Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä

Minun armossani on Sinulle kylliksi

<< < (2/9) > >>

1944:
Minulle on kirjoitettu ohjeeksi, että älä yritä unohtaa mitään, vaan käperry Vapahtajasi jalkojen juureen ja pysy siinä, sillä siinä on turvallinen paikka. Näin pystyy tekemään ylhäältä uudesti syntynyt, varmaankin. Ei minua ole liikutettu mitenkään, enkä voi asioiden edelle mennä. Elämä on lihaa ja luuta, niistä tulee fyysinen voima.
Yhä uudelleen ja uudelleen palaan Ruutin toiseksi viimeiseen yöhön, että mitä silloin tapahtui. On todistaja, että hän on huutanut ja ollut levoton monella tapaa, mutta kihlakunnansyyttäjä ei tätä halunnut tutkia. Poliisilta on todistus, että Ruut ei nappia avun saamiseksi ole painanut. Apuun ei menty, koska eristettiin ja oltiin kaikella tapaa tylyjä väkivaltakoneistoksi muuttuneen poliisin taholta. Tytär-riepuhan olisi saattanut tulla toisiin ajatuksiin, jos olisi menty ja kysytty "onko isokin hätä, vaikka et nappia paina?"
Nyt kuulustelija joutuu kyselemään, että mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
Olen sitä mieltä, että poliisin tiloissa taphtunut kuolema tulisi aina käsitellä alioikeudessa. On liian suoraviivaista sallia syyttäjän ja poliisin järjestellä asioita. Syntynyt asiakirja-aineisto luokitellaan salaiseksi ja diarioinnin jälkeen tapahtuu mapitus. Omaisille lähetetään kuolemansyyttäjiltä saatu raportti. Onko poliisilla mitään kuolemanjälkeistä keskustelua, epäilen. Syyttäjä on liian riippumaton tällaisia ajattelemaan. Jos näistä sitten omainen aloittaa omat tutkimuksensa, siitä loukkaannutaan.

1944:
Jäämienmaan Kalpalinnaa saastuttaa jo toinen kalma, vaikka ko pytinki on viimmeistä huutoa oleva poliisin rakennus. Menin aika lukkoon Hämeen Helmen kämppärillä viime lauantaina, kun eo asiasta sain lukea. Osion otsake on hyvin osuva minunlaiselle kulkijalle ja sitä selventää Mallan lanseeraama Raamatun kohta täsmällisesti. Pystyn hyvin hengittämään yläkeuhkoillani. Katkeruuteni on syntiä, kyllä sen ymmärrän. Että armon avulla.

1944:
Rippikoulussa sain pienen UT-kirjan ja siinä on muistovärssynäni hebrealaiskirjeen 12:1,2. Olen sitä aina joskus lueskellut. Nyt tuntuu, että helppoina pyhäpäivinä vain. Tekstissä on merkitseviä sanoja: todistajat ympärilläni, kietova synti, poispantava ja elämän mittainen kilpailu. Mutta katseen paikka tulisi olla ylhäällä Jeesus Kristus. Tuntuu, että olin nuoruudessani kopea ja korskea ja itse tiesin, mitä elämältäni hain. Sitten yhtäkkiä Jumala minut pysäytti ottamalla esikoistyttäreni pois luokseen. Vaikutus on yhä uudelleen typerryttävä. En kestäisi kuulla tai lukea asioita, joissa on kuolemaa poliisin tiloissa.
Körttien sanoma armosta, jota itsekin käytän, saattaa olla kädessäni olevan kirjavan vappuviuhkan kaltainen vain. Olisiko parempi yrittää olla hiljaa ja odottaa, että joku "valokin" välähtää. Kun putosin ja sain, lääkärin mukaan keskivaikean aivovamman, niin ensimmäinen havaintoni tajuttomuuden jälkeen oli vasempaam silmään levenevä millin valoaukko. Odotan toivorikkaana, että kaikkia tekstejä en osaisi lehdistä poimia.
Muistelen Saarijärven juhlien ? mottoa "minä annan teille tulevaisuuden toivon". Elämänmittainen kilpailuni on aika pitkällä. Yritän Jeesuksen muistaa, vaikka sionistina selailen mieluummin "Vanhaa puolta".

1944:
Malla, olen ollut niin omaan itseeni käpertynyt, että en ole kommenttiasi huomannut. Sinä osaat surusta ja kivusta sekä itkusta   kirjoittaa kokemustesi vuoksi. Näinhän olemme tekstejä vaihtaneet.
Veljemme Vn on ollut mukanamme. :039:

vn:
Siunausta ja voimia!
Olen nyt itse huokaillen hiljaa sivussa päivä kerrallaan.
Kai olen ollut taas kerran liian kovasti touhuamassa ja menossa.
Jumala on minut pysäytäänyt kuten monet kerran aikaisemminkin.

Olin hyvässä vauhdissa uimahallissa ja kävelypoluilla ja pyöräilyreiteillä...
nyt se kaikki pysähtyi kuin seinään, enkä tiedä koska jatkuu...ehkä jatkuu...JHS...!!!
Ruuhkaisin taloyhtiökokousvaihekin tuli mulla sovittua tähän samaan saumaan...
silloin ei vielä ollut tauti päällä...nyt on...ja käsijarru päällä taivalletaan...
päivä vain ja hetki kerrallansa...armon ja anteeksiantamuksen varassa... :eusa_pray: :eusa_pray:

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu