Keskustelu > Seuratupa
kirkko ja valtio
Johannes:
--- Lainaus käyttäjältä: "Hölkänen" ---Ainakin valtionkirkon ja valtion välillä saisi olla enemmän dialogia. Nyt kirkossa tunnutaan olevan liikaa siinä luulossa, että ollaan valtion omatunto... Valtio saisi pontevammin valvoa myös kirkkoa ja muistuttaa sitä sopivan käyttäytymisen rajoista. Eihän teologi sen pyhempi tai erehtymättömämpi ole kuin kansanedustaja?
--- Lainaus päättyy ---
Olen samaa mieltä, että dialogia lisää, mutta rakentavaa sellaista. En kuitenkaan kannata itse tuollaista isoveli-asennetta, että valtio kyyläisi kirkon asemaa. Otetaanpa vaikka sunnuntaiaukiolot. Valtiohan hyötyy niistä aika paljon, mutta kirkko lähes tuomitsee ne ja julistaa edelleen, että sunnuntai on aina lepopäivä (sallien poikkeuksiksi sairaanhoitajat, poliisit yms. koska he tavallaan auttavat ihmisiä --->myös lepopäivänä saa tehdä tuollaista työtä). Kuitenkaan ei kirkko käske jättäytymään töistä. Se on siis sikäli työnantajan moka, ei työntekijän, kirkon kannalta ajateltuna.
Sikäli minusta on hyvä, että valtio ja kirkko eivät puutu toistensa tekemisiin kuin sen mikä väkisin tulee vaikkapa hautausmaiden ylläpidosta. Eikös Lutherin kahden regimentin oppikin sano jotain kirkon ja valtion suhteesta. En juuri nyt jaksa muistella, miten se tarkalleen meni, mutta se taitaa käsitellä juuri tuota maallisen ja hengellisen vallanpitäjän suhdetta. Sikäli ei ole valtion tehtävä muistuttaa kirkkoa tuosta teologin/kansanedustajan suhteesta; eiköhän niitä satu pappienkin toilailuja, vaikka kuinka valtio ohjailisi kirkkoa. Ja toisekseen kirkolla on oikeus mielipiteensä ilmaisuun siinä, missä yksityisellä kansalaisellakin vaikkapa juuri sunnuntaiaukioloista tai sunnuntaina työtä teettävistä tehtaanjohtajista. Ja muutenhan kirkko olisi yhtä kuin valtio ja muinaiseen kirkkovaltio-ajatteluun en halua, vaikka haluankin kristillisten arvojen säilyvän Suomessa.
Pena:
Olen ymmärtänyt Lutherin regimentit yksinkertaistaen niin, että esivalta ja kirkko tekevät kumpikin Jumalan työtä, toinen pitää lakia voimassa ja toinen julistaa armoa. Tähän liittynee ajatus vuorovaikutuksesta niin, että kirkko maallisena laitoksena noudattaa voimassa olevia lakeja ja esivalta takaa vapauden julistaa kirkon sanomaa. Malli toimii niin kauan kuin keskinäinen luottamus säilyy.
myyräpartio:
--- Lainaus käyttäjältä: "Johannes" ---
--- Lainaus käyttäjältä: "myyräpartio" ---Voihan lollerskates, tämä on tosi hyvää argumentointia. Ja monikohan näistäkin päivistä oli juhlapäiviä jo ennen kristinuskon syntyä?
--- Lainaus päättyy ---
Juhlapäiviä ovat useampikin varmasti olleet, joulu taitaa olla kuuluisin, mille auringonjumalalle se nyt oli pyhitettykään, en muista. Kuitenkin tuskin ne enää tänä päivänä olisivat juhlapäiviä ilman kirkon vaikutusta. En ole ainakaan kuullut, että vaikkpa Suomessa kansanedustajat puoltaisivat joulun säilyttämistä vapaapäivänä, koska se on tärkeää jonkun pakanajumalan lepyttämiseksi. Kyllä niiden asema on pitkälle kiitollisuudenvelassa kirkolle, olivatpa ne sitten kuinka maallistuneita tahansa.
--- Lainaus päättyy ---
Niin siis pointtihan oli, että näitä juhlapäiviä, olivat ne sitten samoja huostaanotettuja tai uusia, on aina ollut ennen kristinuskoa, sen aikana ja tulee vielä sen jälkeenkin olemaan. Ts. ne, tai niitä viettävät ihmiset eivät ole missään kiitollisuudenvelassa kirkolle.
juhani:
Myyräpartiolle Iso kiitos. Kristinuskohan on historiallinen. :wink:
Johannes:
--- Lainaus käyttäjältä: "juhani" ---Myyräpartiolle Iso kiitos. Kristinuskohan on historiallinen. :wink:
--- Lainaus päättyy ---
Itse ajattelisin, että tuo tarkoittaa, että joitakin juhlia ei ainakaan nykymuodossaan olisi ilman kristinuskoa. Voisihan meillä olla silloin vaikkapa joku amerikanmallinen kiitospäivä tai sitten joku muslimimaiden yleinen rukouspäivä vapaapäivään oikeuttavien juhlapäivien joukossa, mutta ainakaan nykymallisia juhlia ei ilman kristinuskoa olisi, se on lähes varma. Ja jos juhlat olisivat jo olleet ja nyt purettaisiin systeemiä, niin veikkaisin, että aika paljon muuttuu, kun pikkuhiljaa alettaisiin lipsua kirkon perinteistä ja vaikkapa joulunajan vapaita pienien muutosten kautta purettaisiin. Toki nytkin on jo lipsuttu, myönnetään, vaikkapa sunnuntaiaukiolojen kohdalla, mutta veikkaisin, että tuo linja jatkuu entistä kovemmin kiihtyvällä vauhdilla, jos kirkko erotetaan valtiosta. En voi kuin surkutella Ruotsin tilannetta. Kirkko on erotettu täydellisesti valtiosta ja nuorista enää pieni osuus (reilusti alle puolet) käy rippikoulun ja muutenkin kirkon vaikutus elämään on hävinnyt kovin paljon. Siis se vaikuttaa sellaiseen yleiseen ilmanalaan.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta