Koskapa Yrittäjäkörtti näkyy jotakuinkin suoraan viittaavan minun tekstiini, en malta olla kommentoimatta.
Kirjoitit:
--- täällä tuntuu olevan suurin parku siitä, että Aholansaari on uhattuna, kun talkoolaisia ei voi enää jatkossa muonittaa ja majoittaa totutulla tavalla, jos verottajan kanta pitää. Siinä haiskahtaa monen kohdalla olevan oma napa lähinnä. Kun suoraan tunnustetaan, että on joskus oltu omallakin rahalla saaressa. Hätä oman vatsan täyttymisestä on ylittänyt näiden ihmisten kohdalla sen hädän, joka koskee Aholansaaren selviämistä taloudellisesta kurimuksesta.
Niin, minä olen siitä merkillinen ihminen, etten pidä köyhyyttä häpeänä. Sillä, että kerroin omasta näkökulmastani Saaren merkityksestä myös niille, jotka eivät voi osallistua taloudellisesti sen tukemiseen, oli tarkoitukseni valottaa nimenomaan sen hengellistä merkitystä. Oma napa on sikäli lähellä, että Saari on hengellinen kotini, ja olisi raskasta, ellen enää taloudellisista syistä voisi siellä käydä. Jos niin olisikin,
soisin sitten mieluummin, etten enää koskaan kävisi, kuin että Saari joutuisi lopettamaan toimintansa. En kuitenkaan suostu ajattelemaan, että kyse on vain omasta navastani, sillä sama koskee tietenkin myös kaikkia yhtä köyhiä ja köyhempiä kuin minä olen, kuten nuoria, opiskelijoita ja työttömiä. Näiden ystäväkansan ihmisten nimittäminen siipeilijöiksi, laiskottelijoiksi tai omaan napaan tuijoittelijoiksi loukkaa minua syvästi, myös toisten napojen kuin omani puolesta. Aistin Yrittäjäkörtin rivien välissä sellaista henkeä, että ihminen on itse syypää omaan onnettomuuteensa, olipa sitten köyhä opiskelun, työttömyyden, sairauden tai lapsen kotihoidon takia. Olen voimaton tämän ajatuksen edessä, kun olen suurimman osan aikuisiästäni elänyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella - en ole siitä ylpeä, mutten ymmärrä sitä hävetäkään. Jos raha olisi minulle niin tärkeää, että ajattelisin sen olevan ainoa keino tukea hengenliikettäni, olisin toki opiskellut jonkun rahakkaamman homman kuin papintyön, tai jättänyt lapsenteon väliin, tai tehnyt lapseni mieheni kustannuksella, eli valinnut mieheni tulojen perusteella jne.
En missään tapauksessa vastusta sitä, että Saaren talous kohenisi, melkeinpä keinolla millä hyvänsä. Saari ja H-Y ovat yhteistyössä tähän saakka halunneet panostaa ystäväkansan taimiin tukemalla lasten ja nuorten mahdollisuuksia viettää aikaansa tällä pyhällä maalla ja kasvaa siihen kiinni. Tämä on minusta hienoa ja tärkeää niin Aholansaaren kuin herännäisyydenkin tulevaisuuden kannalta. Köyhässä nuorisossa kasvavat tulevat palkansaajat, jotka kantavat kortensa kekoon - nyt työllään, myöhemmin rahallisesti. Mikäli tämä systeemi on kestämätön, niin kuin se muutamien kirjoittajien mielestä näkyy sitä olevan, sen täytyy muuttua, tietenkin.
Jossakin kommentissa todettiin, ettei Saaren työntekijöitä mitkään adressit paljon lämmitä. Saamani päinvastaiset kommentit ovat varmaankin sitten olleet vain myötätuntoista hellyyttä minua kohtaan, kun eivät kehtaa sanoa suoraan, että mitä se tuokin onneton yrittää räpeltää, hyvää tarkoittaa mutta metsään menee.
Kieltäydyn luokittelemasta itseäni aiemmin mainitun a/b-jaottelun mukaan hyväuskoisiin, taaksepäin tuijotteleviin lööbailijoihin, joilla ei ole mitään käsitystä talouden realiteeteista ja jotka vain tumput suorina huutavat ylempiä apuun. Olen ilmaissut oman mielipiteeni adressilla, ja siihen on liittynyt mukaan 2500 samanmielistä. Mikäli tämä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen ilmaus ei liikuta asiasta päättävien mieltä, sitten toimitaan sen mukaan. Verot on maksettu ja maksetaan ja sitten pannaan suu säkkiä myöten. En "usko" mihinkään ylhäältä annettuun erityiskohteluun - se on eri asia kuin se, että toivon päättäjillä olevan sama käsitys oikeudenmukaisuudesta kuin minulla on. Ellei ole, ei siinä sitten mitään. Samalla aikaa monet eri tahot toimivat eri tavoin Saaren hyväksi ja kehittämiseksi, parhaan taitonsa ja ymmärryksensä mukaan, joka on monesti paljon parempi kuin omani.
*kirosanoja* (sensuroin itse ennakkoon, kun ne olisi sensuroitu kuitenkin)
En epäile Yrittäjäkörtin ja muitten rakkautta Saareen tai heidän kuulumistaan ystäväkansaan sen täysimääräisinä jäseninä. Minua raivostuttaa ainoastaan se, ettei hän pidä meitä toisinajattelevia tai köyhiä samanarvoisina. Yrittäjäkörtti, olet esittänyt paljon kritiikkiä sen suhteen, miten Saaren asioita on hoidettu, ja joitakin linjauksia siitä, mihin suuntaan Saarta tulisi kehittää. Se on hyvä, kaikki ideat ovat tarpeen. Mutta lopeta toisten aliarvioiminen, toisella tavalla ajattelevien ideoitten polkeminen ja antamasi väärä todistus halusta jäädä tuleen makaamaan tai siipeilemään Saaren tappioksi.
Lauri Tähkä sanoo, että aina on pitäny itte itteään kehua eikä koskaan ole kehumatta jääny. Samassa hengessä väitän, että olen tehnyt yhtä sun toista Saaren ja Herättäjän hyväksi elämäni varrella. Ehkäpä olisi parempi, etten olisi tehnyt. Aika monta villasukkaa saivat mummot kutoa myyjäisiin niitäkin palkkoja varten, joita minulle puuhastelustani on aikanaan maksettu. Sitä voi sitten miettiä, mitä järkeä tässä missään on. Hengellinen työ ei tuota mitään aineellista. Jos nekin rahat olisi käytetty vaikka Kirkon ulkomaanavun hyväksi, olisi saatu enemmän aikaan. Millä mittarilla voi mitata sitä, mitä hyötyä on ollut vaikkapa Aholansaaren ripareista? Ainoa, jonka hengellisestä työstä varmasti ja todistetusti jää jälkiä materiaan on Alpo Järvi. Soisin kaikkien ystäväkansan palvelijoitten olevan hänen kaltaisiaan, mutta kun eivät ole. Pitää pärjätä näillä. En tiedä, millä perusteella Aholansaarisäätiön väki valitaan - ehkä sen voisi vaihtaa parempaan? H-Y:n päätoimikunnan ainakin voi, heti ensi kesän herättäjäjuhlilla, jos tulos ei tyydytä.