Kyseessä oleva patsas esittää sukupuuttoon kuollutta nautalajia, ns. alkuhärkää (
Bos primigenius), joka metsätettiin sukupuuttoon 1500-1600-luvuilla. Manner-Euroopassa sitä esiintyi viimeksi Itä-Preussissa, missä sitä myös koetettiin suojella.
Naudan itämerensuomalainen nimi on tarvas, sana, joka tunnetaan suomalaisessakin nimistössä, Tarvaspää ehkä tunnetuimpana. Miksi Rakveressä on tarvasveistos? Siksi, että kaupungin vanha nimi on Tarwanpea, tarvaanpää. Nimi saattaa johtua jostakin maisemanmuodosta. Vanhan nimen peruja ovat esim. koripalloa ja jalkapalloa pelaavat Rakvere Tarvas -joukkueet. Patsas pystytettiin sen kunniaksi, että kaupunki täytti 700 vuotta.
Mitään härkään liittyvää uskonnollista sisältöä ei ole tiedossani. Yhtä hyvin voisi esim. Virtain, Vaasan ja Porin kaupungilta, kysyä, miksi siellä on karhupatsas - karhuhan oli suomalaisessa muinaisuskossa aivan keskeinen hahmo. Ilman moottorisahataiteilijoiden tuotoksiakin karhupatsaita lienee Suomessa kymmeniä ja niitä tarjotaan jopa koteihin. Helsingissä on oikein Karhupuisto, siinä sitä on pakanuutta kerrakseen...
Hm, itsekin muovailin savesta karhun noin 10-vuotiaana ja se on tallella edelleen.
Patsaan tukijoiden luetteloa tutkimalla voi pohtia salapakanuuden esiintymistä Suomessa.
Mt