Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: m.k - 04.06.07 - klo:22:25
-
Justiinsa, juolahtipa tässä mieleen että jos joku täällä jotakin mullistavaa keksis. Tyttökaverilla tosiaan tulee vuosia yks lisää tässä kuun lopulla, niin pitäis jotakin varmaan ostaa sille. Ihan normaalisti pää täysin tyhjä ideoista, eikä tietenkään ole tyttökään halaistua sanaa maininnut tai edes vihjaillut mitä olis vailla. Koruja ei oikein arvaa mennä ostamaan kun en eläissäni ole moisia hankkinut, ja nyt on emäntä lähdössä reissuun ja palaa parahiksi synttäreille niin ei voi sitten oikein kysyäkään, ja muutenkin menee ehkä pikkuisen kalliin puoleiseksi ehkä? Sinällään ihan hyvä idea oli tuolla muualla, että jos jonku nallen ostais ja sille löis korun kaulaan ja joskus antais kun on sopiva hetki mut en tiedä sitte siitä. Aika kulunut idea kuitenkin jotkut sydänkorutkin silti, että sellaset jätän kyllä kauppaan, ja muutkin korut ehkä semmosia että paras olis jos sais ite olla valittemassa. Hajuvettä toin aika vasta laivalta, joten sekin on pois laskuista. Lahjakortti on minusta jotenkin semmonen "en nyt mitään muutakaan keksiny niin tuossa", ja muutenkin ehkä liian lähellä sitten jo rahaa, mitä en mielelläni tyttökaverille lahjaksi antais.
Tuota nallea kyllä jäin miettimään, että jos jonku kivan ostais ja veis ulos syömään niin olisko siinä lahjaa tarpeeksi? Joskus valitteli tosiaan nallen puutetta niin ihan sillä tuli mieleen... Kalajoelta saisin pilahintaan mökin, niin eihän se kyllä paha jos sinne lähtis ja kävis syömässä ja muuten viettäs iltaa kahdestaan, vaikka joku hyvä leffa tjsp.
Jos vaan jotain muite ideoita juolahtaa teillä mieleen niin kertokaa ihmeessä, vielä ei mikään älytön kiire oo onneksi!
-
Herttaista ;) En tiennytkään, että sulla on tyttöystävä!
Kaikki ajatuksella annettu on hieno lahja. Sen ei tarvitse olla rahallisesti edes arvokas. Ellei itse halua väkertää jotain pientä, niin naiset tykkää mistä vaan. Koru, kirja, astioita, joitain asusteita, cd-levy, dvd, nalle, laukku, yms. oikeastaan mikä tahansa kävisi minulle, jos se on ylipäätään ajatuksella annettu (ei siis hätäpäissään shelliltä ostettu kallis karkkipussi). Tietty jos on joku asia, jota tyttöystäväsi tarvitsee (esim. joku kodinkone, astia, yms.) niin sekin on aina mukava lahja. Itse annoin poikaystävälleni juuri uuden tyynyn lahjaksi, kun sen oma oli ihan onneton. Yksittäinen ruusu tai muukin kukka tai vaikka luonnosta kerätty kimppu on aivan ihana.
Riippuu tietysti tyttöystäväsi luonteesta, minkätyyppistä lahjaa kannattaa hankkia, mutta jos vähääkään romanttisia piirteitä löytyy, niin kaikki lahjat, johon on käytetty omaa mielikuvitusta ja ajatusta, ovat arvossaan. Yhteinen illallinen on tosi hyvä idea, vielä jos itse sen tekisit, niin ainakin meikäläinen olisi ihan myyty ;)
-
Jos jättäis sen kokkailupuolen kuitenkin ihan ammattilaisille... Mut ei se pelkkä syöminenkään oikein lahjasta käy, kun muutenkin käydään aina silloin tällöin ulkona. Siksi ajattelinkin että jos jotain pientä tuohon päälle vielä, mutta ei nyt mahdottomia kun se imee jo ihan kivasti täppiä kun ravintolassa syö ja jos vielä kalajoelle lähtee... Vaatteita tai koruja en oikein uskaltais lähteä ostamaan, kun en niin varma ole sitten siitä että tulee varmasti mieluinen. Nuokin on jotenkin sellasia että pitäis päästä itte valitsemaan, mut sitten menee se yllätys sitten kyllä samalla. Jos sitä tossa vaikka helsingistä jotain kattelis kun käy pääsykokeissa niin samalla reissulla sitten jotain jos löytäs...
