Elämän koko kaari vauvasta vaariin alkaa iän myötä hahmottua. Kysyn teiltä ja itseltäni, muuttuuko ihminen, jos havainnot muuttuvat? Vastaan omasta puolestani pienellä varauksella, että kyllä. Nimittäin havaintopsykologian näkökulmasta (En tiedä havaintopsykologiasta mitään.) fyysinen muutos on ilmiselvä.
Ketjun aloittajan Onesimuksen kysymys tarkoitti "uskon myötä". Onesimus tarkoittaa siis uskoontuloa eli humpsahtamista, mikä asianomaiselle "humpsahtaneelle" on kaikkea muuta kuin humpsahtamista. Havaintopsykologi saattaisi todeta, että jonkun havainnoijan mielestä humpsahtanut ei ole muuttunut. Omasta mielestään on. Jonkun toisen, joka tuntee ao. lähimmäisen, mielestä myös.
Kun tajuaa syntisyytensä eli tulee synnintuntoon, on muuttunut ja ei ole. Behavioristin (En tiedä behaviorismista mitään.) mielestä vasta käytös todistaa, onko muutosta tapahtunut.