumeniasta kiinnostunut, joka saattaa nähdä krintinuskon vilpitöntä etsintää muuallakin kuin Pohjanmaan herännäisyydessä.
Jotta en tulevaisuudessa ole pahennuukseksi, en aivan varmasti tule Sinun kallisarvoisen "seuraliikkeesi" lähimaillekaan. Liiku siis turvallisin mielin ainakin kaikkialla pk-seudun seuroissa, pysyn kyllä tieltäsi visusti poissa. En liioin häiritse vaatimattomalla talkoohosumisellani ainoissakaan Herättäjäjuhlissa. Että en ole -- hellettä tai ei-- osallistunut Herättäjäjuhlille johtui siitä, että minulle vanhempieni lyhyet viimeiset elinvuodet eivät olleet "korban" vaan tällä kertaa tärkeämmät. Omasta terveydentiöastani en viitsi mitään edes mainita.
Osaat niin erinomaisesti suostutella! Kukahan minun lisäkseni luetaan vuohiin ja kelvottomiin tämän arvovaltaisen herras Toimittajan tuomioistuimen edessä? Vai koskeeko tuomion sana ainoastaan niitä, jotka saat kyllästymään ihan omaan persoonaasi?
Luterilaisessa, joka vaikuttaa muutamia täällä ärsyttävän kroonisesti, ja Sinussa on muuan ratkaiseva ero ja ehdottoimasti hänen hyväkseen.
Laillasi hän ei ole ilkeä.
-
Tällä foorumilla on tällä hetkellä - itseni lisäksi - muutamia foorumisteja, joille tekisi hyvää poistua v a p a a e h t o i s e s t i foorumilta joksikin aikaa. Pitää paasto. Oma(van)hurskaus pilkistää pahoin jo.
No, minä uskon jo etten ole kerrassa vähimmässäkään määrin "hurskas" joten sinun ei tarvitse esiintyä (oma) vanhurskaana tai parempana kuin olet. Et sinä itseäsi tarkoita.
-
Mikäli minua tarkoitat mitä en epäilekään, olet kertaalleen jo tehnyt minulle erittäin selväksi, kenen sopii kantaa körttipukua,kenen ei. Luoja paratkoon jos sitä kantaisi ekumeniasta kiinnostunut, joka saattaa nähdä krintinuskon vilpitöntä etsintää muuallakin kuin Pohjanmaan herännäisyydessä.
Jotta en tulevaisuudessa ole pahennuukseksi, en aivan varmasti tule Sinun kallisarvoisen "seuraliikkeesi" lähimaillekaan. Liiku siis turvallisin mielin ainakin kaikkialla pk-seudun seuroissa, pysyn kyllä tieltäsi visusti poissa. En liioin häiritse vaatimattomalla talkoohosumisellani ainoissakaan Herättäjäjuhlissa. Että en ole -- hellettä tai ei-- osallistunut Herättäjäjuhlille johtui siitä, että minulle vanhempieni lyhyet viimeiset elinvuodet eivät olleet "korban" vaan tällä kertaa tärkeämmät. Omasta terveydentiöastani en viitsi mitään edes mainita.
Osaat niin erinomaisesti suostutella! Kukahan minun lisäkseni luetaan vuohiin ja kelvottomiin tämän arvovaltaisen herras Toimittajan tuomioistuimen edessä? Vai koskeeko tuomion sana ainoastaan niitä, jotka saat kyllästymään ihan omaan persoonaasi?
Luterilaisessa, joka vaikuttaa muutamia täällä ärsyttävän kroonisesti, ja Sinussa on muuan ratkaiseva ero ja ehdottoimasti hänen hyväkseen.
Laillasi hän ei ole ilkeä.
Itkettää.
-
Tällä foorumilla on tällä hetkellä - itseni lisäksi - muutamia foorumisteja, joille tekisi hyvää poistua v a p a a e h t o i s e s t i foorumilta joksikin aikaa. Pitää paasto. Oma(van)hurskaus pilkistää pahoin jo.
Etenkin Raamatun sanoja olisi väärissä ja keinotekoisissa yhteyksissä vältettävä. Jeesusta ei ehkä pidä ottaa mukaan joka mielipidetekstiin. Älä turhaan lausu jne.
Rukoillla voi ja pitää. Mutta siitä ei tarvitse kailottaaa. :kahvi:
Aamen! Foorumipaasto on paikallaan, kunhan siihen ei liity omavanhurskautta. :eusa_pray:
-
Mikäli minua tarkoitat mitä en epäilekään, olet kertaalleen jo tehnyt minulle erittäin selväksi, kenen sopii kantaa körttipukua,kenen ei.
Kuka on arvollinen kantamaan körttipukua? :017: :eusa_pray:
-
Kuka on arvollinen kantamaan körttipukua? :017: :eusa_pray:
Nyt kysyt kyllä liian vaikeita. En minä ainakaan ole, paratkoon. Eikä aavistustakaan miten se määritellään. Luulisin että se olisi pitänyt olla esivanhemmilla. Seuraliike on myös perinneliike, et sitä mitenkään pääse. Eikä koko juttu, oletko sitä tai tätä, niin kiinnosta. Kiinnstihan se joskus dssko t
ööllä olls, mutten enäöä jaksa piitata. Ei sitten.
Enkä muuten kanna. Kun ei semmoista tietoni mukaan pitänyt äidinäidinäidinn jne äiti, eikä vanhemmat kuin ajautuivat ns herännäishenkiseen ajatteluun ihan itsekseen siinä vanhetessaan, kyselin kylä sopiiko.
Päätin että ensmmäinen niskaan osnut kivi körttipuvusta ns körttiläiseltä, niin pukihan lähti ja lujaa. Tahdon sentään ajatella ihan itse, ja jos kyselyt siitä mikä kristittyjä eri puolella maata paremmin yhdistää kuinn erottaa on loukkaukseksi, niin sen kun, mikään asu ei ole niin tärkeä.
Siis, kunhan jotenkin pukeutuu.
-
Herännäisyyteen kuuluu luterilainen näkemys, että arvollisimpia ovat arvottomimmiksi itsensä tuntevat.
-
Leena tarkoittanee minua kun vuosia sitten olen maininnut etten minä ole arvollinen pitämään körttipukua. Huivi minulla on kyllä, hautaamisen varalle hankittu.
Hänestä pukuineen en sanonut mitään.
Pidän näkemiäni körttipuvun käyttäjiä varsin perinnetietoisina tai körttisukujen edustajina. Kun en sitä ole, en pukedu sen mukaisesti.
Seiskarin kansallispukua olen käyttänyt, koska se oli tädiltä saatu peru.
Körttiläisyys on minusta hieno ja vaatimaton tapa uskoa . Elämäntapana se nimenomaan vaatimattomuutta korostava.
Kovin vaatimaton elämäntapa ei oikein ole minun juttuni. Olen siihen liian värikäs . :003:
-
Jäin seyraamaan tätä palstaa, jotta kukaan ei käsitä mitään väärin.
Riitta, vakuutan etten edes muistanut tai sitten en lukenut sillloista tekstiäsi. En kai muistanut. Ajattelin aivan totta vain ja ainoastaan omia käytäntöjäni
Aikanaan Hengellisessä Kuukausilehdessä mainittiin puvun kaavoista, mistä saa tilata, siinä numerossa pääkirjoitus käsitteli sitä teemaa. Minulle puvun ompeli toinen, täältä tutuksi tullut henkilö.
Aikanaan kun opiskelin, kaikki näyttivät käyttävän yhtä samaa vaatepartta kesät talvet, siis kaikki vähävaraiset, tietty muitakin näki. Siihen kuului samettifarkut, siis vakosametista ommellut farkkumaliset housut ja pusakka jossa oli pieni tiedekunnan logo, Ne tilattiin isolla sakilla syksyisin, tilasin kun edellinen hajosi lopullisesti, kotona saatoin käyttää kulahtaneita verkkareita.
Pidin vaivattomasta vaateparresta, koska en viitsi miettiä mitä päälle ja inhoan ns shoppailua ja ahtaita sovituskoeppja ja rahat oli
vat vähissä.
Kirjoitin tänne, että kaiketi pitäisin körttipukua aina, ja syy oli mutkattomampi, kuin vaatteella julistaminen. Tarkoitushan oli vapauttaa ihmiset koko ajatuksesta että huomiota olisi suunnattava kulloiseenkin muoivirtaukseen ja aina yritettävä
niin vimmatusti hankkia uutta, vaikkei raha riitä eikä oikein aikakaan. Se on malliltaan vanha talonpoikaispuku ja siinä koko juttu.
Se siis sopisi luonteelleni paljon paremmin kuin uskolleni. Mutta jos nykyisin kuljeskelisin semmoisessa phyhät arjet, herättäisin tarpeetonta huomiota, eli juttu kääntyisi itseään vastaan.
Tarkoitin vain ja ainoastaan itseäni. Luullakseni se sukuhaara, josta löytyy kyllä
talonpoikaisväestöä, pukeutui noin, muttei heistä ole säilynyt edes valokuvia joita olisin nähnyt. Hyvin hyvinhyvin köyhä isän perhe ei kulkeinut körteissä, tuskin oli kuullutkaan koko puvusta, äitini puolelta sitä hajontaa löytyy, mutta on tutkittukin enemmän.
....................
Arastelin sitä, ja päätin luopua ensimmäosestä kritiikistä, jonka esitää paremmin kölrtti.
Mainitaan muuten, isä Arseni letkautti kerran, että kaikki ortodoksiset naiset näköjään luulevat, että pitäisi käyttää feresiä. Ei siis tarvita karjalaista kansanpukua, eikä perinteitten sekoittamista. eihnse kielklettyäkään tietty ole.
-
Olen luopunut kovien pastillien pureskelusta. Monta hammasta on mennyt rikki enkä uskonut Mattia vaikka hän huomautti tavasta jatkuvasti.
Minusta on aina ollut kiva pureskella jotakin kovaa. Lapsena pureskelin kahvinpapuja ja hiukan lionneita herneitä. Myöhemmin juureksia, näkkileipää ja lähes mitä vaan mikä rapsakteli mukavasti.
Nyt se on loppu. En ole ihan varma vapaaehtoisuudesta, samaa on kuin tupakasta vierottautuminen neljäkymmentä vuotta sitten. Ymmärsin paheen vaarallisuuden, mutta irti päästäminen ei onnistunut omin voimin. Vasta kun aloin kovasti rukoilla, vapauduin.
Nyt aion kyllä joskus nauttia suklaasta, mutta harvoin, enkä mitään myntoneita enää pane suuhuni.
Kuivaan suuhun ja kurkkuun saa apteekista geeliä.
-
Tätini miäs Köpi Ylihärmän Hellanmaasta alootti paaston herännääsyyrestä polttamalla nuarena miähenä körttipukunsa. :039:
Kova ja hauska seuramiäs oli, ku Ukko-Paavo pahimmillaan. :icon_wink:
Kun Köpin elonpäivät päättyi, niin muistoseurojen lopuksi hänen lapset, me serkut ja koko hautajaisväki veisasimma täyrestä syrämestä virren: Herraa hyvää kiittäkää.
Minä en usko kantakiria körttiläisyytehen vaan körttiHenkeen, joka meihin vaikuttaa tavalla tai toisella.
-
Minä en usko kantakiria körttiläisyytehen vaan körttiHenkeen, joka meihin vaikuttaa tavalla tai toisella.
Näin minäkin ajattelen. Henki ei vaikuta kaikkiin läheskään samalla lailla. Olemme erilaisia ja tarvitsemme erilaisia vaikutuksia. Joitakin hipaistaan, toisia nykäistään ja kolmansia pitää ehkä vähän kurmottaakin.
-
Leena tarkoittanee minua kun vuosia sitten olen maininnut etten minä ole arvollinen pitämään körttipukua. Huivi minulla on kyllä, hautaamisen varalle hankittu.
Hänestä pukuineen en sanonut mitään.
Pidän näkemiäni körttipuvun käyttäjiä varsin perinnetietoisina tai körttisukujen edustajina. Kun en sitä ole, en pukedu sen mukaisesti.
Körttiläisyys on minusta hieno ja vaatimaton tapa uskoa . Elämäntapana se nimenomaan vaatimattomuutta korostava.
Kovin vaatimaton elämäntapa ei oikein ole minun juttuni. Olen siihen liian värikäs . :003:
"Herännäisyyteen ei kuulu näkyvä oman uskon korostaminen. Silti 1800-luvulta aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti monet heränneet pukeutuivat toisin kuin muut, körttipukuun.
"Körttien" ylle ottaminen oli merkki mielenmuutoksesta, heräämisestä, pyrkimyksestä koreilun ja synnin välttämiseen. Puhuttiin "tummasta kansasta".
Körttipuku korosti ryhmätunnetta, mutta saattoi tulla myös kompastuskiveksi. Missä herännäisyys oli yleistä, körttipuvun käyttö lapsesta asti oli luontevaa ja piti nuoret helpommin poissa "maailmallisiksi" nähdyistä riennoista. Missä taas heränneitä oli vähän, saattoi körttipuvun käyttö aiheuttaa suuria vaikeuksia arkielämässä. Eeva Eerolan ansiokas artikkeli kertoo körttipuvun historiasta.
Nykyisin körttipukua näkee jonkin verran lähinnä herättäjäjuhlilla, lähinnä naisilla. Jotkut myös käyttävät juhlilla pelkkää körttihuivia tavallisen vaatetuksen kanssa. Huivia on myös muodistettu kieppiersioksi.
Miehen pukuun kuuluu lyhyt, pystykauluksinen takki, röijy eli västi. Sen kolmiosainen takahalkio, ruotsiksi skört, lienee synnyttänyt heränneistä alkujaan pilkaten käytetyn nimityksen körtti (tai 111). Paita on kaulukseton, eikä solmiota käytetä. Housut ovat harmaat ja kengät yksinkertaiset, aiemmin usein pieksusaappaat. Päähineenä on huopahattu.
Naisen pukuun kuuluu lyhyt puseromainen yläosa eli röijy sekä hame. Hartioilla ja päässä on sinisillä raidoilla koristeltu körttihuivi. Kuten kansallispuvun, myöskään körttipuvun kanssa ei käytetä voimakasta meikkiä eikä muita koruja kuin kihla- ja vihkisormusta. " :eusa_pray:
Lähteet
Körttipuku https://www.h-y.fi/herannaisyys/korttipuku.html
Körttipuku kansanpukuna https://www.h-y.fi/media/herannaisyys/tietoa/korttipuku-kansanpukuna.pdf
Tuubihuivi körttiraidoilla https://www.herattaja.fi/tuote/tuubihuivi
-
Herännäisyyteen ei kuulu näkyvä oman uskon korostaminen. Silti 1800-luvulta aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti monet heränneet pukeutuivat toisin kuin muut, körttipukuun.
Ei kai körttipuku omaa uskoa korostanut. Minä ymmärrän sen tavallaan surupuvuksi oman syntisyyden vuoksi.
-
Ei kai körttipuku omaa uskoa korostanut. Minä ymmärrän sen tavallaan surupuvuksi oman syntisyyden vuoksi.
"KÖRTTIPUKU KANSANPUKUNA
Eeva Eerola
Kansanpuku on vaatekerta, joka on ollut käytössä maalaisväestön keskuudessa tietyllä alueella, esimerkiksi jossakin pitäjässä. Kansanpuvut valmistettiin kotikutoisista kankaista ja ne olivat usein värikkäitä ja runsaasti koristeltuja. Aikojen kuluessa kansanpuvut muuttuivat. Viime vuosisadan puolivälistä lähtien kansanpuvut alkoivat jäädä pois käytöstä. Kansanpukuperinne jatkuu kuitenkin nykyään kansallispuvuissa. Kansallispuku on kansalle tai sen osalle tyypillinen puku. Yleensä juhla-asuna käytettävän kansanpuvun mukaelma.
1. Körttipuku
”Kuulin kerran veisattavan tumman kansan virsiä.
Tunsin niissä muistettavan Kristuksen ristiä.
Alhaalta siell veisattihin tummat sanat, sävelkin.
Oma puutos tunnettihin, Herran eteen vietihin.
Mieleni ne liikuttivat. Voi, kun niitä rakastin.
Vaan ne pian katosivat. Aina niitä kaipasin.
Kului monet pitkät ajat. Tummat virret unohtui.
Kunnes ne nyt arvaamatta eteheni ilmestyi.
Kiitos, Herra, että pääsin tumman kansan seurahan.
Jospa täällä olla saisin aina asti hautahan.”
Tämä runo on ollut noin 50-60 vuotta sitten Hengellisessä Kuukauslehdessä. Kirjoittajan nimi ei ole tiedossa.
Tumma kansa oli tummaa vaatetukseltaan. Ryhmätunnetta korostavaa pukeutumistapaa ovat noudattaneet kaikkein uskollisimmin ja laajimmin juuri heränneet. On sanottu, että ”Luterilaisen kirkon historiassa kuvastaa heränneitten körttipuku eniten kantajansa sisäistä ja uskonnollista maailman katsomusta ja hänen kuulumistaan määrättyyn uskonsuuntaan. Körttipuku muodostui heränneille omantunnon asiaksi ja heidän yhteiseksi tunnusmerkikseen.
Puku loi yhtenäisyyden tunnetta, mutta oli myös jyrkkä raja maailmallisuuteen. Kun lapsetkin puettiin tähän pukuun, oli se helppoa
siellä, missä herännäisyyttä oli paljon, mutta siellä missä körttipuvun pitäjiä oli vähän, se oli lapsille vaikeaa. Kerrotaan, että joidenkin piti jopa vaihtaa koulua körttipuvun aiheuttamien vaikeuksien tähden. Kirjailija Juhani Aho kirjoitti körttipuvusta, kun oli nähnyt puvun Lapuan
herättäjäjuhlilla 1901: ”Se ei ole vain muotia, ei vanhaa tapaa tuo puku, sillä on syvemmät juuret. Se ikään kuin tulkitsee Suomen maalaisväestön parasta puolta: vakavuutta, yksinkertaisuutta, lujuutta, omintakeisuutta ja omistaan elämistä.”
2. Kansanpuku
Körttipuku on nimenomaan kansanpuku. Vilhelm Malmivaara kirjoittaa vuonna 1914. ”Heränneet kantavat erikoista vaatetusta. Koska tämä heidän tapansa näkyy olevan ylen vaikea käsittää, vaatinee se jotain selitykseksi.” Malmivaara kertoo, ettei Jumala katso vaatteita vaan sydäntä. Kuitenkin se on yksi niitä puolitotuuksia, joilla saatana ihmisiä eksyttää. Raamatussa puhutaan Israelin tytärten koristuksista tuomitsemalla, sillä Paavali sanoo: ”Älkää mukautuko tämän maailman ajan mukaan.” Koreileminen vaatteilla on syntiä. Eihän Jumala näin puhuisi, jos Hän olisi piittaamaton siitä, miten pukeudumme. Ellei Israelin kansa olisi käyttänyt yleisesti omaa itämaista kansallispukua, vaan kujeillut maailman tavoin, olisi siitä varmasti paljonkin Raamatussa puhuttu. Tietysti ei Jumalan Sana mitään erityistä puvun kuosia säädä, mutta säädyllisyyttä se vaatii kaikessa elämässä.
Ovatko sydän ja vaatteet vieraita toisilleen? kyselee Malmivaara ja selittää kuinka herännyt kansa pysyy muodin orjuuden oikuista vapautettuna. Sen muoti pysyy samana kuin se oli sata vuotta sitten. Sen verran aika on sitä muuttanut, että ns. nuppalakkien sijaan ovat tulleet käytännöllisemmät huopahatut, mutta siinä kaikki. Eikö herännyt kansa olekin kadehdittavaa? Haluttavia ja pelottavia olivat talonpojille vaihtotalouden tuotteet ja muodin vaihtelu: körttipuku oli sen vastakohta.
Muodista vapaina olemisen rinnalle tulee muitakin asioita. Säästettiin paljon tällä tavalla pukeutumisella, sillä yhä edelleen pyritään edistämään kaikkea kotimaista ja säästäminen on suositeltavaa. Tältäkin osin puku ansaitsee tunnustusta. Yksinkertainen elämäntapa oli
heränneitten omana elämäntapana. Se aiheuttaa taas monia hyviä asioita. Vaatetus oli syntiä vain osoittaessaan pyrkimystä maailman hallintaan ja sen kaltaiseksi tulemalla.
Körttipukua pidettiin yhteisenä tunnuksena maallistumista vastaan, vaikka jo 1920- luvulla maallisten ”suruttomien” ja körttikansan
puvut lähestyivät toisiaan.