-
Jos jättäis sen kokkailupuolen kuitenkin ihan ammattilaisille... Mut ei se pelkkä syöminenkään oikein lahjasta käy, kun muutenkin käydään aina silloin tällöin ulkona. Siksi ajattelinkin että jos jotain pientä tuohon päälle vielä, mutta ei nyt mahdottomia kun se imee jo ihan kivasti täppiä kun ravintolassa syö ja jos vielä kalajoelle lähtee... Vaatteita tai koruja en oikein uskaltais lähteä ostamaan, kun en niin varma ole sitten siitä että tulee varmasti mieluinen. Nuokin on jotenkin sellasia että pitäis päästä itte valitsemaan, mut sitten menee se yllätys sitten kyllä samalla. Jos sitä tossa vaikka helsingistä jotain kattelis kun käy pääsykokeissa niin samalla reissulla sitten jotain jos löytäs...
Mikä tahansa on mieluista, jos lahjan antaja on mieluisa. Ole siis huoleti ja osta mikä tulee vastaan. Anna lahjasi rakkaudella niin kiitos on suurempi kuin osasit odottaa.
-
Jos jättäis sen kokkailupuolen kuitenkin ihan ammattilaisille... Mut ei se pelkkä syöminenkään oikein lahjasta käy, kun muutenkin käydään aina silloin tällöin ulkona. Siksi ajattelinkin että jos jotain pientä tuohon päälle vielä, mutta ei nyt mahdottomia kun se imee jo ihan kivasti täppiä kun ravintolassa syö ja jos vielä kalajoelle lähtee... Vaatteita tai koruja en oikein uskaltais lähteä ostamaan, kun en niin varma ole sitten siitä että tulee varmasti mieluinen. Nuokin on jotenkin sellasia että pitäis päästä itte valitsemaan, mut sitten menee se yllätys sitten kyllä samalla. Jos sitä tossa vaikka helsingistä jotain kattelis kun käy pääsykokeissa niin samalla reissulla sitten jotain jos löytäs...
Mikä tahansa on mieluista, jos lahjan antaja on mieluisa. Ole siis huoleti ja osta mikä tulee vastaan. Anna lahjasi rakkaudella niin kiitos on suurempi kuin osasit odottaa.
No on toki, mut jos ostaa korun josta toinen ei niin tykkää niin sehän sitten lojuu siellä laatikossa paitsi kun sitä joskus puoliväkisin käyttää... Ei toki tärkeintä ole se lahja vaan se että ylipäätään antaa ja saa, mutta menee täysin hukkaan jos esim. ostaa sellasen korun mistä toinen ei tykkää. Tai niin minä ainakin ajattelisin... Kattelee nyt kuitenkin jos jotain keksis tässä!
-
No en nyt tiiä varmaksi, mut jos itse olisin sun tilanteessa, niin tulis mieleen joku lahjakortti kampaamoonkin. Siis ihan näin heittona, riippuu saajasta. Samoin joku muut henk.koht. hemmottelujuttu tulisi mieleen.
Korut jättäsin suosiolla pois, kun sukulaisten kohdalta (sisko ym.) tiedän, että osa inhoaa sitä, että tytöt saa aina mm. ylppärilahjaksi koruja ja niitä ei tule ikinä käytettyä. Ainakin sisko muisti jo etukäteen sanoa kaikille, että ei saa ostaa koruja. No, astioita, kattiloita ja liinavaatteita se sitten saikin ja oli tosi tyytyväinen, kun on sitten omaan kämppään syksyllä perustavarat valmiina. Itse toivoin samaa aikoinaan ja sain myös itse perustavaroita lahjaksi, kaulimesta lähtien. Sinulla on kuitenkin eri tilanne, mutta ihan näin esimerkkinä mainitsin, että jos joku ylppärilahjaa miettii jollekin.
Itselle ei tule äkkiä sitä kampaajan (tms.) lahjakorttia perempaa mieleen. Vaikeita tuollaiset lahjajutut.
-
Vuosikymmenten kokemuksella annan seuraavat ohjeet:
1. Käytä neuvonantajana naisia. He suunnittelevat mielellään sinun rahojesi käyttämistä. Idea on sama kuin miesporukoissa, kun neuvotaan kaverille auton/virvelin/prätkän/kameran/ruohonleikkurin tms. ostoa. Ihan kuin itse tuhlaisi, mutta omaa rahaa ei mene! Anna kuitenkin hintaraja...
