Keskustelu > Yleinen keskustelu

Historia on mielenkiintoista osa 3

(1/17) > >>

Riitta-mummi:
Minun historianharrastukseni on tällaista arkista,ilman sen syvempää opiskelemista.
Luen kyllä, kun tapaan mielenkiintoisen asian tai kuvan.

Nyt tähän ketjun aloittamiseen innoitti näkemäni elokuva, The dig. Tekstin saa käännettyksi suomeksi kun näpäyttääKäännä tämä sivu-tekstiä.

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Dig_(2021_film). Tositapahtumiin perustuva hieno historiallinen löytö Suffolkissa juuri ennen II Maailmansotaa.

Etsin googlesta, mistäpä muusta Sutton Hoon tiedot:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sutton_Hoo

Riitta-mummi:
Tässä lisää Sutton Hoo-aarteista ja niiden lahjoittajasta Edith Prettystä:

https://www.google.com/search?q=Edith+Pritty&oq=Edith+Pritty&aqs=chrome..69i57j46i13j0i13l7.7010j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8

Riitta-mummi:
Olen viettänyt rentouttavaa aikaa kuuntelemalla Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarina- sarjaa. Nyt on menossa 4.osa, Ruokarouva. Eletään Sortokauden viimeisä vuosia Espoon Albergassa.

Kirja käy läpi Kultakauden taidehistorian merkkimiehiä: Sakari Topelius, Jean Sibelius ja Albert Edefelt ovat sankarittaren työnantajia. Ville Vallgren ja Viivi Paarmio, sekä Akseli ja Mary Slöör- Gallen-Kallela ovat naapureita, Eino ja Kasimir Leino ruokavieraita.  Pääosassa on Alberga, Leppävaara ja sen tapahtumat.

Edesmennyt rakas ystäväni oli 1960-luvun alussa Leppävaaran asemalla Postipankissa töissä, ja muisteli minulle noita aseman seutuja. Niistä Enni Mustonen on sijoittanut kirjansa Albergan kartanon lähelle, aiva Valgrenien huvilan vierelle jyrkän kallion kupeelle.

On historiaa että Venäjä tsaari rakennutti sinne kiinalaisilla orjilla linnoitusta.

Tämä kuvasarja kertoo mm. vm. asumuksista:

http://www.lepuski.fi/images/PDFt/KAMU_kuvia_kansalaismuistipiiri_010218_kor_1.pdf

On kuvia myös asukkaiden lemmikki-porsaista, jollainen oli myös Viivi Paarmiolla, Sika-Pelle.

Enni on saanut ehkä idean näistä valokuvista.

Riitta-mummi:
Innostuin kaivelemaan opettajani Kuisma Pesolan sukujuuria, jotka näkyvät liittyvän myös Alahärmään, kuten tässä kuvien alapuolen historiikistä käy ilmi.

Kuvissa Kuisma Pesola istuu kotinsa Soinin Vanha-Pesolan takkakivellä, juuri sen näköisenä kuin hänet muistan.

Myös rehtori Tuomo Pesola oli lahtelainen elämänsä myöhemmissä vaiheissa. Jalkarannan koulussa , mutta myöhemmin samassa Renkomäen koulussa jota kävin Kuisma Pesolan oppilaana.

Muistellessa tulivat lapsienkin nimet mieleen. Pojat oliva Jaakko ja Seppo, ja tytär Sirkku Samanniminen tytär oli säveltäjä, kuoromies Väinö Pesolan suvussa.
Nämä ovat eri sukua, lähtöisin Varsinais-Suomen Kaarinasta.

https://www.jarviseutu-lehti.fi/uutiset/online-uutiset/pesolan-opettajasuvun-vaikutuspiirissa-pekka-pukkila-kirjoittaa-soinilaissyntyisen-kosti-pesolan-opettajasuvun-vaiheista-ja-vaikutuksista-1.15445472

Riitta-mummi:
YLE tarjoilee ajoittain mukavia juttua synnyinseudultani Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.

Rajakivestä' löytyi 'hymiö':

https://yle.fi/uutiset/3-12095022

Tätilän lähellä Virolahden Tiilikkalassa ( Säkäjärveä )Lepkankaan mäellä on Uudenkaupungin rajan rajakivi. Sitä kipaistiin toisinaan katsomassa.

http://metsapolkuja.blogspot.com/2015/07/lepkankaan-kivi.html

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu