Keskustelu > Seuratupa

Iltahartaus 11

<< < (17/23) > >>

Riitta-mummi:
VK 194
Jumala on läsnä

https://www.youtube.com/watch?v=0JjcTOnPBUw

1.
Jumala on läsnä,
häntä rukoilkaamme,
pyhyydessä palvokaamme.
Hän on keskellämme,
sydän vaientukoon,
kaikki meissä kumartukoon.
Ihminen, Kristuksen
katseen alle vaivu,
pyhän eteen taivu.

2.
Jumala on läsnä.
Kerubitkin vaipuu,
kasvoillensa maahan taipuu.
Pyhä, pyhä, pyhä!
kaikuu korkealta,
Jumalan on kaikki valta!
Uhrimme myöskin me
köyhät saamme antaa,
kiitoksemme kantaa.

3.
Kuningas ja Herra,
kuinka kiittää voisin
armostasi niin kuin soisin!
Kaiken tahdon antaa,
olla omanasi,
lähestyä istuintasi.
Henkeni, ruumiini
olkoon vallassasi,
palvelijanasi.

4.
Armon meri aava,
kehto elämämme,
ilma, jota hengitämme,
ihme olet itse,
armahtava Luoja,
kaiken pelastus ja suoja.
Sinusta, Jumala,
turvakätköstäni,
löydän elämäni.

5.
Kaiken läpi loistat.
Herra, valollasi
kosketa nyt kasvojani.
Kukka seisoo hiljaa,
lehdet liikahtavat,
auringossa aukeavat.
Hoida näin sinuun päin,
totuudellisuuteen,
yksinkertaisuuteen.

6.
Sydämeni avaa,
ota majaksesi,
temppeliksi Hengellesi,
että Isän kasvot,
Kristus, kirkastaisit,
minussakin muodon saisit.
Kaikessa katsella
anna hyvyyttäsi,
elää edessäsi.



Gerhard Tersteegen 1729. Säk. 1–3 ja 6 suom. Lauri Pohjanpää 1923. Virsikirjaan 1938. Säk. 4 ja 5 suom. Anna-Maija Raittila, virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Joachim Neander 1680.

Riitta-mummi:
VK 593  Maan päällä aina, ihminen

1.
Maan päällä aina, ihminen,
vieraana kuljet matkaten
kaukaista maata kohti.
Vain hetken viivyit kotona,
kun elämä taas sinua
jo taipaleelle johti.

2.
Et hetkeksikään luopua
saa täällä matkasauvasta,
nyt vielä kuljet tiellä.
Vie tiesi kohti kuolemaa,
ja iäisyys kun aukeaa,
on lepo vasta siellä.

3.
Jos lieden luona istunet
tai maailmalla matkannet
levotta retkilläsi,
on hauta aina matkan pää,
jos kuinka kierrät, ei se jää,
on aina edessäsi.

4.
Vaan muista, minne kuljetkin,
myös Jumalasi armoisin
käy aina rinnallasi.
Ja vaikka vaara uhkaisi,
niin Isä tuntee polkusi
ja auttaa matkallasi.

5.
Myös meren hautaan hyytävään
hän yltää, sieltä kädellään
pelastaa syvyydestä.
Ja hiekkaan kuuman erämaan
puhkeaa lähde laulamaan
Herramme hyvyydestä.

6.
Kun takaa maiden, merien
hän pienen muuttolintusen
tuo kotiin turvaisasti,
niin miksi pelkään, vapisen?
Myös minut niin kuin lintusen
hän johtaa kotiin asti.

7.
Jos kuljen kuinka kauaksi,
hän seuraa, huomaa hätäni
ja estää eksymästä.
Hän neuvoo neuvon puutteessa
ja auttaa avun tarpeessa.
En lakkaa kiittämästä.

8.
Rukoilen, Herra: Johdata
syntistä, köyhää, heikkoa
ja näytä suuntaa tiellä.
Jos minne matkan ohjaatkin,
niin päättyä sen kuitenkin
suo taivaan riemuun siellä.



Johan Ludvig Runeberg 1857. Säk. 1–3, 5–8 suom. August Ahlqvist 1866. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937. Uud. ja säk. 4 suom. Pekka Kivekäs ja komitea 1984. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1530.

Riitta-mummi:
SV 104  Ole, Jeesus, kaikkeni

https://www.youtube.com/watch?v=qJXmqLOy3pU

1. Ole, Jeesus, kaikkeni,
estä turmiosta.
Johda mainen matkani,
pelasta ja nosta.
Sinun paimenäänesi
olkoon ohjeenani,
sinun hyvä sanasi
valo kulkeissani.

2. Sydämeni pehmitä
orjan muodollasi,
itkien suo etsiä
armokatsettasi.
Parannukseen taivuta,
paina syntiseksi,
riisu valheverhoista,
näytä saastaiseksi.

3. Anna, Jeesus, haavasi
auttaa tuskan alta.
Näytä niissä suureksi
rakkauden valta.
Verelläsi voima on
kaikki synnit peittää.
Päällesi saa toivoton
epäilynsä heittää.

4. Kiitän sydämin ja suin,
Jeesus, tuskistasi.
Kuolemasta pelastuin
kautta kuolemasi.
Kruunun kannoit piikkisen,
jotta saavuttaisin
elämän ja autuuden,
voiton kruunun saisin.

5. Kiitos lunastuksesta
Uhrikaritsamme,
katkerasta kuolosta,
Jeesus, puoltajamme.
Kiitos, että itsesi
annoit ristin vaivaan,
aukaisit näin, sankari,
meille portit taivaan.

Jonas Hellman 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, H. Lipiäinen 2014 ja SV 2016


Riitta-mummi:

SV 124  Järjen tie kun harhauttaa


1. Järjen tie kun harhauttaa,
Hengen voimaa pyytää saa,
jotta oikein opitaan
Isää, Poikaa tuntemaan.

2. Olkoon Jeesus iloni,
Herran sana turvani.
Armo olkoon lohtuna
matkan ahdistuksissa.

3. Jeesuksen jos unohdan,
omin voimin vaellan,
tieni päättyy kuolemaan,
taivaaseen en saavukaan.

4. Luottaa tahdon häneen näin,
että jaksan eteenpäin.
Herra kun on suojana,
yöni vietän rauhassa.

5. Kuule, Jeesus, minua,
matkalaista taluta.
Sido armon siteellä,
rakkauden ikeellä.

6. Älä jätä orvoksi,
korjaa talteen sieluni
luokse lunastettujen,
eteen armoistuimen.

7. Kasvoista jos kasvoihin
Jumalani kohtaisin,
veisailisin kiitoksen
Pyhän Kolminaisuuden.

Efraim Jaakola 1827, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013

Riitta-mummi:

VK 465, SV  164   Lahjoita, Herra, perheisiimme

https://www.youtube.com/watch?v=xjYhseaPa_w

1.
Lahjoita, Herra, perheisiimme
nyt pelkojemme keskelle
armo ja rauha sydämiimme,
pois pyyhi kaikki syntimme.
Hiljennä äänet maailman
ja murra valta mammonan.

2.
Koteja, huoliin uupuneita
elvytä armon Hengellä
ja mieliämme painuneita
herätä, nosta, lämmitä.
Lahjoita uusi rohkeus
ja voima tehdä parannus.

3.
Rakkaalla läsnäolollasi
kirkasta päivä jokainen.
Pyhästä ehtoollisestasi
suo ilo ylimaallinen.
Leivässä saavu siinäkin,
jota me syömme arkisin.

4.
Näin perhepiiriin kotiemme
ja ystäväimme keskuuteen,
kun heidän luonaan vierailemme,
herätä toivo taivaaseen.
Meidänkin salli kuljettaa
suloista armon sanomaa.


Jaakko Haavio 1971. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Pohjois-Savosta.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta