Olin tänään kaverin häissä Kallion kirkossa ja seurakunnan tiloissa jatkoilla.
Häät olivat n. 50 hölön sukuhäät, pari oli jännittänyt häitä jo monta kuukautta.
Pappi oli psyykannut paria hyvin häitä varten, koska he pelkäsivät saavansa
ahdistuneisuus-kohtauksen. Tilaisuus oli kaverin ja sukulaisen silmissä liikuttava,
kumpikin hääparista ovat herkkiä sieluja, toistensa vastakohtia, mielenterveys-kuntoutujia
joilla oli sukulaisten mielessä kaikki ovet avoinna, toinen toistaan tukien.
Tilaisuudessa ei tarjoiltu alkoholia, vain pommacia alkujuomaksi, voileipäkakkuja,
lihapullia, salaattia ja hääkakkua.
Sukulaiset esittivät laulu-ja soittoesityksiä.
Juhlat olivat lyhyet, mutta ytimekkäät, puheet lämminhenkiset itsensä löytämisestä rakkaudessa ja toiveikkuutta herättävät.