2. Jos keksit jotain, joka on mielestäsi käytännöllistä ja tarpeellista, unohda se.
3. Jos etsit itse, mene kauppoihin, joihin et suurin surminkaan muuten menisi vapaaehtoisesti. Kerro huolesi myyjälle. Lahjan saaja oivaltaa kyllä, mistä lahja on hankittu, ja arvostaa urheuttasi.
4. Tyttöystäväsi syntymäpäivä on hyvässä kohdassa vuotta, tiedän sen omasta kokemuksesta. Näin voit levätä heinäkuun ja käynnistää joululahjan miettimisen elokuun alussa naiskonsulttiesi kanssa. Jos hyvin käy, lahja on hankittu jo lokakuussa, eikä paniikkia tule ollenkaan. Menettele samoin tammikuun puolivälissä.
5. Älä masennu alkuhankaluuksista. Harjoittele ahkerasti, niin viisikymppisenä olet jo aika mestari.
Ja konkreettinen vinkki: osta söpö paperikassi (paperiosastot tietävät), kerää itse kukkia (tämä on yleensä varma nakki) ja laita sinne monta pientä (ja halpaa) ihanuutta, kuten suklaata (yleensä v. n. tämäkin), se nalle etc.
Mt
-
Onko teillä jotain keskinäisiä läppiä tai sanontoja? Jotain "inside"-juttua, josta keksisi lahjanjuurta.
Aika hyvänä tulisi mieleen vaikka T-paita, johon painaisi/painattaisi/brodeerauttaisi jonkun teidän yhteisen jutun, hänen lempinimensä tms. Ei pitäisi olla kovin kallista, luulisin järjestyvän ravintolaillan hinnalla. Haapaveellä/Nivalassa tai jossain lähikunnassa muistaakseni on joku liike, jossa ainakin brodeeraus onnistuu.
Tai jos teettäisit suurennoksen jostain valokuvasta, jolla olisi tunnearvoa. Nätit kehykset ja kortti mukaan.
Tai omalla nimellä varustettu kuksa, jos on erähenkeä.
Eli: ehdotan jotain erityistä, juuri hänelle suunnattua, joka pohjautuu yhteiseen parisuhdehistoriaan. Naiset pitää kaikesta, mikä viestittää sitoutumisesta ja yhteisten juttujen arvostamisesta. :D
-
Kaikenlainen hemmotttelu toimii aina, jotain mihin tyttöystäväsi ei normaalioloissa raaskisi tuhlata, mutta muuten ihanaa. Riippuen henkilöstä voi olla suklaata, leffa, alusvaatteita, koru, cd, dvd, kirja, kukkia, lähes mitä tahansa. Tosin valinta on aina tehtävä huolella, mitään kamalampaa ei ole kuin rumat tai mauttomat lahjakorut tai -alusvaatteet.
Myös jo yllä ehdotetut yhteiseen parisuhdehistoriaan liittyvät jutut toimivat aina. Ja yksinkertainen liikkeeseen kävely ja avun pyytäminenkin auttaa joitakin, jos minkäänlaista haisua edes, että minkä tyylistä lahjaa etsimässä ollaan, asiantuntevat myyjät yleensä auttavat ihan kiitettävästi.
-
Noniin kysyin samaa Opel-porukaltakin, ja tuumasivat että kun kortinkin saa (18 siis täyttää) niin jos sen nallen ostais, ja korun sijaan Nesteen tai Shellin lahjakortti käteen :lol: Pentikillä kuulemma kivoja nalleja ollut, pitääpä käydä huomenna vähän tutkailemassa miltä ne näyttää...
Kampaamon lahjakortti olis ihan OK kans (muistan joskus toiste...), mutta just kävi viime vklla joten ei ehkä ihan just ole menossa. Samoten nuo yhteiseen historiaan liittyvät jutut ehkä sitten kun on enemmän sitä historiaa kuin jokunen kuukausi. Tai ollaan kauemminkin tunnettu ja sillon tällön nähty mutta ei nyt kuitenkaan näin tiiviisti kovin kauaa. Sitä kyllä itsekin ajattelin että pitää olla sellainen, että lahjasta näkee heti että on ollut ajatus mukana kun on hankittu eikä semmonen pakko-ostos. Mutta on kyllä kieltämättä vaikeita nämä lahajahommat, mutta kai se sitten ajan mittaan helpottaa kun paremmin tietää mistä toinen tykkää ja mistä ei. Mut toi nalle ja huoltiksen lahjakortti oli kyllä semmonen että vois oikiasti :oops:
-
Kampaamon lahjakortista tuli sellaiset hemmotteluasiat mieleen kuin jalkahoito tai kosmetologi. En itse ole koskaan moisia kokeillut, mutta olen kuullut, että ne on tosi hyviä lahjoja. Jalkahoito tuskin siellä teilläpäin edes maksaa paljoa, Lapualla jotain 25 € tms.
Pentikistä löydät paljon muitakin hyviä ideoita lahjoiksi, esim. astioita, kynttilöitä (no näin kesällä ehkä ei niin tarpeellinen mutta kuitenkin), joitain tyhjiä kauniita päiväkirjatyyppisiä kirjoja, viltti, ym.
-
Kyllä se hirveen paljon ihmisestä riippuu mikä on hyvä lahja! Joku täällä laittoi, et ei ainakaan mitään käytännöllistä...Siis ei pidäkään tyyliin pölynimuri :shock: , mutta sikali kyllä, että ei kanskaan mitään ihan turhakkeita kuten ruma koristeesine.
Ensisijaista on miettiä mikä on tyttöystäväsi mielestä kivaa/tarpeellista/hauskaa, eikä mistä itte tykkäät. Mä oon aina tykänny "aineettomista" lahjoista eniten koska sita tavaraa on jo nurkat täynnä. Mut tiedän toki niitäkin joiden mielestä esim. lahjakortti on persoonaton ja tylsä lahja.
Se mikä on kuitenkin suuri ero miehissä ja naisissa on se, et naiset tulkitsee! Eli siis miettikää hyvät ukkelit mitä ne lahjanne viestittää: Eli jos joku ostaa akallensa sen pölynimurin niin kyllä siinä akkiä voi nainen ajatella, et ooks mä tolle ukolle joku siivooja vai! Lähinnä kai naiset haluavat et lahja viestittää, et olet rakas ja tärkeä...Se mitä se kunkin kohdalla on onkin sitten vaikeempi juttu. Vaikka kyllähän sekin jo jotain viestittää jos lahjanantaja on todella miettinyt mistä lahjansaaja tykkää!
-
Jostain syystä tulee juurikin koruja annettua naisimmeisille.
Mutta yleensä pohdin miellyttämis asteikolla onko lahja miellyttävä.
Mutta minusta on hieno antaa myös käytännön esineitä lahjaksi, koska käytettävyys on esineiden ensinmäinen ja tärkein olemus!
Lue: Tyttöystävä sai jouluna lahjaksi sormuksen ja palovarottimen.
Ainakin luulen, että huumori riitti jälkimmäiseenkin.
-
Kuules ny Juho A. , turha vaatimattomuus pois! Omalle tyttöystävällesi antama ylioppilaslahja (Saara sai suunnitella korun, jonka sit teit), oli kyllä yks hienoimmista lahjoista mistä oon kuullu!
Ja siis en mäkään nyt sitä tarkottanut, ettei naisille ja tytöille sais hauskoja lahjoja antaa...silla ajatuksellahan se on hauskakin lahja annattu! Ja siis toimii jos on huumorintaju kohdallaan kummallakin...
-
Harkitsisin vielä aterian tekemistä itse. Keität perunat, paistat pihvit molemmilta puolilta, lautaselle laitat kaksi lohkoa tomaattia ja kaksi salaatinlehteä, pihvin päälle persiljanoksan koristeeksi. Juomaksi punaviiniä ja pöytään kynttilä. Kaiken alle valkoinen liina. Taustalle lempikappaleensa vienosti soimaan, niin hyvä tulee. Eikä maksa paljoa. Jälkiruuaksi suklaamussee. Tietysti jokin hely vielä ennen jälkiruokaan siirtymistä täydentäis mukavasti yhteisen illan ateriaosuuden.
-
Lue: Tyttöystävä sai jouluna lahjaksi sormuksen ja palovarottimen.
Ainakin luulen, että huumori riitti jälkimmäiseenkin.
Käyttekö kuumana vai mistä idea jälkimmäiseen?
Meillä on ollut tapana, kun menemme kylään, viemme luonnollisesti emännälle kukkia. Lisäksi viemme isännälle askin Sisu pastilleja, että kestää sen, kun jäi taas ilman ja toinen sai.
-
Kuules ny Juho A. , turha vaatimattomuus pois! Omalle tyttöystävällesi antama ylioppilaslahja (Saara sai suunnitella korun, jonka sit teit), oli kyllä yks hienoimmista lahjoista mistä oon kuullu!
Ja siis en mäkään nyt sitä tarkottanut, ettei naisille ja tytöille sais hauskoja lahjoja antaa...silla ajatuksellahan se on hauskakin lahja annattu! Ja siis toimii jos on huumorintaju kohdallaan kummallakin...
:shock: Kiitos.Kyllä minäkin sitä suunnittelin
Käyttekö kuumana vai mistä idea jälkimmäiseen?
Meillä on ollut tapana, kun menemme kylään, viemme luonnollisesti emännälle kukkia. Lisäksi viemme isännälle askin Sisu pastilleja, että kestää sen, kun jäi taas ilman ja toinen sai.
:D
Tulista on touhu tietenkin, mutta vpk aivopestynä (hyvällä vain) mietin alituiseen paloturvallisuus asioita.
Ja palovarotin on nykyisin jo ihan lakisääteinen juttu, että sen "muistuttaminen" ei ole kummempaa kuin vaikka handsfreesetä muistuttaminen.
Joku kerta laitan samaiseen taloon kunnon palotikkaat. :wink:
(Neuroottista, tiedetään, mutta on sitä huonompiakin aiheita..)
-
Joo siis Juho, tajusin täs kirjoittamisen jälkeen, et parempi olisi ollut kirjoittaa et suunnittelitte yhdessä. Siis kyllähän Saara sen niin myös sano. Siis käsityöihmisille tuttu metodi: Toinen saa tuoda ideoitaan juttuun, mut kyllähan se lopullinen "vastuu" tuotteesta on tekijällä. Hieno juttu ja hieno koru!
-
Oli muuten tosissaan kivan näkösiä nalleja siellä Pentikillä, pitää käydä ostamassa kuhan kattelen vielä ettei helsingistä mitään vielä parempaa löydy... Eihän ne Pentikillä toki ilmasia ollu, muttei kyllä mahdottoman kalliitakaan että raaskii meikäläinenki ostaa 8)
-
Vuosikymmenten kokemuksella annan seuraavat ohjeet:
1. Käytä neuvonantajana naisia. He suunnittelevat mielellään sinun rahojesi käyttämistä. Idea on sama kuin miesporukoissa, kun neuvotaan kaverille auton/virvelin/prätkän/kameran/ruohonleikkurin tms. ostoa. Ihan kuin itse tuhlaisi, mutta omaa rahaa ei mene! Anna kuitenkin hintaraja...
2. Jos keksit jotain, joka on mielestäsi käytännöllistä ja tarpeellista, unohda se.
3. Jos etsit itse, mene kauppoihin, joihin et suurin surminkaan muuten menisi vapaaehtoisesti. Kerro huolesi myyjälle. Lahjan saaja oivaltaa kyllä, mistä lahja on hankittu, ja arvostaa urheuttasi.
4. Tyttöystäväsi syntymäpäivä on hyvässä kohdassa vuotta, tiedän sen omasta kokemuksesta. Näin voit levätä heinäkuun ja käynnistää joululahjan miettimisen elokuun alussa naiskonsulttiesi kanssa. Jos hyvin käy, lahja on hankittu jo lokakuussa, eikä paniikkia tule ollenkaan. Menettele samoin tammikuun puolivälissä.
5. Älä masennu alkuhankaluuksista. Harjoittele ahkerasti, niin viisikymppisenä olet jo aika mestari.
Ja konkreettinen vinkki: osta söpö paperikassi (paperiosastot tietävät), kerää itse kukkia (tämä on yleensä varma nakki) ja laita sinne monta pientä (ja halpaa) ihanuutta, kuten suklaata (yleensä v. n. tämäkin), se nalle etc.
Mt
Outoja naisia sinulla ollut, jos nuo vinkit toimivat. 2. ja 3. varsinkin olivat sangen kummallisia, mutta ehkäpä nuo olivatkin huumorimielessä laitettuja. Ei kyllä näy hymiöitä, ei.
Paperikassi on kyllä ihan jees, suhteutettuna siihen, että tökkää vaan lahjan ilman mitään kääreitä käteen.
Minusta lahjan antaminen perustuu ihmisen tuntemiseen. Tietenkin on asia erikseen, jos on näitä "ei tartte mitään, kaikkea on jo, ei krääsää, laihiksellakin oon" -lahjottavia. Sitten pitää antaa jotain tylsää. Mutta ainahan voi olla antamatta mitään, jos mitään ei keksi.
-
Noh, miten meni...onnistuiko lahjan kanssa?
-
Kattellaan tuossa juhannuksen jälkeen, 27. päivä ne synttärit. Sain tuossa yhden kaverin puhuttua mukaan lahjaostoksille, oikeastaan tyttökaverin paras kaveri. Se meinas ensin että jos vaikka kihloihin vaan palautin kyllä maan pinnalle, mutta hänen kanssaan saattais erehtyä koruostoksillekkin sitten toisaalta. Täytyy tässä kattella, huomenna helsinkiin niin jos sitä sitte keskiviikkona innostuis kauppareissulle!
-
Noniin mikko kävi hannan kans tänään ostoksilla ja loppuen lopuksi päädyttiin kuitenkin rannekoruun. Ei liikaa verottanu vörssiä, mutta minusta oli hyvän näköinen ja semmonen että voi hyvin käyttää arkenakin, ja makutuomariksi värvätty kaveri suorastaan ihastui tuohon niin arvelin siinä että eiköhän tuo lahjasta käy! Nyt ei muu auta kun katsoa ja odottaa mitä tuleman pitää, toivottavasti tykkää...
-
Ei ollu huono lahja ollenkaan tuo korukaan! Pitäs vielä joku ilta käydä syömässä kun ehtis...
-
Minulla on usein ongelmia lahjojen ajoituksessa, kun saan aivan yliultrahuippuideoita ihmisten lahjaksi yleensä ihan milloin sattuu. linjaus onkin ollut se, että teen ja annan lahjoja intuition sanelemana. En siis viitsi muistaa kenenkään yli 7 vuotiaan synttäreitä (paitsi neuroottisen ystäväni joka nylkisi minut jos en) vaan annan lahjoja aina kun siltä tuntuu.
Kaikkein hankalinta on, kun saa yhtäkkiä inspiksen tehdä jotakin jollekin sellaiselle ihmiselle, jota ei kunnolla tunne ja sitten se vaan kiusaantuu kauheasti, mutta ei maha mitään.
Vaikka rakastankin hyvien lahjojen keksimistä otan hirveät paineet lahjojen saamisesta ainakin vanhemmiltani. Minun ja isäni suhdetta varjostaa huomattavasti kyseisen miehen erittäin pohjanoteeraus lahjojenantokyky. 18. Syntymäpäiväni (tai oikeastaan muutamapäivä sen jälkeen) aamuna isäni antoi minulle onnellisesti hymyillen tajuttoman mauttoman (ja liian ison) sormuksen sekä halpis termomukin. Korostettakoon vielä että olin jo vuosikaudet toivonut 18. vuotis lahjaksi riippumattoa ja oli hyvin selkeästi kieltänyt ketään antamasta itselleni koruja, erityisesti sormuksia. Enkä edes juo kahvia/teetä. HMPH
tässä lahjoja joilla mielestäni voi saada aikaan enemmän pahaa mieltä kuin jos ei antaisi lahjaa ollenkaan (kokemuksen syvällä rintaäänellä):
- Paha karkki
- Lasinen sydänpikari
- Valokuvakehykset
- Tylsä jääkaappimagneetti
- Joku jossa on prässätty perhonen
- rumaa posliinia
- hienossa laatikossa kauhea vaate. lue: Yleensäkin joku vaate
- sandels
- kaupan sukat
- hailelu
- kuva lahjoittajasta itsestään
- Juhani Ahon "Rautatie"
- 10 cm x 10 cm wannabe elämänohjefilosofia kirja huumorilla höystettynä
unohtamatta lystikkäitä eläinkuvia
- marimekon käsipyyhkeet
-
10x10cm elämänohjekirjojen suhteen ehdottoman samaa mieltä!! :D
Marimekon käsipyyhe kelpaisi, samoin Rautatie.
Mutta ne wannabe-filosofiakirjat... :D :D
-
Ilimanmuuta körttihilikku! O:)