Ihminen saattaa joskus joutua jonkun toisen ihmisen väkisin käännytyksen kohteeksi.
Ongelma näissä tapauksissa monesti on se, että niitä ei ole tehty yhtä voimakkaalla pakolla ja täydellisesti, kuin Jumala tuon Sauluksen käännytti.
Ennen muinoin minua saattoi ärsyttää kovin, jos henkilö A yritti minua käännyttää.
Ajan myötä on kait suvaitsevaisuuteni kasvanut, kun henkilön A käännytyksen kohteeksi joutuminen ei enää niin haittaa.
Mistäs minä voin tietää, vaikka Jumala olisi hänet laittanut minua kääntämään.
Ennemminkin minua ärsyttää, jos siihen tulee henkilö B moralisoimaan tuota innokasta käännyttäjää.
Kun minulle vielä ikää karttuu, toivottavasti (ja uskon näin) suvaitsevaisuustasoni kasvaa sen verran, että en enää ärsyynny henkilölle B:kään (enkä henkilölle C, joka saattaa siihen tulla moralisoimaan henkilön B käytöstä jne... - henkilöitä riittää tällä saralla).
Itseasiassa henkilön A ei mielestäni pitäisi myöskään kovin paljoa moralisoida henkilöä B, koska eihän hänkään voi olla varma, vaikka Jumala olisi sen henkilön B lähettänyt, jotta henkilö A tehostaisi mahdollisen puuttellisia käännytysmenetelmiään.