Jesus Camp

[Eetu]

Hei!

Katsoiko joku muukin palstalainen tänä iltana (18.2.) FST5:lta ohjelman "Jesus Camp"? Se oli ainakin mulle tosi kamala katselukokemus...   :shock:

Voin lyhyesti referoida. Dokkari kertoi amerikkalaisista evankelisista fundamentalisteista, joiden toiminnalla oli selviä poliittisia taka-ajatuksia (abortin vastustaminen, "Amerikka kristilliseksi yhteiskunnaksi" jne.) Ohjelmassa näytettiin shokeeraavia kuvia lapsille järjestetyltä "Jeesus-leiriltä": abortin vastustamista ja uskonnollista hurmosta, joka oli suorastaan pelottavaa, oli riittämiin.  :roll: Lapset joutuivat tunnustamaan syntejään ainakin mielestäni hysteerisessä tilassa. Tuon porukan ohjelma oli selvä: tehdä lapsista sotureita, jotka taistelevat kristinuskon (lue: presidentti Bushin, hänen pahvikuvansa (!) tuotiin leirille tervehdittäväksi!) puolesta.

Eräs pikkutyttö selitti ihan pokkana miten "Jumala vihaa kuolleita kirkkoja". Jumala pitää sellaisista kirkoista, joiden jumalanpalveluksissa hypitään ja huudetaan hallelujaa, eikä sellaisista, joiden jumalanpalveluksissa istutaan paikallaan ja veisataan "teeskentelevästi" pari virttä. Huh. Tunnistin körttiläisyyden... Herätysliikkeemme edustaa siis kuollutta uskontoa ja Jumala ei pidä meistä. I am so glad.  :-?

Koko ohjelma aiheutti minussa todella vastenmielisen ja surullisen tunnereaktion. Olisi kiva kuulla muidenkin käyttäjien kommentteja, jos olette ohjelman sattuneet näkemään... Kaikkea sitä maailmaan mahtuu!

Kyseisestä elokuvasta on artikkeli Wikipediassa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jesus_Camp

Ja kyseinen elokuva taitaa löytyä myös YouTubesta, yhdeksässä (?) eri osassa tosin...

[Kalistaja]

Katsoin ko. Jesus -ohjelmaa pätkissä, silloin tällöin, kanavapujotteluni aikana, ja huh, huh..  Hurjalta tuntui.  Ajattelin, että voi Krist...! Voi Kristallivirta, siis.

   Siis: minulle riittää aika pitkälti näissä asioissa herännäisyys. Jatketaan vielä muussa yhteydessä tällä foorumilla sanomaani: kuuntelen Iskelmäradiota, en Radio Deitä. Tuokin kertonee jotain.

   Eli että pysykäämme asiassa. Amerikan herkkusaarnaajat ovat  mielestäni usein varsin kaukana Jeesuksesta, ja hänen ajatuksistaan ja elämästään. Ainakaan eilisestä Jesus-ohjelman saarnamiehestä ei tullut nasaretilainen hetkeäkään mieleen.

   Totuutta, oikeutta, elämää ja iäisyyttä voimme aivan rauhassa etsiä siioninvirsiseuroissa.

[jude]

Totuutta, oikeutta, elämää ja iäisyyttä voimme aivan rauhassa etsiä siioninvirsiseuroissa.

Ja kirkossa. Vaikka kuinka usein kävisi seuroissa, ei pidä unohtaa käydä välillä myös jumalanpalveluksessa. Muuten herännäisyys sulkeutuu yhä tiukemmin omaan itseensä, ja mattimeikäläisen kuva körteistä televisiottomina ja pesukoneettomina suurperheinä vahvistuu entisestään.

[Kalistaja]

Jude, ja muut, täsmennykseksi:

    Viime aikoina ( Viikki, Lauttasaari ) olen käynyt siioninvirsiseuroissa nimenomaan jumalanpalvelusten yhteydessä. Mutta hei: jos tulisi ääritilanne, minulle sanottaisiin, että jommasta kummasta minun pitäisi erota, kirkosta tai H-Y:n jäsenyydestä, niin tiedän jo kumpi se noista kahdesta olisi. Mutta tuollaista ääritilannetta ei ole näköpiirissä.

    Ylläolevastakin asiasta saa toki puhua, mutta jos joku katsoi kokonaan ( tai lähes kokonaan) ketjun alkuun mainitun Jesus-ohjelman, niin kernaasti lukisin kommentteja siitä. Varmaan myös moni muu.

[Pena]

Huomasin, että 'evangelical' käännettiin elokuvan tekstityksessä
jatkuvasti 'evankeliseksi'. Pitäisi kai käyttää muotoa 'evankelikaalinen', kun puhutaan näistä herkkusaarnaajista.

Katsoessani filmiä mieleeni tuli outo ajatus, että lapsia itkettävät saarnamiehet ja varsinkin -naiset olivat naivempia ajattelultaan kuin heidän pompottelemansa lapsiparat.

Missourin osavaltio näytti olevan merkittävässä asemassa tässä kuviossa. Toisessa äsken näkemässäni dokumentissa se esittäytyi Jesse Jamesin ryövärikoplan kotiseutuna. Politiikkahan senkin tarinan taustalla kummiteli. Tulipa tietysti mieleeni Missouri-synodikin ja yhteydet sieltä Luther-säätiön kautta Suomeen.

Jiihaa!

[Eetu]

Huomasin, että 'evangelical' käännettiin elokuvan tekstityksessä
jatkuvasti 'evankeliseksi'. Pitäisi kai käyttää muotoa 'evankelikaalinen', kun puhutaan näistä herkkusaarnaajista.

Joo, ajattelin samaa ohjelman aikana. Mutta silti tuo käännösvirhe livahti jopa omaankin tekstiini.  Kyllä minustakin oikea termi tässä yhteydessä olisi evankelikaalinen. SLEY tuskin ilahtuisi tuollaisesta rinnastuksesta, vaikka sillä omat fundamentalisminsa onkin...  :lol:

[Salis]

Huomasin, että 'evangelical' käännettiin elokuvan tekstityksessä jatkuvasti 'evankeliseksi'. Pitäisi kai käyttää muotoa 'evankelikaalinen', kun puhutaan näistä herkkusaarnaajista.

Olet väärässä. Sekä evangelic että evangelical tarkoittavat samaa asiaa = evankelinen, evankeliumin mukainen, evankeliseen herätysliikkeeseen kuuluva. Riippuu täysin puhujasta, kumpaa käyttää.

[Pena]

En tarkoittanut varsinaista käännösvirhettä (jollaista ei ollut), vaan nykyisessä kirkollisten käsitteiden käytössä vallalla olevaa olennaista vivahde-eroa. Ymmärtääkseni luterilaiset eivät kuulu Missourissakaan kirkkoihin, joista käytetään sanontaa 'evangelical', vaikka se sana kirkon nimessä olisikin (Evangelical Lutheran Church).

[Salis]

En tarkoittanut varsinaista käännösvirhettä (jollaista ei ollut), vaan nykyisessä kirkollisten käsitteiden käytössä vallalla olevaa olennaista vivahde-eroa. Ymmärtääkseni luterilaiset eivät kuulu Missourissakaan kirkkoihin, joista käytetään sanontaa 'evangelical', vaikka se sana kirkon nimessä olisikin (Evangelical Lutheran Church).

No juu. USA uskontojen sekamelska ja äärimmilleen viety kaupallisuus synnyttää varmaan mitä erilaisimpia käsitteellisiä hirviöitä. Meilläkin noita evankelistoja tuntuu olevan joka lähtöön. Sitä tässä hieman kummastelen, että kovin harva on heistä saanut a) teologisen koulutuksen tai b) ylipäänsä jonkinlaisen koulutuksen.  :wink:

[juhani]

Olen Saliksen kanssa yllättäen samaa mieltä. Ainakin minulla on koulutus eettisen metodin, sosiaalisuuden ja yhteiskunnallisten sääntöjen noudatusta. :wink:

[Lars Mikael]

No juu. USA uskontojen sekamelska ja äärimmilleen viety kaupallisuus synnyttää varmaan mitä erilaisimpia käsitteellisiä hirviöitä.

!995 tuli USA:sta ja Englannista uusi uskonnollinen aalto. Se alkoi Toronton-siunaus tapahtumasta Jyväskylässä. Se sai nimen nauruherätys. Sen aiheuttamia traumoja hoidetaan vielä tänäkin päivänä. Tiedän mistä puhun. Olen keskustellut kymmenien sellaisten ihmisten - varsinkin sen aikaisten nuorten - kanssa, joiden kokemukset ovat aiheuttaneet ahdistusta ja jättäneet jäkiä syvälle sydämeen. Eilen tapasin erään tällaisen henkilön, joka sanoi "ettei halua kuulla enää sanaakaan tuon ajan tapahtumista".

Harmittavinta tässä on se, ettei näistä kokemuksista ole opittu mitään, vaan samaa "meininkiä" tavoitellaan tänäkin päivänä.