Keskustelu > Seuratupa

Nykyherännäisyydestä

<< < (2/4) > >>

minttu:

--- Lainaus käyttäjältä: "Anonymous" ---Onko heränneille Raamattu Jumalan sanaa sellaisenaan vai aikaansa sidottu vertauskuvia sisältävä ihmisen kirjoittama kirja, jota kyllä on ihan kiva lukea mutta ei kannata ottaa ihan vakavasti?
--- Lainaus päättyy ---


Olen lukevinani rivien välistä ajatuksen, että on vain kaksi tapaa lukea Raamattua: joko se otetaan kirjain kirjaimelta kirjaimellisesti tai sitä pidetään jonkinlaisena satukirjana tai yleisinhimillisenä viisauden opetuksena. Itse en sitoudu kumpaankaan ääripäähän. Raamattu on Jumalan sanaa ja se on tekstinä syntynyt jo kauan ennen minua ja tätä nykyistä maailmanaikaa. En sano "Jumalan sanaa, mutta [...]" vaan "Jumalan sanaa ja [...]", sillä nämä kaksi faktaa eivät mitätöi toisiaan.

Keskustelua Raamattunäkemyksestä tällä palstalla on jo ollut aiemminkin, näkökulmia siis enemmän sieltä!

Sanneli:
Rippileirillä meitä valistettiin että nykyajan körttipuku voisi olla vaikka farkut ja t-paita. Sehän se on nykyste yksinkertaista pukeutumista :idea:

jude:

--- Lainaus käyttäjältä: "Eliza" ---
muotiheitukka
--- Lainaus päättyy ---


Muoti: hei, tukka!

Johannes:
Niin, eiköhän se ole jokaisen oma asia tuo pukeutuminen ja muu. Tietysti on olemassa joitakin kirjoittamattomia sääntöjä esim. kirkossa pukeutumisesta. Esim. hihattomat vaatteet eivät omasta mielestäni kuulu kirkkoon, samoin liian lyhyet paidat. On myös muita kirjoittamattomia sääntöjä, mutta kuka niitä valvoo ja eihän niitä ole pakko noudattaa, mikä on kai ihan hyväkin.
Eikös körttiläisyyteen kuulu yksinkertaisuuden ihannointi, minkä itse käsittäisin niin että turha vaatteilla koreilu pois. Sen takia kai sitä körttipukuakin ennen käytettiin -kukaan ei ole ulkoisesti parempi suhteessa muihin. Taidettiin vissiin jo mainitakin tuolla. Ennen kaikkea tärkeintä on se mitä on sisällä, vaatteet eivät kuulu siihen mitenkään jos vain sisin on kunnossa. Mutta toisaalta -jos haluaa koreilla vaatteilla, niin eikös se ole merkki siitä, että yritetään etsiä ulkoista hurskautta/huomiota. Todellinen luterilainen ja körttiläinen ei myöskään korosta omaa uskoaan, vaan vaalii sitä aarteena sydämessään.

Annastiina:
Herättäjuhlilla on aina ihana nähdä vanhoja körttipukuja. Mistähän niitä saisi? Huiveja on onneksi myytävänä.
Mutta ei se ulkokuori vaan ihana nöyryys Korkeimman edessä ja samalla viivalla ja tasolla olo muiden ystäväkansan jäsenten kanssa. Sitähän se pukukin ymmärtääkseni vertauskuvallisesti edustaa. (Tosin juhlilla on ainakin nuorilla ollut erään suomalaisen firman ( ei mainosta) t-raita -ym paitoja kovasti käytössä vai onko se sattumaa vain??)

Y.O.T. yksi on tarpeellinen

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu