Keskustelu > Testialue

Muistelo nuoruuden kotikaupungistani Äänekoskelta

<< < (5/6) > >>

sivullinen:
Keski-Suomen kotiseutulaulu

https://www.youtube.com/watch?v=QS5I3X3_3-g

007:
Lueskelen omistamaani opettaja Urpo Sparfin toimittamaa kirjaa Äänekosken seurakunta 1907-2007. Kyseessä on siis 100-vuotishistoriikki sekä painettua lehtistä Herättäjä-Yhdistyksen Suolahden paikallisosasto 30-vuotta; koonnut kanttori Päiviö Turtiainen v.2008.

Herätysliikkeiden vaikutus Äänekoskella (tiedoissa on voinut varmaan tapahtua muutoksia ja onkin:)

Kiinnostava arvio: Isostakyröstä lähtöisin olleen, Äänekoskella pitkään vaikuttaneen kirkkoherra Niilo Katilan v.1945 tekemän arvion mukaan seurakunnassa oli evankelisia useita satoja, lestadiolaisia kauppalan puolella noin 30 ja maalaiskunnan 40-50, mutta herännäisyydellä ehkä vain kymmenkunta kannattajaa.

Vielä minun aikoinani (1968-1983) Äänekosken kylillä oli kohtalaisen paljon evankelisia ja varmaan myös lestadiolaisia. Nämä kaksi ovat Äänekosken "suurimmat", vanhat herätysliikkeet. Herättäjän paikallisosaston perusti v.1979 kirkkoherra Otso Sovijärvi, mutta toiminta kuihtui ja vuonna 1994 osasto lopetettiin. Ei ole tietoa, onko osastoa elvytetty uudestaan. Naapurikaupunki Suolahteen (matkaa Äänekoskelle 9km) paikallisosasto perustettiin v.1978 kirkkoherra Pekka Palhon toimesta ja saattaa jopa jatkaa edelleen. Suolahdessa on minusta vähemmän muita vanhoihin herätysliikkeisiin kuuluvia. Suolahdessa vaikutti myös 1950-alussa sinne opettajaksi saapunut nivalalaissyntyinen opettaja Katri Taanila.

Kiinnostavaa on ollut, että maallikkoliikkeenä pidetyn körttiläisyyden kantavia voimia on olleet Äänekoskella papit ja näin myös ainakin osittain Suolahdessa. Evankelisuus on ollut täällä lähes täysin maallikkovetoista alkuajoista lähtien, ellei khra Katilaa lasketa. Lestadiolaisuus nyt on jo pakosta maallikkoliike joidenkin kirkon opista poikkeavien korostusten takia.

1960-luvun alussa Suomeen rantautui ns. viides eli evankelioiva herätysliike, joka saavutti Äänekosken seutukunnallakin, jo enemmän kaupunkimaisessa ympäristössä, kannatusta. Vuonna 1975 Kansan Raamattuseura etunenässä saapui ja vanavedessä Kansanlähetys, Kylväjä ym.

Äänekoski-kirjassa on paljon kiinnostavaa niille, jotka seutukuntaa tuntevat ja tunsivat ihmisiä täällä. Muille jää pakostakin vieraaksi.   

1944:

Hyvin kirjoittelit. Katri Taanilasta muistin hänen veljensä toimittaja Taanilan, kun hän kirjoitteli omiaan. Pahoitin usein mieleni ja olin tilaamatta Hengellistä Kuukauslehteä jonkin aikaa.

Olisiko niin, että tänään po alueella on runsaasti lestadiolaisia, kun siinä lähellä oli heidän isot juhlansa. En muista vuotta.

007:

--- Lainaus käyttäjältä: 1944 - 29.06.23 - klo:08:23 ---Hyvin kirjoittelit. Katri Taanilasta muistin hänen veljensä toimittaja Taanilan, kun hän kirjoitteli omiaan. Pahoitin usein mieleni ja olin tilaamatta Hengellistä Kuukauslehteä jonkin aikaa.

Olisiko niin, että tänään po alueella on runsaasti lestadiolaisia, kun siinä lähellä oli heidän isot juhlansa. En muista vuotta.

--- Lainaus päättyy ---

Hannu Taanila oli Bachin ja muunkin kirkkomusiikin tuntija ja värikäs persoona. Tykkäsin.

Ensimmäiset maininnat alueen lestadiolaisista on jo 1870-1880 luvuilta, kun lestadiolaissaarnaaja Kustaa Jalo tuli tukkiliikkeen mukana Kalajoelta Pohjois-Hämeeseen eli hän vaikutti Laukaassa, Äänekoskella ja Saarijärvellä. Hämettähän alue silloin vielä oli. Sitten hän avioitui syksyllä 1875 Mämmenkylän Pohjan tyttären kanssa ja tämän talon tupa olikin herätysliikkeen ensimmäinen seurapaikka Äänekoskella.

Nämä tiedot on samaisesta U.Sparfin toimittamasta Äänekosken seurakunnan 100-vuotis historiikista, jonka kirjatoimikunnan pj. oli veljeni. Hän oli tuohon aikaan paikkakunnan khra, ennen Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten yhdistymistä.

Riitta-mummi:
Oliko Äänekoskella tietojesi mukaan baptisteja ?  Eräs henkilö työpaikallani oli muuttanut sieltä Lahteen ja kuului em. kirkkokuntaan. Ei Lahdessakaan mainituilla ollut seurakuntaa, perhe kävi helluntailaisiaa.

Pääpaikkansa oli muist. Pietarsaaressa.

Itse en tunne Äänekoskea kuin mitä olen lehdistä, netistä ja sinun postauksista lukenut.
Matkamme Suolahteen jossa Matin veli oli Rauma-Repolan palveluksessa kulki Laukaan kautta.
Sukulaisiin Saarijärvelle tie kääntyy muistakseni ennen Äänekoskea ? Siellä on käyty usein.
Lappiin on useimmiten ajettu Orivesi-Virrat-lapua-Vaasa-reittiä. Jostain sitä kautta ajoimme myös Oulun Herättäjäjuhiin 2011, niinkö se oli.

Olen kyllä Lapista tullut Äänekosken ohi, pimeässä.

Suuri teollisuuspaikkakunta se on. Onko Kemin tyyppinen politiikassa ?

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu