Minun isovanhempani ovat sinutelleet vanhempiaan, ja ukki olisi halunnut, että äiti sisaruksineenkin olisi tehnyt niin, mutta mummo oli sanonut, että kyllä häntä saa äidiksi sanoa ja sillä lailla on päädytty sinutteluun. Isän puolelta en tiedä, miten on mennyt, mutta isä sinutteli kyllä vanhempiaan.
Itse en osaisi kuvitellakaan teititteleväni lähisukulaisiani. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin raja vastaan, että vähän etäisemmät ovat jo teititeltäviä, varsinkin vanhemmat. Itseni ikäisiä ihmisiä en tavallisesti teitittele muuta kuin kaupan kassalla asioidessani.
Minusta oli muinoin jännä kuunnella, kun äiti teititteli omaa anoppiaan, mummoani siis. Se ei tullut monessa kohti ilmi, kun asioista pystyi puhumaan muutenkin kun oli muita läsnä, mutta joissakin tilanteissa, kun ei ollut muita läsnä, niin teitittelyn huomasi, kun oli vain yksi ihminen, jolle puhe oli osoitettu.
Itse yritän kyllä teititellä itseäni vanhempia ihmisiä. Toki myönnän, että helposti vähänkään tutumman kanssa rupean sinuttelemaan ilman erityisiä sinunkauppojakaan. Sinällään harmi, että tuo nätti tapa (sinunkaupat) on hävinnyt. Kaupan kassoilla yms. on helppo pitää etäisyyttä ja siellä yritän teititellä ja tykkään itsekin, kun minua teititellään. Jotenkin se on niin mukavaa ja antaa asiallisen vaikutelman. Lisäksi on tilanteita, joissa haluan pysyä vähän etäämpänä ja silloin saattaa jopa ärsyttää, jos sinutellaan. Esim. kaupan kassalla teitittely on minusta ok ja aikanaan omassa työssäni aion kyllä teititellä kaikkia, jos vain ei ole pakko toimia muuten (lapset ja tutut).
Aihe: Sinuttelu (Luettu 10150 kertaa)