Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: steal - 30.01.12 - klo:14:10
-
Pettämissivut.
Jopas on kun oikein netistä löytyy varatuille ihmisille pettämissivut.
Voiskohan päätellä jotta on kyseessä oikein houkuttelu moiseen ? :kahvi:
-
Aina on joku, joka kokee varoittamisen houkutteluksi ja kieltämisen yllyttämiseksi. Toisaalta vaikeneminen on perinteisesti myöntymisen merkki. Onko paras kannanilmaus 'jyrkkä ehkä'?
-
ihmiset eivät ole putkihurskaita... kaikki ihmiset ovat syntisiä...
-
Amerikoissa on vielä palkattu sellaisia naisia, kun houkuttelee miehen salasuhteeseen.
Sitten ne kuvaa salaa tapaamisia ja näyttävät niitä sulholle tai morsiammelle. :-\
Kaikenlaiset ns, tosi telkut on ihan hirveää katsottavaa, mutta ihmiset tykkää ja katsoo niitä innoissaan.
Toi norjalaisten deittipalvelu varatuille on kyllä taas yksi huippu. Toisaalta sen aloittaja tekee sen kait vain taloudellisista syistä, mutta ne tuhannet käyttäjät? Ne ihmetyttää. Kumpa joku wigileaksi paljastaisi ne ihmiset ja julkistaisivat niiden nimet.
Miten tää maailma onkin niin sairas? :-\
-
Tunnustan: En tykkää. Mitäs se minulle kuuluu, omissani kyllin on jne, mutta en pidä semmoisesta sosiaalisesta mediasta, joka suorastaan heklpottaa toisen ihmisen loukkaamista niin syvästi, kuin pettäminen tekee. Ja vielä oikeastansa lähimmän.
-
Parempi aidsi, kun aina paitsi. :-\
-
Tunnustan: En tykkää. Mitäs se minulle kuuluu, omissani kyllin on jne, mutta en pidä semmoisesta sosiaalisesta mediasta, joka suorastaan heklpottaa toisen ihmisen loukkaamista niin syvästi, kuin pettäminen tekee. Ja vielä oikeastansa lähimmän.
Olen täsmälleen samaa mieltä.
-
Tässä vastaiskuksi komein kosinta mitä olen nähnyt. Morsiamella ei ollut aavistusta asiasta. http://www.youtube.com/watch?v=Fr_4sokujwI&feature=related
-
Myös tässä tyylillä tehty kosinta: http://www.youtube.com/watch?v=pnVAE91E7kM :eusa_clap:
-
Aitoon rakkauteen perustuva uskollisuus on varmaankin hyvä perusta, jonka varassa liitto voi kestää :eusa_think: ...tai enhän minä tiedä...
-
Aidon rakkauden tulisi kehittyä aidon rakastumisen rinnalle ennen lumouksen haihtumista.
-
Aidon rakkauden tulisi kehittyä aidon rakastumisen rinnalle ennen lumouksen haihtumista.
Amen
http://www.youtube.com/watch?v=nlfxe8ujn7M
-
Ja mitähän se on se aito rakkaus?
Minulle riittäisi, että on tyyppi jonka kanssa jotensakin tulee toimeen ja uskaltaa puhua henkilökohtaisemmistakin asioistaan ja joskus on hauskaa. Tämmöisiä ihmisiä on maailmassa varmaan aika monta. Mutta kun tuntuu, että kaikille tuo ei riitä aidoksi rakkaudeksi, vaan pitää saada tuntea olevansa erityisihmeellisenainutlaatuinen, ja sitä fiilistä en pysty toiselle tarjoamaan, juuri siksi kun tunnen, että moni muukin kelpaisi ihan yhtä hyvin. Osaltaan tähän se viime seurustelukin päättyi.
(Se, että moni muukin kelpaisi yhtä hyvin, ei tarkoita puoleltani vieraissa käyntiä, koska ne monet muut kelpaisivat vain yhtä hyvin, eivät siis ole sen erityisihmeellisempiä, jolloin niiden kanssa ei mitään intiimiviritelmiä tarvitse kehitellä.)
-
Aidon rakkauden tulisi kehittyä aidon rakastumisen rinnalle ennen lumouksen haihtumista.
Ja mitähän se on se aito rakkaus? ---
Ainakin minä näen asian niin, että aito rakkaus tarkoittaa asian ottamista vakavasti ja kaikinpuolista tarkkaa harkitsemista.
Ei niin, että ollaan korviaan myöten rakastuneita ja sen huuman voimalla nopeasti solmitaan avioliitto. Sen jälkeen voi käydä niin, että pudotaan sieltä pilven reunalta rymisten alas.
Kun seurustellaan niin, että tutustutaan molempien sukuun, esitellään kumppani muillekin ihmisille, puhutaan tulevaisuudesta ja otetaan huomioon faktat (miten tästä eteenpäin, missä asutaan, mistä toimeentulo, onko meillä likipitäenkään samat arvot, uskommeko samaan Jumalaan j.n.e.). Tämmöisiä asioita kun tosissaan miettii, niin seurustelu on muutakin kuin hetken huumaa. Ehkä siinä punnitaan rakkaus, olenko valmis luopumaan jostakin, jonka tilalle saan jotain muuta.
-
Kyllä sitä jotain pientä erityisihmeellisainutlaatuista taarvitaan että päästään edes suhteen alkuun. Tai voihan sitä seurustella sosiaalisista syistä, tylsyyden tappamiseksi.
-
Kyllä sitä jotain pientä erityisihmeellisainutlaatuista tarvitaan että päästään edes suhteen alkuun. Tai voihan sitä seurustella sosiaalisista syistä, tylsyyden tappamiseksi.
Enpähän tiedä. Ainakin minulle on sitä niin paljon tyrkytetty työelämässä, ettei sen eteen vaivaa tarvitse nähdä. Onneksi kantti ei ole pettänyt.
-
Rakkausavioliitto ja järkiavioliitto eivät ole toistensa vastakohtia.
Rakkausavioliiton vastakohta on rakkaudeton avioliitto ja järkiavioliiton vastakohta on järjetön avioliitto.
-
Rakkaus avioliitto ja Järki avioliitto- on myös paljon siltä väliltä sekä että.
Välittämiseen tarvitaan myös järkeä, tunteisiinkin monesti.
Mielessä monet saattavat silti fantasioida muistakin ja sekin on tavanomaista.
Kaikkiin tuntemuksiin tarvitaan järkiperusteita normalisoimaan kanssakäymisiä.
Ihailu muuttuu helposti ihastumiseksi. Ihastuminen pönkittää itsetuntoa, kun saa vastakaikua.
Osa hakeutuukin nuorena itsetuntoa pönkittäekseen mitä ihmeellisempien henkilöiden rakastajiksi.
Aina ei voi suhteessa kaikki puolet toimia täydellisesti.
Suhteen kuuluisi toimiessaan olla vapaaehtoinen yya-sopimus+ vähän hekumaa.
Tai diilin voi tehdä nykyään haluamakseen. Minä en pystyisi elää kahdessa suhteessa yhtä aikaa,
olen siihen liian rehellinen ja minun tunne-elämääni tulisi ristiriitoja.
-
Rakkausavioliiton vastakohta on rakkaudeton avioliitto ja järkiavioliiton vastakohta on järjetön avioliitto.
Tuo oli hyvä :icon_lol:
-
Naisten oveluus...
Miesten on syytä miettiä kaksi kertaa, ennenkuin alkavat katsella uutta nuorempaa vaimoa...
Verhotangot
Naiselta kului ensimmäinen päivä omaisuutensa pakkaamiseen laatikoihin, koreihin ja matkalaukkuihin. Toisena päivänä hän soitti muuttomiehet hakemaan hänen tavaransa.
Kolmantena päivänä nainen istui viimeistä kertaa heidän kauniin olohuoneensa pöydän ääressä kynttilänvalossa. Hän laittoi pehmeää tunnelmamusiikkia soimaan ja nautti puoli kiloa katkarapuja, rasian kaviaaria sekä pullon hyvää valkoviiniä.
Syötyään nainen kiersi jokaisessa huoneessa laittaen joka ikisen verhotangon onttoon sisäosaan kaviaariin kastettuja puoliksi syötyjä katkaravun pyrstöjä.
Sitten hän siivosi keittiön ja lähti pois. Kun mies sitten palasi uuden tyttöystävänsä kanssa taloon, muutaman ensimmäisen päivän aikana kaikki tuntui niin, niin ihanalta. Sitten, pikku hiljaa, talo alkoi haista. He yrittivät kaikkea mahdollista:
Siivosivat talon, pyyhkivät paikat kostealla rätillä, tuulettivat koko asunnon. Tarkastettiin, ettei ilmastointikanavissa ollut mitään kuolleita eläimiä, matot vietiin pesulaan, ja ilmanraikastimia laitettiin roikkumaan joka puolelle.
Sitten paikalle tilattiin tuholaisten torjujat, ja huoneiston desinfioinnin ajaksi mies ja tyttöystävänsä joutuivat muuttamaan ulos huoneistosta parin vuorokauden ajaksi. Tämän jälkeen kallis kokolattiamatto jouduttiin uusimaan. Mutta mikään ei toiminut. Ihmiset lakkasivat käymästä kylässä pariskunnan luona. Remonttimiehet kieltäytyivät työskentelemästä talossa.
Kotiapulainen irtisanoutui. Lopuksi he itsekään eivät kestäneet enää pidempään, vaan päättivät muuttaa pois talosta.
Kuukauden kuluttua, vaikka he olivat pudottaneet talosta pyydetyn hinnan puoleen, he eivät pystyneet löytämään ostajaa löyhkäävälle talolleen.
Sana levisi, ja lopulta paikalliset kiinteistönvälittäjät kieltäytyivät ottamasta taloa välitettäväksi. Lopulta heidän täytyi ottaa pankista iso laina voidakseen hankkia itselleen uuden talon.
Sitten ex-vaimo soitti miehelle ja kyseli kuulumisia. Mies kertoi koko tarinan löyhkäävästä talosta. Nainen kuunteli kohteliaasti miehen koko vuodatuksen ja sanoi kaipaavansa kovasti vanhaa kotiaan ja sanoi olevansa valmis tinkimään erossa sovittua summaa pienemmäksi, mikäli hän vain saisi vanhan kotinsa takaisin. Mies ajatteli, että ex-vaimolla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka paha haju oli, ja hän suostui myymään talon naiselle hintaan, joka oli noin 1/10 siitä, minkä arvoinen talo oli alun perin ollut, mutta vain sillä ehdolla, että ex-vaimo allekirjoittaisi paperit samana päivänä.
Nainen suostui, ja hänen lakimiehensä hoiti paperit kuntoon tunnin kuluessa.
Viikkoa myöhemmin mies ja hänen tyttöystävänsä katselivat hymyillen muuttomiehiä, jotka kantoivat kaikki heidän tavaransa ulos talosta ...
mukaan lukien verhotangot!!!
-
Rakkausavioliitto ja järkiavioliitto eivät ole toistensa vastakohtia.
Rakkausavioliiton vastakohta on rakkaudeton avioliitto ja järkiavioliiton vastakohta on järjetön avioliitto.
:023:
-
Tuo verhotangot ol tosi hieno juttu !!
Piristää elämää heti kummasti. ; ) :kahvi:
-
Vieras taitaa aika usein olla tuttu! :icon_eek: :kahvi:
-
Ja mitä tästä opimme. Muistakaa vaihtaa verhotangot (ontot ) avioerotilanteessa.
-
Saakohan tänne jatkaa suljetusta hätkähdytys-ketjusta sivujuonnetta? Jollei saa niin tämän voi kyllä poistaa, sillä asia ei ole kovin olennainen. Tätä vain vielä halusin kommentoida:
Yritin löytää virallisempaa tietoa luvuista, mutta ainoa minkä löysin oli, että miehet 60% ja naiset 40% ja siitäkin puuttui lähde. Tämän mukaan puolet. Tuo erilaiset prosenttiluvut on mielenkiintoinen tulkittava kun aktiin tarvitaan molempia sukupuolia. Nämä luvut siis koskivat avionrikkojia.
Jos tuo koskee nimenomaan avionrikkojia niin eiväthän erilaiset prosenttiluvut ole ongelma: Miehethän ovat voineet olla avioliiton ulkopuolisessa suhteessa avioitumattomien kanssa. (Toki on myös mahdollista, että joko miehet tai naiset tai kummatkin valehtelevat, ja tyypillisesti eri suuntiin.)
-
Nuo prosenttiluvut voisi havainnollistaa kymmenellä pariskunnalla. Miehistä neljä on uskollisia ja kuudella on 'toinen nainen'. Vaimoista kuusi on uskollisia ja kahdella on 'toinen mies'. Kahdella vaimolla on kaksi 'toista miestä'.
Sitä ei voi päätellä näistä prosenteista, ovatko uskolliset miehet saaneet parikseen uskolliset vaimot ja päinvastoin.
-
Vaikka itse kävisi vieraissa, tuskin kukaan sietää sitä, että oma puoliso tekisi niin.
Jotkut ovat yrittäneet ns.avointa liittoa, missä sovitaan että voi olla myös muita,
mutta tietojeni mukaan sellainen suhde ei kuitenkaan toimi.
Limbiset aivot kokevat tuskaa petetyksi tulemisesta.
-
^Minulla se kyllä toimi... En tiedä miksi, mutta en kokenut mainitsemaasi tuskaa. Ehkä minulla on jokin aivovaurio? Itse en käynyt vieraissa, olin kai tarpeeksi tyytyväinen ja lisäksi laiska (eli ei mitään hyveellistä siinä).
-
Jospa oletkin vain emotionaalisesti riippumaton ja/tai kehittynyt...
-
Kaverillani on kova tuska. Vaimo petti ainakin neljä vuotta. Mikä erikoista, niin tämän avioparin ikäero oli aika suuri eli herra 20v vanhempi, mutta vaimo petti vielä vanhemman entisen esimiehensä kanssa. Heillä on kaksi lasta mitkä suurimmat kärsijät ovat.
-
Yksi kaverini suutui minulle, eikä uskonut kun kerroin jotta hänen eukko makaa joka jätkän kanssa, siis aivan joka mahdollisen, myös tuon petetyn miehen veljien kanssa.
Noo, nehän suuttui veljineen ja eivät enää edes päivää sanoneet.
Veljensä moitti minua, ettei sellaisista asioista saaa puhua vaan on oltava hiljaa.
Mutta eivät uskaltaneet myöntää tekojaan vaan kielsivät kaiken, kunnes kaverini pikkupoika kertoi isälleen suoraan miten vieraat sedät kulkee äidin luona kun isi on töissä.
Silloin aukes kaverilla silmät ja tuli juttusille oltuaan yli vuoden mykkänä minulle.
Yksi kaverini tuli myös mainitseen mitä oli itsekkin touhunnut hänen vaimonsa kanssa, oli ainoa selkärankainen nuista.
Sanoin vaan kaverille jotta sanoin sulle asiat suoraan ja sanon vastakin, sillä itsekkin haluaisin että mulle sanottas suoraan jos olisin samassa tilassa.
Asialla oli vielä sellainen sivujuone jotta nuo huoraajat oli viellä puhuneet minusta paikkakunnan ravintoloissa jotta minulla on huumeita myytävänä ja olen iso tekijä huumemarkkinoilla.
Kun kuulin asiasta sanoin vaan jokaiselle jotta tottakai minulla on, mutta olen tukkumyyjä ja en myy pieniä eriä.
Tuttu poliisi nauroi kerran kun saunottiin ja kysyi nostanko metelin, johon vastasin, ettempä kehtaa, olkoon, saa minusta luulotella jokkainen mitä haluaa.
Mielestäni jokainen joka tietää jonkun pettävän ja salaa asian kaverina syyllistyy itsekkin asiaan. :kahvi:
-
Jospa oletkin vain emotionaalisesti riippumaton ja/tai kehittynyt...
Riippumaton ehkä. Hyvästään jakaa mielellään?
Muistelen, että antropologit väittäisivät, että jossakin päin maailmaa olisi ollut ihan normaalia vieraanvaraisuutta tarjota aterian ja yösijan lisäksi myös vaimonsa kauempaa tulleiden vieraiden käyttöön. Ehkä sillä on (tietämättä) saatu järjestettyä populaatioon tarpeellinen määrä geneettistä muuntelua harvaanasutuillakin seuduilla?
-
Eläinmaailmassa laumassa on hallitseva uros, joka on mittelöt voitettuaan
oikeutettu kellistämään kaikki lauman naaraat.
Myös niitä naisia riittää, ketkä ovat isojen kihojen perään.
Luin kerran seksuaalivähemmistöjen kirjoittaja-foorumilta
bi-seksuaaalista miehestä, joka on ollut vaimolleen pitkään uskollinen
ja jolla on kokemuksia pelkästään naisista.
Hänelle on tullut vastustamaton himo kokeilla seksiä miehen kanssa.
Ja hänellä on mielestään siihen oikeus.
Tämähän asetelma voi mennä bi-seksuaaleilla myös toistepäin.
-
Riippumaton ehkä. Hyvästään jakaa mielellään?
Muistelen, että antropologit väittäisivät, että jossakin päin maailmaa olisi ollut ihan normaalia vieraanvaraisuutta tarjota aterian ja yösijan lisäksi myös vaimonsa kauempaa tulleiden vieraiden käyttöön. Ehkä sillä on (tietämättä) saatu järjestettyä populaatioon tarpeellinen määrä geneettistä muuntelua harvaanasutuillakin seuduilla?
Tämä mitä kerrot on totta inuittien keskuudessa. Se ei kyllä ole vieraanvaraisuutta, vaan pakon sanelema juttu. On pakko saada vierasta geeniperimää sukusiittoisuuden uhatessa Samoin he antavat lapsensa kolmevuotiaina toiseen perheeseen, ettei lapsi samaistu pariin vaan ryhmään, koska pari ei niissä olosuhteissa pysty elämään. Jos uhkaa nälänhätä eikä saalista ole saatu, vain metsästäjät syövät, jotta olisivat riittävän hyväkuntoisia ruokkimaan ryhmän. Pakko aiheuttaa ihmisille valintoja, joita toisissa olosuhteissa tuskin muuten tehtäisiin.
-
En hyväksy.
-
En hyväksy.
Hyvä Myyrä :kahvi:
Ei suhde toimi kunnolla, jos vieraissa pitää käydä.
Toki näyttelijöitäkin on.Kenempä suhde ei tunnetasolla
vieraissa käymisestä kärsisi. Hyvä että kakistit asian suoraan ulos
kurkusta. Minä säästelen välillä liikaa sanoja ja välillä annan
paukkua niitä ulos senkin puolesta.
-
Minä en hyväksy syrjähyppyä omakohtaisesti.
En kyllä välttämättä menisi sanomaan toiselle, jos tietäisin hänen kumppaninsa syrjähypystä. Se riippuisi tilanteesta. Jos se olisikin vain kerran erehdys, joka ei toistu. Jos parisuhde olisi onnellinen, niin mikä minä olisin tuomaan siihen liittoon kriisin.
Jos taas pettäminen olisi jatkuvaa ja toinen osapuolis selvästi kärsisi tilanteesta tietämättä, mikä mättää, niin silloin voisin ehkä paljastaa toisen.
Olen joskus miettinyt, huomaisinko minä, jos minua petettäisiin. Vaistoaisinko, epäilisinkö? Mitä tekisin, jos nyt kuulisin, että puolisoni on pettänyt minua? Vaikea sanoa. Ainakin olen niin tyytyväinen liittoomme ja onnellinen, että en voisi uskoa sellaista tapahtuneeksi. Jos näin onnellisena kuulisi puolison pettäneen, niin ei siihen koko maailma kaatuisi. Kai.
-
Henkilökohtaisesti en haluaisi missään tapauksessa tehdä syrjähyppyä, en halua rikkoa tyttöystävääni vastaan enkä särkeä hänen sydäntään.
-
Onhan niitä suhteita, joissa seksi ei ole toiminut vuosiin tai
kumppanit ovat muuttuneet etäisemmiksi henkisesti.
Ajoittain kaivataan myös muita seksin tai henkisen puolen
piristämiseksi.
-
Onpa tylsää, no käväsempä vähän vieraissa!
(taas tätä minun sairasta huumoria)
-
Montaa kantaa palstalla ollaan.
Mutta jatketaampas asiaa kysymyksellä, haluaisitko että sinulle kerrotaan puolisosi huoraamisesta ? :kahvi:
-
Montaa kantaa palstalla ollaan.
Mutta jatketaampas asiaa kysymyksellä, haluaisitko että sinulle kerrotaan puolisosi huoraamisesta ? :kahvi:
Kyllä jos se on jatkuvaa, mutta en yhdestä lankeemuksesta, joka ei jatku. Tiedän, että puolisoni kertosi sen itsekin jos näin kävisi. Luotan, muuten on vaikeaa elää.
-
Montaa kantaa palstalla ollaan.
Mutta jatketaampas asiaa kysymyksellä, haluaisitko että sinulle kerrotaan puolisosi huoraamisesta ? :kahvi:
Matt. 5:28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.
Tuolta ei normaali mies voi välttyä, joten sitä ei tarvitse minulle kertoa enkä minä siitä pahastu.
Olen sen verran tarkan seulan läpi puolisoni valinnut ja seurustellut siihen katsoen, että pidän täysin mahdottomana, että hän kävisi vieraissa.
-
Olen sen verran tarkan seulan läpi puolisoni valinnut ja seurustellut siihen katsoen, että pidän täysin mahdottomana, että hän kävisi vieraissa.
Kaikilla ei ole varaa valita. Sinua taisi onnistaa, kun pääsit seulomaan.
-
Kaikilla ei ole varaa valita. Sinua taisi onnistaa, kun pääsit seulomaan.
Pidin periaatteena, että ennemmin ilman kuin huonon kaverin kanssa. Jouduin toki kestämään joidenkin kettuilua siitä, että en ehkä saakaan koskaan miestä. Menihän siinä kouluajoilta saakka monta vuotta siihen, että "kaikilla muilla" oli poikakaverit, vaan ei minulla.
-
Jospa seuraisin edelleen profeetta Hoosean mallia? Tosin hänellä taisi olla vähän eri motiivit toiminnalleen.
Eipä ole puolisoa, mutta minulle varmaan sopisi että hän saa käydä vieraissa, kunhan kertoo mitä tekee eikä tuo tauteja tuliaisiksi. Jos tästä huolimatta salailee syrjähyppyjään niin toivoisin kyllä että niistä minulle kerrottaisiin.
-
Joo, het kenkää, jos käy vieraissa.
Ottaisin ittekkin het loparit, jos alentuisin pettämään toista.
Minusta Raamatussakin on, että pettämisen, eli huorintekemisen takia Jeesuskin sanoi, että lopettakaa suhde.
Sanoi hän myöskin, että sydämenne kovuuden tähden tämä lakikirjaan on laitettu.
Viittasiko hän siihen, että se olisi joku syy ajautumiseen vieraissa käyntiin.
-
Kyllä minäkin ajattelen niin, että yksi kerrallaan - kannattaa varmasti ne omat ongelmat puolisonsa kanssa selvittää ja tehdä tarvittavat johtopäätökset, ja jos eroon päätyy niin katselee uuden sitten sen jälkeen. Eroprosessi on varmasti aivan riittävän hankala ja kipeä ilmankin, että siihen liittyy kolmansia osapuolia. Minun tapoihini ei pettäminen kuulu sen enempää pari- kuin ystävyyssuhteissakaan - luotan että puolisoni ajattelee samalla tavalla. Kyllä se vaan kova kolaus olisi luottamukselle, mutta haluaisin silti ehdottomasti tietää - se on sitten eri asia miten siitä eteenpäin.
-
Valitanpa nyt sitten vaikka tässä ketjussa, vaikka vielä ei ole kukaan vieraissa käynytkään.
Pistinpä treffipalstalle kontakti-ilmoituksen, nyt kun olen hyvän aikaa jo sinkkuna ollut. Vastauksia on tullut ihan mukavasti niin että olen päässyt myös harjoittelemaan kohteliasta kieltäytymistä, mikä kyllä ei ole niinkään mukavaa.
Yhden mielenkiintoisen oloisen vastaajan kanssa olen nyt aika intensiivisesti viestejä vaihdellut, netissä vain kun eri paikkakunnilla asutaan, mutta livetapaaminenkin on käynyt kummallakin mielessä. Ja sitten tänä aamuna postilaatikossani oli pommi: Ei hän olekaan sinkku, vaikka profiilissaan niin väitti. Vähänkö on petetty olo nyt.
En halua sekaantua olemassaolevien pariskuntien elämään.
Minulla ei ole kanttia tuomita eroamista kun itsekin olen niin tehnyt. Mutta olen ajatellut että jos yhdessä suhteessa ahdistaa (kuten hänellä) niin ei se mikään ratkaisu ole että syöksyy toiseen syliin! Jos harkitsee eroa niin vaihtoehdoiksi pitää ajatella nykyisen suhteen jatkaminen vs. yksinolo, eikä kuvitelmaa jostakin paremmasta suhteesta. Muutenhan sitä vain siirtää yhden suhteen ongelmat seuraavaan?
Edustan siis moralistista "ei se vaihtamalla parane" -koulukuntaa. No, voihan se joskus parantuakin, mutta ei sen varaan voi laskea. Ehkä vain en vielä ole oppinut elämästä ja suhteista tarpeeksi kun minulla on varaa olla tätä mieltä.
Vaikka nyt onkin aika loukattu olo niin kai minä vielä hänen kanssaan asiasta keskustelen, koetan tuoda esiin vain miltä tuntuu ja yritän pidättäytyä saarnaamisesta. Mutta en oikein tiedä voiko tässä jatkaa kaveruutena - pitääkö siinä kuitenkin yllä vääränlaisia toiveita?
-
Ja sitten tänä aamuna postilaatikossani oli pommi: Ei hän olekaan sinkku, vaikka profiilissaan niin väitti. Vähänkö on petetty olo nyt.
En halua sekaantua olemassaolevien pariskuntien elämään.
Mutta olen ajatellut että jos yhdessä suhteessa ahdistaa (kuten hänellä) niin ei se mikään ratkaisu ole että syöksyy toiseen syliin! Jos harkitsee eroa niin vaihtoehdoiksi pitää ajatella nykyisen suhteen jatkaminen vs. yksinolo, eikä kuvitelmaa jostakin paremmasta suhteesta. Muutenhan sitä vain siirtää yhden suhteen ongelmat seuraavaan?
Edustan siis moralistista "ei se vaihtamalla parane" -koulukuntaa. No, voihan se joskus parantuakin, mutta ei sen varaan voi laskea. Ehkä vain en vielä ole oppinut elämästä ja suhteista tarpeeksi kun minulla on varaa olla tätä mieltä.
Vaikka nyt onkin aika loukattu olo niin kai minä vielä hänen kanssaan asiasta keskustelen, koetan tuoda esiin vain miltä tuntuu ja yritän pidättäytyä saarnaamisesta. Mutta en oikein tiedä voiko tässä jatkaa kaveruutena - pitääkö siinä kuitenkin yllä vääränlaisia toiveita?
(Ei onnistu lainaus entiseen malliin, joten laitan sanoja per kappale.)
Tuollaista on paljon liikkeellä näinä aikoina.
Ei pidäkään sekaantua, en näe sellaisessa mitään ideaa. Tosin jos itseä ei ole koskaan petetty, voi tarttua tuollaiseenkin. Lie helpompi ymmärtää itse koettua.
Voihan se hetken helpottaa. Hetken. Mutta minusta viisasta on tehdä selkeä valinta, siis jatkaa tai erota.
Joskus vaihtamalla paranee, jos on todellisia, ratkaisemattomiksi päätyviä asioita. Mutta on hyvä oppia elämään itsekseen siinä välissä, päästä entisistä yli ja oppia olemaan onnellinen itsekseen. Sitten osaa jakaa tasaveroisesti elämänsä toisen kanssa.
Voithan selkeästi sanoa, että tuollainen ei ole ok, ei sovi sinulle. Jos parisuhteen osapuolet ovat joskus päättäneet olla uskollisia toisilleen, pitäisi minusta muutoksistakin sopia. Muuten mättää. Semmoinen, mikä pitää salata parisuhteen toiselta osapuolelta, ei ole ok. Niin ja - en usko ihan viattomaan kaveruuteen tuossa nyt.
-
Olen samaa mieltä Sadettan kanssa. Ei pidä sekaantua pariskuntien elämään eikä kannata jatkaa yhteydenpitoa.
Surullista, ettei kaikkiin ihmisiin ole luottamista.
-
Olen samaa mieltä Sadettan kanssa. Ei pidä sekaantua pariskuntien elämään eikä kannata jatkaa yhteydenpitoa.
Surullista, ettei kaikkiin ihmisiin ole luottamista.
Samaa mieltä. En oikein jaksa uskoa näihin "puolisoni ei ymmärrä minua, ja ero on vireillä" -juttuihin.
Ystävyys ja luottamus ovat minulle pyhiä. Minulla on myös miespuolisia ystäviä, mutta koskaan en huseeraa kenenkään selän takana. Muuan miespuolinen ystäväni kävi noutamassa minut sairaalasta (vaimo, myös ystäväni, taisi vähän kannustaa), kun ei muitakaan noutajia ollut. Joku jo ehätti ihmettelemään moista tapainturmelusta :-\.
-
Samaa mieltä. En oikein jaksa uskoa näihin "puolisoni ei ymmärrä minua, ja ero on vireillä" -juttuihin
Herää kysymys onko puolisolla mitään aihetta ymmärtää ja luottaa, kun on heti jo vähän förskottia ryntäämässä toiseen syliin.
-
Mua on pikkasen alkanu jo sieppaamaan, kun aika moni tuttuni aina välillä vaikka ovat naimisissa tai muuten suhteessa, kehuu vastaan tulevia naisia. Ompa hyvän näköinen tai hyvä pehva tai jotain vastaavaa.
Olen siitä huomauttanut, mutta aina tulee puollustelua, että no ku vaan totesin..
En nyt voi kieltää, ettenkö ittekkin joskus silläsilmällä ole katsonut, mutta yritän ne huomauttelut pitää poissa, vaikka joskus syllistynen samaan.
Musta tollasesta heitosta ne aviorikkomukset lähtee. Aletaan heitteleen noita kommentteja ja kohta flirttailemaan ja muuta.
Oikeasti missäköhän kohdin tollainen menee seksuaaliseksi ahdisteluksi. Jos esimerkiksi töissä aina töllöttää jotain ja heittää noita huomioita, niin eikö se ole jo jonkin asteista ahdistelua?
Tietysti kenenkään ei pidä olla liian herkkähipiäinen, mutta joku raja johkin.
-
Kyllä tämä ketju osoittaa selvästi, että olemme pudonneet ainakin terminologisen kehityksen kelkasta.
Painakaa nyt hyvät ihmiset pahkaanne, että sellainen henkilö, jota on totuttu kutsumaan esim. pejoratiivisella nimityksellä vanha pukki, on itse asiassa arvostettu poly (http://fi.wikipedia.org/wiki/Polyamoria), osa "usein tuomittua ihmissuhdevähemmistöä (http://www.polyamoria.fi/poly.html)".
Polyamor lebende Menschen aller Länder, vereinigt euch!
Odotan kiinnostuneena asiaan liittyviä kansalaisaloitteita ja niistä sikiävää eduskuntakeskustelua.
Mt
-
Casanovakin noussee suurten moralistien joukkoon.
-
Polyamor lebende Menschen aller Länder, vereinigt euch!
Dosenttiparka, joka ei ennättänyt käydä edes omissa, on täällä harmista muuttunut punaiseksi ja kieltäytyy kommentoimasta.