Keskustelu > Seuratupa

Siionin virret kirkkovirsikirjassa

<< < (2/3) > >>

tosikkoko:
Menee jo vähän aiheen sivuun mutta Antti Achreniuksen SV 179 "On laupeus sanomaton" (tuo virsi on siis se jossa mm. "lyö sekä tukee, riisuu ja pukee") on myös Siionin Kanteleessa (SK 295), tosin eri sävelellä. Ja koska ainakin tuossa SK-versiossa sanojen lähteeksi kerrotaan "halullisten sielujen hengelliset laulut, 1790" niin voisin olettaa että rukoilevaisillakin on sama laulu mutta heidän veisuu/laulukirjaansa en ole koskaan edes nähnyt. Tietääkö kukaan onko siellä? Ja onko sama virsi myös VK:ssa jollain toisella aloituslauseella?

Kun vertaa noita SK ja SV versioita niin huomaa että molemmissa on omat painotuksensa, kukahan on niitä aikojen kuluessa muokannut ja onko molempia "väännetty" oman liikkeen mukaiseksi?

esim. SK-versiossa kolmas säkeistön keskellä hassu kohta:
"Jos väsymys voittaa,
niin ystävä hoitaa,
matkaseurasta uupunutta"
sillä toivottavasti vain harvoin joudumme uupumaan matkaseurasta. Tai toisaalta, voihan tuo olla elämän realismiakin :(

SV-versiossa tuo on:
"Jos väsyn ja näännyn,
luo ystävän käännyn,
Hän hoitaa, kun jaksaa en voi."

Toisaalta SK-version lopussa on lähes inhorealistinen "meitä velttoja innostavaa", harmi kun SV-versiossa ei ole samaa!

Ja onhan sanatarkasti yhteisiä ainakin SV238 = SK434.

Kauhanen T:
Kiitos aiheen jatkamisesta tosikkokolle, ja pahoittelut tämän vastauksen viipymisestä - Lagukseni olivat lainassa muualla (ja kiitokset Markionille seuraavista tiedoista).

Alkuperäinen virsi on Halullisten Sieluin Hengelliset Laulut nro. 13
"O! armo ja rakkaus suur'" (on mukana jo ensimmäisessä laitoksessa
vuodelta 1790, perimätiedon mukaan Antti Achreniuksen kirjoittama).

Virren teksti:

Uskovaisten sielujen ilo Jesuksen armollisesta johdatuksesta.

1. O armo ja rakkaus suur', Jolla Jesus meitä johdattaa juur', Hän
neuvollansa taluttaa uskovians Tässö muukalaisuuden maass', Hän lyöpi ja
tukee, Hän riisuu ja pukee, Hän lymyy ja ilmestyy taas, Hän tyhjentää
tyhjäks ja alentaa köyhäks, Mutta tyhjän ja köyhän sitte täyttääpi jäll'
Juuri armonsa rikkaudell'; Hän sumuhun kätkee, Yhtä rahtua hetkee, Mutta
paistaa taas suloisuudell'.

2. Jos hengessä vaivaiseksi vaan Hän armossa sielumme on saan', Että
Jesusta halaamme ja halussamme näin Käymme armohon istuinta päin, Sen
juuressa makaamme, Emmekä kerjäämästä lakkaa, Niin apu meille tapahtuu
näin, Vaikka synnin myös juuren On syvät ja suuret, Että nostavat
myrskyn ja kiusauksen Juuri vastoin ajatuksen, Niin kuitenki koska
janoomme Ja puhdistusta anomme, Niin Jesus suo pelastuksen.

3. Juuri armosta tulee se kans', että sielut tiellä matkustaissans Myös
joutuvat yhteen ja yhdessä näin Saa kulkea Siioniin päin, Tässä toinen
sitte hoitaa, jos väsymys voittaa, Että huutaa: jo raukka nyt jäin, Niin
Siionin retkillä, Näillä valmistushetkill', Saa elää ja ihastuu
muistakin viel', Jotka kulkevat samalla tiell'; Tässä usiasti näkee Niin
harrasta hääväkee, Että juuri on iloinen miel'.

4. Ja Jesus, jonka armo on siin', Myös toisinans sovittaa niin, Että
kaukaakin tulevat todistajat Ja siunatut kehoittajat, Kuin puhuvat
jalosti Juuri likemmästä valost', Ja Jesusta kunnioittavat. O suloista
Ylkää, Kuin morsiant' ei hylkää, Vaikka uneljas ompi ja väsymälläns,
Vaan lähettää käskyläisens, Kuin kehottaa sitä Ja hereellä pitää, Ett'
halaamaan tulemistans.

5. Se suuri on kehoitus myös Tässä autuuden kiistass' ja työss', Koska
Siionin Kuningas muitakin tääll' Vast'uudesta herättää viel', Niin
yhdess' sitte mennään Sen kanssa kuin ennen On karannut helvetin tiell',
O se kuin nyt kuulee, Se sanokoon tule! Tule Jesus ja valmista
morsiantas, Ja lisää vielä uskovias, Ja siihen heitä liitä, Ett' alati
kiittää Ja ylistää rakkauttas!

Virsi löytyy uudemmista kirjoista seuraavasti:
Malmivaaran SV nro. 90 (Haavio nro. 179)
Hengellisiä lauluja ja virsiä (1951) nro. 264
Siionin Laulut ja Virret (1961) nro. 124
Lisävihko Suomen ev. lut. kirkon virsikirjaan (1923) nro. 214

Vanhassa Siionin kanteleessa virttä ei liene ollenkaan, joten tosikkokon käsissä lienee jokin uudistettu laitos (olen tosi huonosti perillä muiden liikkeiden virsiperinteestä ja -tilanteesta). Nykyisestä kirkkovirsikirjasta tätä Achreniuksen virttä ei löydy missään muodossa.

"Matkaseurasta uupunut" taitaa tarkoittaa: "on niin väsynyt, ettei jaksa jatkaa matkassa". Körttiläinen tietenkin lukee sen: "on niin väsynyt minun huonosta seurastani, että kävelisi mieluummin yksin".

Vertailun vuoksi vielä samat säkeet Malmivaarasta (n. 90):

Jos väsymys voittaa,
Niin ystävä hoitaa,
Kun huutaa: jo raukka nyt jäin!
Näin liikkuessamme
Me iloa saamme
Kaikista, kuin Jeesusta rakastavat
Ja kanssamme vaeltavat.
He ahkeruudellaan
Ja kehoituksellaan
Murheitamme huojentavat.

juhani:
SV 179 on myös rakkain virsi pappispuolen lestadiolaisissa. :wink:

Justinos:
Kiitoksia tästä antoisasta ketjusta. Löytyyhän täältä kunnon teologianharjoitusta!  :)

kaali_koi:
"out off topic":

Olen epätoivoisesti yrittänyt nauhoittaa Siionin virsiä (SV) C-kaseteilta mp3-muotoon.
Joitakin on jo ...

Olisi kiva, jos voisi saada veisuuna kaikki Siionin virret CD-levyinä.
Nythän on tullut jo uusiakin "siekkareita". Ne on jo minulla.

Olisi mukava kuunnella mp3-soittimella ...

... pieni toivomus ...päättäjille ...

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu