Suojelus

[jUHOMA4]

Oletko kokenut sellaista tapahtumaa , jossa erikoisesti sait tuntea Jumalan suojeluksen.   Haluaisin kertoa yhden sellaisen, joka tapahtui ystävälleni 60 luvulla ja joka on viitoittanut hänen tietää siitä lähtien:
Ralley Kommorode 180 laskeutuu Kauhavan lentokentälle.  Sen ohjaimissa istuu Jaakko nuori menestyvä yritysjohtaja. Tehtävänsä Ylihärmässä hoidettuaan hänellä oli kiire jatkaa Jyväskylään, jossa parin tunnin kuluttua on tärkeä työmaakokous.     Plaania tehdessään hän sai meteosta tiedon , että Jyväskylän seudulla on huont sääolot, joten VFR:ssä sinne on vaikeuksia lentää.   Luottaen kuitenkin 1500 h:n kokemukseen hän lähtee matkaan.   Matkalla hän huomaa, että vaikeuksia on edessä.    Ukkosrintamia vähän kierreltyään hän huomaa, ettei tunnistakaan sijaintiaan, vaikka maanäkyvyys on hyvä. Siinä tuli jo mietittyä, pitäisikö noudattaa sitä sääntöä, että palata takaisin.   Samassa kuitenkin näkyy alapuolella tuttu kohde.  Jaakko ottaa yhteyden lennonjohtoon ja pyytää saada suunnan kentälle.
Onkos poika eksynyt ? kuului vastaus.    En ole , kierrän laajaa kehää Petäjäveden linkkimastojen yläpuolella  ja maanäkyvyys on hyvä, mutta kovan sateen vuoksi en näe eteenpäin.   Painoi tangettia ja sai suunnan kentälle lähestymistä varten.
Laskeuduttuaan Jyväskylän kiitoradalle ja rullattuaan koneen parkkiin Jaakko sai muutaman valitun sanan mittaiset äkäisenlaiset nuhteet.  Ne eivät enää huolestuttaneet.  Hän huokaisi syvään ja sanoi itselleen hiljaa   " en varmaankaan ollut yksinäni tuolla lennolla "

[Kalistaja]

Vaihtoehdot ovat alla:

           Wanha piispa Gabriel, joka tajuaa menneisyyden, hoksaa monenlaisia ulottuvuuksia ja ymmärtää henkimaailman olemassaolon.

           Uskonnollisten liikkeiden ulkopuolelta jumaluusoppia lukemaan lähtenyt, ohuesti historiaa tunteva nuorehko ja skeptinen leipäpappi Aivola, jolle maailma on tässä, ja maailma on kaikki mikä helpoiten näkyy.

          Siis: kumman kanssa, Gabrielin vai Aivolan, ajattelette minun luontevammin kaveeraavan? Päätelkää itse. En kerro.

[Salis]

Vaihtoehdot ovat alla:

           Wanha piispa Gabriel, joka tajuaa menneisyyden, hoksaa monenlaisia ulottuvuuksia ja ymmärtää henkimaailman olemassaolon.

           Uskonnollisten liikkeiden ulkopuolelta jumaluusoppia lukemaan lähtenyt, ohuesti historiaa tunteva nuorehko ja skeptinen leipäpappi Aivola, jolle maailma on tässä, ja maailma on kaikki mikä helpoiten näkyy.

          Siis: kumman kanssa, Gabrielin vai Aivolan, ajattelette minun luontevammin kaveeraavan? Päätelkää itse. En kerro.

Itse kaaveeraisin molempien kanssa, mutta Sinä kaveeraisit piispa Geibrielin kanssa.

[jUHOMA4]

Ei ainakaan Gabrielin kanssa.  Aivolasta ei minulla ole havaintoja     :roll:  :wink:

[Pena]

Gabrielin kanssa viihtyisin viikon, Aivolankin kanssa yhden illan, mutta varon kiiluvasilmäistä dogmaatikko Perustaa, joka uskoo vakaasti siihen, minkä Schmnalkaldenin uskonkappaleiden rivien välistä mahdollisesti saattaisi aavistaa.

[PekkaV]

Ei ainakaan Gabrielin kanssa.      :roll:  :wink:

Miksi et?

[jUHOMA4]

Olen tosi pahoillani, että avasin kyseisen aiheen ja sen mukana kerroin tuon traakisen tosikertomuksen.     Sellainen ei toden-näköisesti sovi foorumille.
Katson aiheen alla käydyn keskustelun ironiaksi      :!:  :!:  terv. juhoma

[Kalistaja]

Toinen herroista - jotka ovat G ja A - uskoo tämän ketjun otsikkoon. Kumman herran kanssa siis kaveeraan kernaammin?

   Kahdenlaista arvelua on jo tullut?

   Mutta ihmiset, onko suojelus läsnä täällä tänään, viuhuvatko siivet? Sana on vapaa, aiheen käsittely myös.

[PekkaV]

Mutta ihmiset, onko suojelus läsnä täällä tänään, viuhuvatko siivet? Sana on vapaa, aiheen käsittely myös.

On. Kyllä suojelus on voimassa tänäänkin ja täällä. Miksipä Körttifoorumi olisi poikkeus. Korkeimman huolenpito ulottuu "matalimmasta majasta" loisteliaimpaan linnaan, uskon.
Juhoma kertoi itselleen tärkeän tapauksen. Sen koskettavuus välittyi kyllä. Ei ehkä kuitenkaan niin voimakkaana kuin J. on sen kokenut ja muistaa.

[Kalistaja]

G-mies se on!

     Olen itsekin muinoin kokenut vastaavaa kuin mistä juhoma ketjun alussa kertoi. Asiaa ei vain voi selvittää yhtä loogisesti ja selkeästi kuin vaikkapa tietyn kaavan ( kolme erää, yksi niistä 20 minuuttia, tietty määrä pelaajia, tietyt säännöt) mukaan kulkevaa jääkiekko-ottelua.

     Emme ole yksin. Suojelusta ja suojelijoita meillä on.

[PekkaV]

Enkeleitä, on heitä.
Ei Luoja meitä
luotaan heitä,
vaan suojelee
kuin äiti lasta
ja johtaa lailla isän vastakin.

[apellikka]

Eivätköhän arvon herrat Gabriel ja Aivola heimolaisineen mahdu Kaikkivaltiaan kätten suojaan - kuten hengenheimolaisensa molemmin puolin.

Suojelusta (ja ihmeellisiksi koettuja Herran tekoja) on ollut Siionin virsien kaiussa kautta aikojen. On rukoiltu matkalla olevien, sairaiden ja kaikkien apua tarvitsevien puolesta hiljaa kotona ja kirkossa kumartuen yhteiseen esirukoukseen. Väitänpä, että monella voi olla vahvoja ikiomia kokemuksia tästä kaikesta. Samalla on nähty, miten Herra jotakuta koettelee pitkään. Siksi on pidetty tärkeämpänä katsoa enemmän Kristusta kuin omia kokemuksia. Liekö tuo pelko oikeaa?
Toisaalta ilo suojeluksesta ja rukousvastauksesta olisi hyvä osata nöyrästi jakaa.

Ja kuinka usein seurat päättyvät : Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus Herrani...

[Pena]

Taitaa olla niin, että vanhat kristityt, jotka ovat monta kertaa kokeneet suojeluksen ja johdatuksen, ja nuoret, jotka vielä kokemattomuuttaan pitävät vain silminnähtävää ja kouriintuntuvaa todellisena, ovat oikeastaan samalla tiellä. Aika parantaa nuoruuden ja kokemattomuuden.

Teoreettisiin oppirakennelmiin kiintyneet ja niiden kautta maailmaa ja elämää arvioivat taas ovat mielestäni varustaneet itsensä silmälapuilla, jotka voivat estää heitä näkemästä elävän Jumalan työtä omassa elämässään.

Tämä olkoon selityksenä kikkailuun kompastuvalle sanailulleni.

[juhani]

olen lokeroinut ihmisiä.. vielä lokeroin.. en paljoakaan. :smt014

[Pena]

Jotkut lokeroivat itsensä niin, etteivät pääse lokerostaan pois. En tarkoita nyt kaappia.