Malmivaara perustelee pukeutumista tarkemmin: Heränneen kansan puku on valmistettu kotikutoisesta kankaasta. Villat on saatu omilta lampailta, lanka kehrätty ja kangas kudottu talvipuhteilla kotona. Siten ei tarvitse ostaa ulkomaisia kankaita, ei kalliita kauluksia ym. Rahaa säästyy tällä tavalla. Näin koetetaan edistää kaikkea kotimaista sekä kehottaa säästäväisyyteen. Tältäkin osin ansaitsee heränneitten puku tunnustusta.
3. Puku valmistettiin kotona
Miehillä on harmaa, lyhyt pystykaulustakki, jota myös sanottiin röijyksi, Etelä-Pohjanmaalla västiksi. Takaa helmat halki, harmaat housut ja pieksusaappaat, päässä huopahattu, talvella mustasta nahasta tehty lämmin lakki. Naisilla oli sininen, joskus harmaa röijy ja hame, päässä ja kaulassa sininen huivi vaaleansinisillä rannuilla. Arkitöissä röijyn asemasta yksinkertainen pusero ja harmahtava huivi, jalassa
pieksukengät.
Minna Ala-Talkkari kirjoittaa lopputyössään vuonna 1990 naisten körttipuvun tunnusmerkeistä: Yleinen tunnusmerkki körttipuvulle oli siis se, että kaikki materiaali valmistettiin kotona. Hursti eli rohdinpellavakangas ja toimikas saatiin oman pellon hampuista ja pellavista. Sarka lampaiden villoista samaten kuin puolivillainenkin. Jalkineet tehtiin kotona parkituista nahoista. Sinipainetta eli mariansinistä saatettiin ostaa kaupasta, jolla värjättiin hameiden raitalangat. Tyttöjen ja naisten tukkaan kammattiin jakaus keskipäähän ja palmikoitiin, useimmiten yhdelle letille niskaan. Hiukset peitettiin tummalla, siniraitaisella huivilla.
Ihoa vasten oli pitkä paita. Riihenpuinnissa ja hamppusaunassa naiset saattoivat olla paitasillaan. Alushame oli harmaata puuvillaista kangasta. Alushameen tuli olla väriltään hillitty, koska kuumina kesäpäivinä ja
jalkamatkoilla päällyshame nostettiin ylös laskoksille ja silloin alushame tuli helmoistaan näkyville. Päällyshame oli sarssia eli palttinakangasta. Eri puolilla maatamme on ollut värieroja. On käytetty tummanharmaata, tummansinistä tai mustaa.
Myöskin on saatettu kangas raidoittaa. Kaikkein vanhimmissa puvuissa on käytetty esiliinaa. Röijyn kangas oli myös sarssia. Röijyssä oli takana ja sivuissa pienet körtit, jotka laskeutuivat lanteille. Röijy kiinnitettiin edestä hakasilla ja myöhemmin painonapeilla.
Röijyssä ei ollut olkasaumoja, vaan se oli malliltaan kimono. Röijy leikattiin kahdesta kappaleesta, jolloin keskelle taakse muodostui vino langansuunta. Röijyn päälle kuului kaula- eli rintahuivi. Se oli samanlainen kuin päähuivi, mutta isompi. Se kiinnitettiin hakaneulalla. Koruja ei körttipuvussa
saanut käyttää.
4. Tarkat säännöt
Puvussa ei riittänyt yleinen yksinkertaisuus, vaan sen piti olla tarkkojen sääntöjen mukaan tehty. Poikkeukset olivat heti maailmallisuutta eli syntiä. Kuitenkin eri puolilla maatamme oli puvussa poikkeavuuksia. Kustaa Vilkuna kertoo kuinka Savon ja Pohjanmaan herännäisyyden yhtyessä v. 1834 alkoivat Pohjois-Pohjanmaan heränneet leikata vaatteensa savolaiseen mallin mukaan. Se suututti aluksi pohjalaisia herännäisjohtajia Lagusta ja Malbergiä. Oliko tämä suuttumuksen syy, vai joku toinen, sitä ei Vilkuna kerro.
Kainuun heränneitten kerrotaan myöskin lainanneen Savosta körttipuvun käyttämistavan. Koko pukua he eivät kuitenkaan sieltä lainanneet, vaan muodostivat sen isiensä käyttämän puvun mukaiseksi. Kainuun heränneitten miesten röijyistä puuttuivat körttipuvulle ominaiset körtit eli takaliepeet. Naisten röijy Kainuussa oli pitkäliepeinen ja hame liivitön. Kainuun heränneet olivat omaksuneet niin täydellisesti körttipuvun käytön, että heidän uskonsa mukaan tuskin kukaan toisella tavalla pukeutunut pääsi taivaaseen.
5. Körttipuvun leikkaus ja kuosi
Vilkuna kertoo että körttipuvun leikkaus ja kuosi on verrattain myöhäinen länsimainen, lähinnä ruotsalainen laina. Pitkä röijy, josta lyhyt körttiröijykin muotoutui, tuli länsimailla 1680-luvulla säätyläisten kesken muotiin. Röijy lyheni nopeasti ja kehittyi 1770-luvulla liiviksi, jolloin entinen röijy korvattiin pitkällä takilla. Lopulta röijy siirtyi herrasväeltä rahvaalle. "
Lue lisää https://www.h-y.fi/media/herannaisyys/tietoa/korttipuku-kansanpukuna.pdf :eusa_pray:
-
Tekstissä mainittiinkin erottautuminen suruttomista. Puku on siis tästäkin näkökulmasta surevien asu. Mitäpä heränneet muuta surisivat, kuin syntisyyttään, jonka ovat heränneet näkemään.
