Keskustelu > Seuratupa

Rukouspalvelu

<< < (3/7) > >>

mt:
Vuonna 1990 julkaistiin Matti A. Miettisen väitöskirja "Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta". Aineistona oli 1980 Niilo Yli-Vainion (hell.) kokousten yhteydessä tapahtuneet n. 1400 parantumiskokemusta, näistä n. 800 myönteistä. Mitään "normaalista" poikkeavaa ei havaittu. Tutkittujen parantumiskäsite oli lääketieteellistä vastaavaa käsitettä laajempi.

Tutkimus tehtiin yhteisymmärryksessä Yli-Vainion kanssa, ja tutkija kiittää helluntaiherätksen johtoa myötämielisestä suhtautumisesta. Tutkijan ote on myös kohdetta ymmärtävä. Tutkimus on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa A, nro 51, 1990.

Nyt voisi tietysti ajatella, että lähellä luterilaista kirkkoa olevan Rukouspalvelun organisoima rukous on tehokkaampaa kuin helluntailaisten, mutta en kyllä pidä sitä todennäköisenä.

Tutkija toteaa, että "ihmeparantuminen" kuuluu uskonnolliseen järjestelmään, eikä sitä ole mielekästä tutkia terveydenhuollon menetelmin.

mt

Kauhanen T:
Minua miellyttää sellainen käsitys rukouksesta, jossa se nähdään ihmisen ihanneperusolotilana Jumalaan nähden. Elämään kyllä kuuluvat erityiset hiljentymisen, veisuun ja jumalanpalveluksen yhteisen rukouksen hetket, mutta en haluaisi nähdä niitä muusta elämästä irrallisina, "todellisen rukoilemisen" hetkinä.

Tykkään ajatuksesta, että kristityn koko elämä voisi olla rukousta. Joskus se on aktiivista huutamista, mutta useimmiten ikävöivää huokailua ja passiivista kuuntelemista.

En tältä pohjalta näe rukouspalveluja tarpeellisina, mutta kunnioitan sitä aitoa hengellistä etsintää jota sitä tarjoavien ja käyttävien sydämestä epäilemättä löytyy.

osmo:
Kauhasen kanssa samoilla linjoilla.
Joku tuossa aiemmin sanoi ettei voisi mennä tilanteeseen jossa niitä "eteen kutsuja" tietää olevan. Varmaan moni täällä keskusteleva tuntee samoin.
Mutta senhän ei tarvitse tarkoittaa sitä ettei sellaisissa tilanteissa joku voisi kokea jotain hyvää.
Me ihmiset kuljetaan niin erilaisia polkuja pitkin.
Körttiläisten hommaa on kai sitten tarjota paikka niille, jotka eivat parane eivätkä kaadu, mutta haluavat silti pitää kiinni oikeudestaan veisata, ja elää "rukousasennossa" Jumalaan nähden.

Teme:

--- Lainaus käyttäjältä: "osmo" ---Körttiläisten hommaa on kai sitten tarjota paikka niille, jotka eivat parane eivätkä kaadu, mutta haluavat silti pitää kiinni oikeudestaan veisata, ja elää "rukousasennossa" Jumalaan nähden.
--- Lainaus päättyy ---


Tässä oli hyvä tiivistelmä siitä, miten olen körttiseurat kokenut! Saan olla rikkinäisenä, pirstottuna, hajoitettuna, silpuuna Jumalan edessä, veisata, sanoa pari sanaa, olla hiljaa. Kukaan ei painosta mihinkään. Se on oikeasti ihana tunne.

Teme =)

Mikko:
tunne muuten pari vakavaa sairautta joihin nimenomaan uskolla on joissakin tapauksissa parantava vaikutus. Meinaan depressio ja alkoholismi. Näissäkin kuntoutuminen lähtee potilaan omista lähtökohdista eikä ulkopuolisesta "kaatajasta".

  Mikko

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu