Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Acon20 - 21.09.08 - klo:16:00
-
Armolahjoista kysyisin? Pyhä Henki antaa niinkuin itse tahtoo varustaakseen seurakuntansa evankeliumin julistustyöhön.
Miten voi toimia seurakunta, ellei kaikki armolahjat toimi oikeissa tilanteissa? On suuri mysteeri se, kun Pyhä Henki itse antaa ja varustaa tulemaan esiin oikealla ja sopimattomalla hetkellä esiin, nuhtelemaan ja kehoittamaan.
Rinnanpielessä nappeina, joko julkisesti tai yhteisön sisäisessä tietoudessa on henkilöt, joilta minkäkin avun saa. Ja apua toki saa oikeastakin elämänlähteestä. Mutta Henki kuitenkin itse jakaa. Toiset opettajiksi, toiset apostoleiksi, toiset evankelistoiksi jne tahtonsa mukaan.
Tule kaikessa kaikeksi Kristus. Näillä sanoilla rukoillen on hyvä päättää oman tahdon tie. Ja turvata Herraan Jeesukseen Kritukseen tämän seurauksena alkavan kilvoittelun ja taisteluiden tiellä.
Siitä alkaa uskossa lapsuus ja sananmaito, uskon nuoruuden aika jolloin opittua käytetään taistelussa ja täysi miehuus, jossa jo tiedetään miten taistelussa aseita ja joukkoja voidaan käyttää, mutta nöyryydessä ja köyhässä rukouksessa turvaudutaan Herraan, että Hänen tahtonsa saisi tapahtua.
Voitoissa ja tappioissa ihminen oppii tunnistamaan omat rajansa, vihollisensa ominaisuuksista, lähimmäisistään ja Herran voimasta sen mikä Hänelle on mahdollista. Ja sen minkä Herra haluaa näyttää täällä ajassa siitä mikä yli-inhimillistäkin on.
-
Muinoin kun olin korttiläisissä jutuissa mukana joka viikko, niin en kenenkään kuullut puhuvan armolahjoista. Moni vuosi vierähti ja tietämättömyys pysyi, kunnes itse niihin törmäsin lähempänä 30 ikävuottani.
Vaikka olinkin saanut pitkän uskonnonopetuksen körttiläisessä opinahjossa, niin olin välttynyt kaikesta asiallisesta opetuksesta, en tiedä miksi. Oliko se niin vaarallinen alue UTa vaiko oliko opettajat epävarmoja opettamaan siitä.
Liitän tähän UTn paikan, josta voivat enempi tietävät opettaa enemmän:
1. Korinttolaiskirje 12
1 Mutta mitä hengellisiin lahjoihin tulee, niin en tahdo, veljet, pitää teitä niistä tietämättöminä.
2 Te tiedätte, että kun olitte pakanoita, teitä vietiin mykkien epäjumalien luo, miten vain tahdottiin.
3 Sentähden minä teen teille tiettäväksi, ettei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, sano: "Jeesus olkoon kirottu", ja ettei kukaan voi sanoa: "Jeesus olkoon Herra", paitsi Pyhässä Hengessä.
4 Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama;
5 ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta Herra on sama;
6 ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama.
7 Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi.
8 Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;
9 toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;
10 toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
11 Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.
12 Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
14 Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta.
15 Jos jalka sanoisi: "Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
16 Ja jos korva sanoisi: "Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
17 Jos koko ruumis olisi silmänä, missä sitten olisi kuulo? Jos taas kokonaan kuulona, missä silloin haisti?
18 Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut.
19 Vaan jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi?
20 Mutta nytpä onkin monta jäsentä, ja ainoastaan yksi ruumis.
21 Silmä ei saata sanoa kädelle: "En tarvitse sinua", eikä myöskään pää jaloille: "En tarvitse teitä".
22 Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä;
23 ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme;
24 mutta ne, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian,
25 ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan.
26 Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
27 Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä.
28 Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä.
29 Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja?
30 Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?
31 Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien.
-
Muinoin kun olin korttiläisissä jutuissa mukana joka viikko, niin en kenenkään kuullut puhuvan armolahjoista. Moni vuosi vierähti ja tietämättömyys pysyi, kunnes itse niihin törmäsin lähempänä 30 ikävuottani.
Vaikka olinkin saanut pitkän uskonnonopetuksen körttiläisessä opinahjossa, niin olin välttynyt kaikesta asiallisesta opetuksesta, en tiedä miksi. Oliko se niin vaarallinen alue UTa vaiko oliko opettajat epävarmoja opettamaan siitä.
En kuullut kenenkään puhuvan...., tietämättömyys pysyi..olin välttynyt asiallisesta opetuksesta...kovaa puhetta vaikka munkki oletkin. :lol:
-
Armolahjat ymmärtää helposti joksikin ihmeelliseksi yliluonnolliseksi ilmiöksi, johon liittyy voimakkaita tunnekokemuksia. Eihän sen tarvitse näin olla. Minä käsitän niiden olevan arkisia ja tarkoituksenmukaisia taipumuksia olla eri tavalla hyödyksi lähimmäisilleen. Jollakin on maalaisjärkeä, jollakin kielipäätä ja jollakin taito tunnistaa sairauksia ja hoitaa niistä kärsiviä. Jumalalta meidän taipumuksemme ovat aina peräisin, ei Pyhä Henki tarvitse erikoisefektejä toimiakseen.
-
Kreikan käsite karisma on perustana sanallemme armolahja (Jumalan anteeksiantava armo). Suppeassa erityismerkityksessä armolahjat merkitsee varsinkin Paavalin kirjeissä niitä lahjoja, joita Henki jakaa uskoville seurakunnan rakentamiseksi.
Lahjat ovat annettuja ja saatuja - ne eivät ole lähtöisin ihmisestä itsestään. Jo sana lahjat viittaa muuhun kuin ihmisen luontaisiin ja synnynnäisiin kykyihin. Lisäksi sanotaan selvästi, että Pyhä Henki jakaa hengelliset lahjat.
Eri armolahjoja on arvosteltava sen perusteella, miten hyvin ne rakentavat seurakuntaa.
On kyse osaksi luonnonlahjoista, kyvyistä, jotka Hengen avulla on otettu käyttöön ja pyhitetty seurakunnan palvelukseen (esim johtamistaito, puutteessa olevista huolehtimisen kyky ja opettamisen taito). Yhteistä kaikille näille lahjoille on, että Jumalan on antanut ne varustaakseen Jumalan kansan palvelutyöhön, rakentamaan Kristuksen ruumista.
Edellä oleva on lainattu Raamatun kommentaareista.
Minun mielestäni armolahjoja käytetään kuitenkin usein väärin. Ne saattavat olla jopa ihmisten "lyömäaseena" toisiaan vastaan.
Olen ymmärtänyt, ettei herännäisyydessä korosteta armolahjojen käyttöä, eikä kerskailla näillä Jumalalta saaduilla lahjoilla - niin kuin ei myöskään uskolla. Toki moni körtti tunnustaa uskonsa minun tavoin, mutta siinä ei ole mitään kerskailun aihetta. Kaikki on Jumalan lahjaa.
-
Ehkä uskokin on yksi armolahja muiden joukossa?
-
Kaikenlaisia aiheita.
Kello on nyt 5.16 en tiedä onko järkeä näin aikaisin kirjottaa mitään, kun aika levottomia aina aamuisin liikkuu mielessä.
Itse sain armolahjan kerran, kun olin tosi synkissä tunnelmissa.
Olin murehtinut jo pitempään aikaa elämää ja muuta, kun rukouksessa ollessani alkoi suusta tulemaan outoja sanoja.
Olin ihan varma, että olen sekoamassa ja että olen liikaa ollut rukouksessa ja ajatellut uskonasioita.
Samalla kuitenkin tuli sellaista iloa ja rauhaa, mutta kielilläpuhuminenhan on Raamatun mukaan itse hallittavissa ja lopetin sillä kertaa moisen touhun.
Sitten meni pari kuukautta ja tuli juttua uskonasioista yhden naisen kanssa ja punastellen vaivaantuneena kerroin kokemastani ja ajattelijn, että hän pitää ihan pimeenä.
Hän kuitenkin kertoi, että toihan on ihan tavallista ja raamatullista, että hänkin puhuu kielillä.
Itse en ollut moisesta kuullut tai lukenutkaan, uskonnolliset asiat olivat silleen uusia.
No se oli mun kokemus ja siitä päivästä toi lahja on ollut. Ei se ole tehnyt musta parempaa tai pahempaa, mutta joku merkitys kait silläkin on.
Se että se olisi joku vakava asia, kuten alussa oli, niin sitä pikkasen ihmettelen.
Jos kerran Henki jakaa niinkuin itse tahtoo, niin mitäs sitä moisista lahjoista huolehtimaan.
En nyt tiedä Ukko Paavon kokemuksista asiasta, mutta kovin vierasta siihen kohtaaminen ei kuulemma hänellekkään ollut.
Vaikkakaan hän ei moisista paljoa painottanut puheissaan.
Tietysti onhan sitä Raamatussa, että tavoitelkaa lahjoja, mutta eristyisesti rakkautta, että ehkä joku tavoittelu voisi olla hyväkin?
Oli miten oli, minusta ei oikein kuulune körttiläisyyteen moisista lahjoista puheet, sillä niissä on vaaransa ja ihminen voi alkaa vaatimaan muilta ja kuvittelemaan itsestään saadessaan jonkun lahjan, vaikka parantaa sairaita enemmään kuin on.
Onhan niitä parantajia, kuten oliko se jalovaura tai joku, joka parantaa ja pitää puheita, jotka minusta ovat ihan kauheita kuulla.
Pooh. Levotonta pitäiskö painua koisaan takas?
Tämä on se päivä, jolloin tapaan sattumalta maailman kauneimman tytön ja hän ihastuu muhun ja aloitamme seurustelun.
Toivossa kiva herätä. :wink:
-
Kaikenlaisia aiheita.
Kello on nyt 5.1
Pooh.
Tämä on se päivä, jolloin tapaan sattumalta maailman kauneimman tytön ja hän ihastuu muhun ja aloitamme seurustelun.
Toivossa kiva herätä. :wink:
----------------------------------------------------------------------------------
Hyviä unia lisää :D
-
Armolahjat ymmärtää helposti joksikin ihmeelliseksi yliluonnolliseksi ilmiöksi, johon liittyy voimakkaita tunnekokemuksia. Eihän sen tarvitse näin olla. Minä käsitän niiden olevan arkisia ja tarkoituksenmukaisia taipumuksia olla eri tavalla hyödyksi lähimmäisilleen. Jollakin on maalaisjärkeä, jollakin kielipäätä ja jollakin taito tunnistaa sairauksia ja hoitaa niistä kärsiviä. Jumalalta meidän taipumuksemme ovat aina peräisin, ei Pyhä Henki tarvitse erikoisefektejä toimiakseen.
Hyvä jalatmaassa kuvaus. Tärkeämpää on se miten niitä lahjoja tai taipumuksiaan käyttää kuin se onko saanut jonkun taidon syntymälahjana, kovasti harjoittelemalla vai aikuisiässä "yllättäen".
Vaikken ole saanut lauluääntä syntymälahjana tai vähäisellä harjoittelulla niin elättelen silti toivoa :)
(Ja nipotus-edit vielä perään: eikös seuratuvassa lähes kaikki ole vakavaa asiaa joten miksi turhaan korostaa otsikossa sitä? vai kyseessä vain toisista piireistä saatu "lahja" saada kaikki näyttämään erityiseltä?)
-
Lahjat ovat parempia käytössä kuin puheissa...
-
Lahjat pitää laittaa jakoon ja kyvyt käyttöön.
-
Lahjat pitää laittaa jakoon ja kyvyt käyttöön.
Saako lahjoista myös lahjakkuutta?
-
Tutkittaisiinko nämä lahjajutut ihan Pyhän kirjan avulla.
Itsde en hälua poistaa osia Raamatun tiedosta laiminlyömällä niden tutkimisen.
Apostolien kirjoitukset ovat kuitenkin antamassa jotakin tärkeää, jota ei varmaan sovi hyljätä ilman todellista asiaan tutustumista.
Pavo Ruotsalaisella ei ollut mahdollisuuksia samalla tavalla, kuin nykyisellä Raanattutiedolla tuoda esille tärkeät osat apostolisen opetuksen juurista.
-
Mahtoiko Paavalikaan tarkoittaa armolahjoilla nimenomaan hurmoksellisia ilmiöitä? Toki ne olivat tuttuja ja toivottuja alkuseurakunnassa, mutta Paavali taisi kiinnittää niidenkin kohdalla huomion tarkoituksenmukaisuuteen ja järjestykseen.
-
Minä puhun siansaksaa.
-
Minä puhun siansaksaa.
Onneksi kuitenkin kirjoitat suomea.
-
Kielitaidottomus on suomalaiselle tavaton ongelma ja mene monelle yli ymmärryksen. Sen ei tarvitse olla kuitenkaan ylivoimaista. Täytyisi saada vain kouluiässä tai myöhemmin oikea peruskoulutus omaan kieleen ja vieraiden kielien perustietoon.
On turha luulla. että he, jotka puhuvat yli kymmentä kieltä, olisivat jotenkin vain kielineroja.
Tunnen henkilöitä, joille kielet ovat tulleet helpoisksi ja puhuvat niitä niin hyvin. että voivat olla tulkkeina eri konferensseissä ja kääntää puheen eri kielille samassa tilaisuudessa. Kaksi kieltä on aika tavallista.
Miltä tutuisi kääntää espanjankielestä englanniksi ja suomeksi samanaikaisesti, kun satoja ihmisiä on kuuntelemassa?
Kuitenkin kieli on laadukasta ja molemmille kieliryhmille ymmärrettävää, eikä sanat sekaannu.
Kun kieli ei onnistu, niin vika on tietenkin korjattavissa, mutta korjaus ei ole helppoa. 1. täytyy oppia ajattelemaan nopeasti. 2. muistamaan oikein kielen perusopintojen lisäksi. Pitäisiö oppia nopea aivotoiminta?
Aivovoimistelua ei suomessakaan suosita, vaan purnataan sitä vastaan kaikilla mahdollisilla keinoilla. Ihan tuntuu siltä, että tarvittaisiin sopivaa koulutusta ajatteluun.
Kun alla olevaa kirjoitusta apostolien teoista tarkastelee, niin ihmiset olivat aika oppimattomia ja kuitenkin puhuivat vierasta kieltä ymmärrettävällä tavalla. Tämä ei voinut olla nerokkuuden tuotetta, koska monet oppineet pitivät apostoleitakin vain tavallista oppinutta paljon vähempi tietävinä.
APT 2:
1 Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.
2 Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
3 Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle.
4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.
5 Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on.
6 Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä.
7 Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: "Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia? 8 Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?
9 Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa,
10 Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset,
11 kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."
12 Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisellensa: "Mitä tämä mahtaakaan olla?"
13 Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: "He ovat täynnä makeata viiniä".
14 Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne.
15 Eivät nämä ole juovuksissa, niinkuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä.
16 Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta:
17 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
18 Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.
-
se on ollut vanhoina hyvinä aikoina... :wink:
-
Kielitaidottomus on suomalaiselle tavaton ongelma ja mene monelle yli ymmärryksen. Sen ei tarvitse olla kuitenkaan ylivoimaista. Täytyisi saada vain kouluiässä tai myöhemmin oikea peruskoulutus omaan kieleen ja vieraiden kielien perustietoon.
Kun yläpuolella olevia rivejä tarkastelee, tulee suomen lauseoppi tarpeeseen. Enempää en lähde opettamaan.
Suomalaisten kielitaito on paljon otaksuttua parempi, kun vertaillaan kielitaidon yleisyyttä EU-maissa.
-
Suomalaisten kielitaito on paljon otaksuttua parempi, kun vertaillaan kielitaidon yleisyyttä EU-maissa.[/quote]
-------------------------------------------------------------------------------------
Minua vähän risoo Munkki1:n kielitaito vertailu. Ei tavallisen suomalaisen tarvitse välttämättä osata vieraita kieliä, eikä he sitä puutetta pode.
Jotka olemme tai olemme olleet sellaisissa tehtävissä missä kielitaitoa vaaditaan uskon, että pystymme keskustelemaan vaikka munkin kanssa. :twisted:
-
Munkki1 arvioi:
Aivovoimistelua ei suomessakaan suosita, vaan purnataan sitä vastaan kaikilla mahdollisilla keinoilla. Ihan tuntuu siltä, että tarvittaisiin sopivaa koulutusta ajatteluun
------------------------------------------------------------------------------------
Koulutusta kyllä tarvitaan. Eräitten kirjoitusten lukeminen tällä foorumilla on jo erittäin vaativaa "aivovoimistelua". Ainakin yhdeksättäkymppiä käyvälle.
-
Mahtoiko Paavalikaan tarkoittaa armolahjoilla nimenomaan hurmoksellisia ilmiöitä? Toki ne olivat tuttuja ja toivottuja alkuseurakunnassa, mutta Paavali taisi kiinnittää niidenkin kohdalla huomion tarkoituksenmukaisuuteen ja järjestykseen.
Kun helluntaina seurakunta oli koolla Jerusalemissa, antoi Herra kielilläpuhumisen lahjan vaikuttaa ja evankeliumia julistettiin Juutalaisille kaikkialta maailmasta heidän omalla kielellään. Ja tämä oli tarkoituksenmukaista, koska paikan päällä oli mukana ihmisiä monelta paikkakunnalta.
On myös ilmiöitä raamatussa, jossa ollaan hurmoksissa ja koetaan yliluonnollisia asioita. Ja nämäkin ovat Jumalan mielenmukaisia ja Hänen tarkoituksensamukaisia asioita. On siis olemassa kahdenlaisia kokemuksia.
Miten se sitten Herraa palvelee, jos ilmiö hurmoksellinen? Ja onko se ilmiö sellainen, että siinä ihminen lankeaa shamanistisesti loveen.
Jälkimmäisen olen nähnyt samoin kuin ensimmäisen. Jälkimmäistä enemmän ja jälkimmäistä hieman vähemmän.
Tarkkana saa olla ja asioista olisi oltava oikeaa opetusta, ettei siivilöidä kärpäsiä ja niellä kameleita.
Muuten olen kaikkien jotka vastasivat kanssa samaa mieltä, että turha elämöinti asiassa on tarpeetonta. Mutta voimavarana seurakunnalle ainoana annettuna rakennukseksi on armolahjat. Monesti arjessa ilman suuria areenoita ja erityismainintoja nämä ovat mukana. Mutta myös on ajateltava, että kiitos Herralle, että kaikkinaisten lahjaisi kautta olet uskovia ruumiisi jäseniksi rakentamassa.
-
Minusta on jännä juttu että kun armolahjoista tulee puhe niin helposti aina tulee esile ylpeileminen tai kerskaileminen.
Ehkä se on tätä ihmisyyttä että lahjoistakin niin helposti tulee ansioita.
Kyllä minä uskon armolahjojen olemassaoloon mutta näkisin ne hyvin arkisesti.
Jumala haluaisi toimia siellä misää ihmiset ovat arjen keskellä, silloin kun tarvetta ilmenee.
Armolahjoista on joissakin piireissä tehty jonkinlainen näytösnumero tai myyntivaltti.
Minusta armolahjat ovat yksinkertaisesti vain sitä, että Jumala haluaisi toimia ihmisten keskellä.
-
Minusta on jännä juttu että kun armolahjoista tulee puhe niin helposti aina tulee esile ylpeileminen tai kerskaileminen.
Ehkä se on tätä ihmisyyttä että lahjoistakin niin helposti tulee ansioita.
Kyllä minä uskon armolahjojen olemassaoloon mutta näkisin ne hyvin arkisesti.
Jumala haluaisi toimia siellä misää ihmiset ovat arjen keskellä, silloin kun tarvetta ilmenee.
Armolahjoista on joissakin piireissä tehty jonkinlainen näytösnumero tai myyntivaltti.
Minusta armolahjat ovat yksinkertaisesti vain sitä, että Jumala haluaisi toimia ihmisten keskellä.
Hienosti ajateltu. Voisiin oikeastaan kompata. \:D/
-
Voisivatko armolahjat olla niitä leivisköitä, joista Jeesus myös puhui vertauksessa.? Jos ja kun niitä on meille uskottu ( annettu) tarkoitus varmaan olisi, että niitä rakkaudellisesti käyttäisimme, jotta Jumalan hyvä tarkoitus voisi ilmetä useammin täällä murheen laaksossa.
-
rakkaus on se armolahja, jota me murheen pätsissä (=maailma) tarvitsemme...
-
Kyllä minä uskon armolahjojen olemassaoloon mutta näkisin ne hyvin arkisesti.
Jumala haluaisi toimia siellä misää ihmiset ovat arjen keskellä, silloin kun tarvetta ilmenee.
Minulla on arkisesti Siionin virsien veisaamisen armolahja...Armolahjako?...Laulunlahja ja kuulua Jumalan armosta veisaajien joukkoon tekee siitä armolahjan, jonka kanssa on hyvä elää ja - jos mikä - se virkistää sielua sen sopukoita myöten. Siionin virsien myötä rukouskin nousee ylös korkeuksiin. Onhan Siionin virret myös rukousta - arjenkin keskellä.
-
Pyhä Henki jakaa heränneelle tummalle ystäväkansalle armolahjoja, jotka ylittävät ja ohittavat körttiläisen omavoimaiset luonnolliset kyvyt. :eusa_pray:
-
rakkaus on se armolahja, jota me murheen pätsissä (=maailma) tarvitsemme...
-
Pyhä Henki jakaa heränneelle tummalle ystäväkansalle armolahjoja, jotka ylittävät ja ohittavat körttiläisen omavoimaiset luonnolliset kyvyt. :eusa_pray:
Mitä ne sellaiset luonnolliset kyvyt on? Armolahjat on kai luonnottomia sitten...
Siis mikä tuo ajatus on, että olisi muka erikseen olemassa luonto ja yliluonto? Vain yliluontoko sitä Jumalan tekoa on?
Tuolla oli ketjun alussa eka korinttolaiskirjeestä lainaus, ja hyvä olikin:
28 Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä.
Varmaan monella mielestään on hallitsemisen armolahja, sen verran on hallintoelimiin ja -virkoihin tunkua.
Ja auttamisen armolahja, se vasta kauheaa onkin kun joku tyrkyttää apuaan eikä millään usko, jos haluan tehdä itse.
Jännästi loppuu lainaus ennen kuin Paavali pääsee kertomaan, mikä se verrattomasti näitä parempi tie kuitenkin on.
-
Hengelliset asiat on sellaisia, että eihän niistä voi oikein kirjoitella, kun ei niitä voi näyttää tai ottaa ja sanoa tossa katso, tossa Pyhähenki, tossa rukous, tossa rakkaus tai jotain muuta.
Kuitenkin aika moni tunnustaa on sitä rakkautta, surua ja muuta vaikka ei voi näyttää, mutta että armolahjoja puhua kielillä tai rukouksella joku parantuisi, niin siihen ei riitä uskoa, vaikka uskoa riittää, että rakkaus on ja ilo.
En tiedä mitä sanoisin jos tarvitsisi alkaa puhumaan hengellisistä kokemuksista ja asioista Raamatussa. Toinen pitäisi hulluna ja ihan ymmärrettäväähän se on, mutta kummallinen raja joissain on, että mistä voi yleisesti puhua ja siihen uskoo kaikki ja missä kohtaa tulee raja, en usko.