-
Pistän 'lusikkani samaan soppaan'. Pohdin mikä on röijy, ja hakusanalla löytyi tietoa jossa mainitaan myös körtti eli volli. Hauska sana !
Mitä ovat röijy, körtti ja harakka? Kansallispukutietoa aloittelijoille
Mitä ne röijy, körtti ja harakka sitten ovat?
Kansallispukuihin liittyy oma kielensä, joka voi tuntua aloittelijasta vaikealta ja turhauttavalta, mutta kun sen sisään pääsee, ei enää edes muista, mikä siinä oli haastavaa. Se on kuin kutomaan opettelua: ensin menevät sekaisin vipuset ja välittäjät, mutta jossain kohtaa ne löytävät paikkansa ja ovat kuin olisivat olleet siinä aina.
Röijy tarkoittaa kansallispukukielellä naisen tai miehen takkia. Körtti eli volli on röijyn, liivin tai takin takaosan laskostettu tai läpällinen helmus. Harakka taas on karjalan kielellä sorokka ja merkitsee ortodoksivaimojen huivimaista, valkeaa ja koristeltua päähinettä.
Kansallispukusanastoon voit perehtyä esimerkiksi Suomen kansallispukukeskuksen ylläpitämän kansallispukusanaston kautta.
Taito-lehti
-
Ehkä oleb hieman vierastanut sekä herännäisyyden palvontaa, se nyt saattaa näyttäytyä körttipuvun yliarvostuksena, mulle-kanssa-heti _suhtaitumisena, tai nöyryyskisana, minä-kyllä-olen-siihen-liian-surkean-arvoton. Kumpikin saa vierastamaan, en voi sille mitään. Enkä usko KörttiHenkeen, mutta Jumalan Henkeen uskon , ja sen liikkuminen ei kai ihmiselle näy.
Kun innostuin Bonhoefferista, meni juttu mielestäni överiksi kohdallani, olkoon vaan että Keski-Euroopassa, erityisesti saksaa puhuvalla alueella, sain kuulla on yhdeenlainen Bonhoeffer-kuume vallalla. En aivan takkaan tiedä miksi. Henkilö joka tästä kertoi oli itse koko tyyppiin tuskastunut.
Voin edelleen arvostaa -- tuntui että käsitin ensimmäisenä kristinuskosta jotakin kun luin hänen tekstejään, ne siirappiset elämäkerrat, joissa leivottiin arkisista tapahtumista umpihengellisiä, ja koko perhettä nostettiimn korokkelle, olin lukenut nuorena ja unohtanut. Mutta odotellessa opettaja jäi taka-alalle.
........................
Ekumeenisilla Italian matkoilla tutustuin suunnilleen ikääiseeni naiseen, hän oli hengellinen etsijä nuoruudestaan, mitä en itsestäni voi todeta. Oli ensin kai kotiseurakunnassaan, sitten löysi lestadiolaisuuden jostakin suunnasta omansa, oli siinä aika hurmaannuksissaan mukana vuosia, kunnes vähitellen m¨
jokin alkoi siinä vieraannuttaa.
Oli marssinut kirkkoherranvirastoon: "Ja nyt tämä lesta lähti!" Koska ei asunut perinteisellä lestadiolaisalueella, taisin kysyä mahtoiko kukaan virkaailijoista käsittää. Hän oli hiljan liittynyt roomalaiskatolilaiseen kirkkoon, ja hänelle tärkeitä olivat semmoiset kuin timjami Neitsyt Marian mieliyrttinä. Hänen innostumisessaan oli joa tapauksessa jotain miellyttävää, joskin mietin,
jaksaako hämn sitä --- se ei ole ihan helpolta vaikuttava kirkko. Tapailimme joitakin kertoja reissun jälkeen, ja se ettemme tapaa enää, johtui vain siitä tavallisesta, molemmilla oli oma sosieteettinsa ja omat juttunsa, aikaa rajallisesti, mutta tahtoisin tietää, mitä hänelle nyt kuuluu. Tahtoisin todella, ja harmittaa etten edes muista nimeä.
En usko että suuttuu vaikka tämän kerroin.
-------------------
En oikein usko, että olisi kovin väärin käyttää Herättäjäjuhlilla körttipukua, jos sen omakseen kokisi, jos on lukenut niistä ajatuksista, jotka edelsivät koko tavan muotoutumista. Eri juttu, että viisainkin viisaus ihmiskäsissä muuttuu usein vastakohdakseen ja huojennuksesta sukeutuu paineen aiheuttaja tai haaste, len ko hyvä, uskallsnko. En sitä viimeisille juhlille edes ottanut mukaan.
Olen joutunut niin syvästi ja niin raskaasti olemaan pahoillani koko olemassaoloani, sitä, etten voi valita millään tietoisuuden tasolla käytöstäni kohtausten aikana, että minulla on suurin huojennus ollut, että minut on lunastettu kokonaan.
Minula puhutteli ajatus siitä, ettei tarvita jatkuvaa trendin aallonharjalla surffaamista --- aikka oma äitini miten sanoi suoraan häpeävänsä rytkyjäni, ja totta kai toisinaan on aiheellista kunnioittaa muita, ottaa hyt vähintään huomioon, pukeutumalla hieman paremmin.
En jaksa kantaa surupukua syntisyyteni takia vaikka aihetta olisi, ja olen pahoillani siitä, että rippi jäi, vaikka syyt käsitin, lopulta tulematta sakramentiksievl kirkolle, jo Luther oli, mutta siihen ei liity aine, kuten kasteessa vesi ja ehtoollisessa leipä ja viini.
------------------------------
Ortodoksisen krkon opetus jonka mukaan Kristus maksoi meistä vain pohjarahan
ja loppu on ansaittava kilvoituksella, sai minut järkyttymään täydellisesti, sillä minä en ikinä voi lunastaa sieluani, sitä valuuttaa minulla ei ole, ja kuullessani evl kirkkoherralta, että koko hinta on maksettu, ymmärsin kuinka syvän levon tämä oli minulle suonut, olin sittten innokas etsijä tai tauolla. Oli muuten körtti :003:
Mutta siis, aivan kuten kukin omakseen kokee. Ainut, mikä särähti pahasti oli KörttiHenki --- ovvatko he Jumalan Hengen vaikutuksen ulkopuolella, jorka eivät eläissään kohtaa koko herännäisyyttä? Itselleni se merkitsi paljon, muttei niin paljoa etten voisi mennä, jos ja kun alkaa olla fiilis, että paree olis.
Mistä vaan ne väkirikkahar joukoot haerahan, jos kovin valikoovaa rupiaa meni olemahan... :003:
-
No niin, KörttiHenki on JumalanHenki, Saattaa olla. Onko aivan aina, en tiedä. :kahvi:
-
aTuli pitkä juttu ja toistoa, muttei jokaiselle, ja matkan päästä kaikki näyttää taas uudelta, tai sitten vahvistuu, kyl näin yhä mietin. :kahvi:
-
... Mihin minä menisin? Haluan pois näistä ristiriidoista. Haluan paratiisiin. En tahdo kuolla. Haluan elää 111-vuotiaaksi. 111 on Jumalan puhelinnumero. Se on körttivästin halkiot. Se on virsi ...
http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=5015.msg220985#msg220985
... Virsi 111
111 on Jumalan puhelinnumero
111 muodostuu körttivästin halkioista
111-vuotiaaksi tahdon elää
Ihminen päättää, Jumala säätää. ...
http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=5477.msg256151#msg256151
-
Tekstissä mainittiinkin erottautuminen suruttomista. Puku on siis tästäkin näkökulmasta surevien asu. Mitäpä heränneet muuta surisivat, kuin syntisyyttään, jonka ovat heränneet näkemään.
Erottautuminen suruttomista surevien asulla ei kuitenkaan johda ilottomuuteen. :eusa_pray:
-
Erottautuminen suruttomista surevien asulla ei kuitenkaan johda ilottomuuteen.
Pikemminkin päinvastoin. Suruttomien ilo on enimmäkseen teeskentelyä. :003:
-
Pikemminkin päinvastoin. Suruttomien ilo on enimmäkseen teeskentelyä. :003:
Suruttomat ovat yksilöitä, joillakin ilo on enimmäkseen teeskentelyä, muutamilla useimmiten, toisilla harvemmin ja eräät eivät koskaan teeskentele. :eusa_pray:
-
Körttipuku - puhe (Martti Nissinen) muistotilaisuudessa https://www.youtube.com/watch?v=3_EkNIhgt_8 :eusa_pray:
-
"Vuoden 1701 - virsikirjan
virren 391 säkeistö:
Äl´ann´mun vilpistellä
pois sinust´Jeesu Krist´.
Vaan vahvist´uskoon vielä,
kiinnit´sinuus kiintiäst´,
ett´sotii vahvast´taidan,
mua kätes tukekoon.
Sitt´iloll´veisat´mahdan,
jo kaikk´täytett´on.
Onkohan näitä vuoden 1701 - virsikirjoja jossain myytävänä?
Tuon säkeistön kirjoitin Viljo Porkolan Mitä se on - kirjan lopusta.
Ja kuinka monta virsikirjaa on ilmestynyt vuoden 1701 ja nykyisen virsikirjan välissä?"
http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=1042.0
-
Suruttomat ovat yksilöitä, joillakin ilo on enimmäkseen teeskentelyä, muutamilla useimmiten, toisilla harvemmin ja eräät eivät koskaan teeskentele.
Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että ne, jotka eivät teeskentele, eivät edes ole iloitsevinaan.
-
Tämä nettikirjoittelu on siitä huanoa, kun niin heleposti syntyy monenlaasta ja suurta väärinkäsitystä, kun äkkiseltään laittaa ajatuksiaan riville. Sehän on nähty, että joku voi loukkaantua väärinymmärryksen vuoksi pahastikkin.
Tuskin Kalistajakaan halusi täälä mitään pahaa verta herättää, kun tuumasi: "Tällä foorumilla on tällä hetkellä - itseni lisäksi - muutamia foorumisteja, joille tekisi hyvää poistua v a p a a e h t o i s e s t i foorumilta joksikin aikaa. Pitää paasto. Oma(van)hurskaus pilkistää pahoin jo." Mainitsihan hän lauseessaan myös ittensä.
Kun ei näe kirjoittajan kasvoja, niin eihän voi tietää kirjoittajan tunnetilasta mitään. Siitä ei hyvää seuraa, kun sanoista otetaan aina kiinni kuin fariseus tai publikaani.
Politiikassahan tavataan joka sanaa, mitä poliittinen vastapuoli lausuu ja tartutaan vähäiseenkin asiaan, jolla taas voisi lyörä vastapuolta. Eduskunnan kyselytunnit ovatkin harvoin hyvää katsottavaa kauhean jankutuksen vuoksi.
-
Rukoillla voi ja pitää. Mutta siitä ei tarvitse kailottaaa. :kahvi:
Pieni rukous riittää. Kailottaminen ei kuulu herännäisyyteen. :eusa_pray:
-
Pieni rukous riittää.
Mitä on pieni rukous? Hiljainen ja lyhyt rukous voi olla suuri. Se voi kummuta syvästi ahdistuneen ihmisen sydämestä ja saattaa saada ihmeitä aikaan.
-
Hiljainen ja lyhyt rukous voi olla suuri.
Mutta siitä ei tarvitse kailottaa. :eusa_pray:
-
Mikä se sellainen foorumi on jossa ei saa mistään puhua ? Nimeomaan henhellisistä asioistahan puhutaan hengellisissä areenoilla. Niin teet itsekin, ja lisäksi ivaat eri tavoin esiintyviä ihmisiä. :018:
On eri asia kertoa itsestään kuin vaatia toisilta ! Molemmat ovat omia päätöksiä.
-
Tämä nettikirjoittelu on siitä huanoa, kun niin heleposti syntyy monenlaasta ja suurta väärinkäsitystä, kun äkkiseltään laittaa ajatuksiaan riville. Sehän on nähty, että joku voi loukkaantua väärinymmärryksen vuoksi pahastikkin.
Tuskin Kalistajakaan halusi täälä mitään pahaa verta herättää, kun tuumasi: "Tällä foorumilla on tällä hetkellä - itseni lisäksi - muutamia foorumisteja, joille tekisi hyvää poistua v a p a a e h t o i s e s t i foorumilta joksikin aikaa. Pitää paasto. Oma(van)hurskaus pilkistää pahoin jo." Mainitsihan hän lauseessaan myös ittensä.
Kun ei näe kirjoittajan kasvoja, niin eihän voi tietää kirjoittajan tunnetilasta mitään. Siitä ei hyvää seuraa, kun sanoista otetaan aina kiinni kuin fariseus tai publikaani.
Politiikassahan tavataan joka sanaa, mitä poliittinen vastapuoli lausuu ja tartutaan vähäiseenkin asiaan, jolla taas voisi lyörä vastapuolta. Eduskunnan kyselytunnit ovatkin harvoin hyvää katsottavaa kauhean jankutuksen vuoksi.
Ei tiedä iun ei näe kasvoja, muttei myöskään voi pitää mielessään joka tölväisyä. Eihän niitä jaksa lukea, joka juttua, en minä ainakaaan.
Tuli vaan niin tympeä olo. Taasko se aloittaa, että on kuin hienokseltaisessa neuloasateessa- J
ospa ei mentäisi henkilökohtaisuuksiin, vaikka puvun käyttöön, jos on kiinnostunut ekumeniasta, voi voi, pysymällä poissa tieltä pääsee vähemmällä.
Kai tässä taas rauhoitutaan, itse kukakin. KAalistakoon ihan mitä tahtoo, milloin tahtoo ja missä tahtoo, eipä ole minun asiani, vaan ihan omansa.
-
Mikä se sellainen foorumi on jossa ei saa mistään puhua ?
Körttifoorumilla on puhuttava körttiHengessä. :eusa_pray:
-
Körttifoorumilla on puhuttava körttiHengessä.
Lieneekö tuollaista mörköä olemassakaan? Täällä keskstellaan herännäisyyden hengessä. Se tarkoittaa ilmapiiriä eikä mitään henkiolentoa.
-
Minä en usko kantakiria körttiläisyytehen vaan körttiHenkeen, joka meihin vaikuttaa tavalla tai toisella.
Aamen! KörttiHenki vaikuttaa meihin tavalla tai toisella. :eusa_pray:
-
Aamen! KörttiHenki vaikuttaa meihin tavalla tai toisella. :eusa_pray:
En tiedä onko körttihenki vaikuttanut tai tiivistempoinen työ, mutta olen laihtunut täällä ollessani aika lailla.
Pömppävatsa on poissa ja energiaakin tuntuu olevan kuin ydinvoimalassa.
Suomessa taisin työssä päässä liian vähällä ja oireilin kyllä enempi siellä kaikenlaista.
Paasto kyllä kuitenkin on ollut mielessä.
Kun en ole löytänyt kivaa seurakuntaa tai rukouspiiriä missä käydä.
Suomalainen seurakunta Oslossa pitää liian harvoin messua.
Ihania ihmisiä kylläkin täynnä.
Mulle paasto taitaa olla omien asioiden ajamisia, vaikka ei pitäisi.