Hiljainen iltakävely, mustarastaiden lurittelu, joukko lokkeja pellolla... melkein näin "Jumalan pienen köyhän" yhä opettamassa rakastamaansa luomakuntaa, ja ymmärsin mikä onni on kätketty kaikkeen köyhyyteen, mikä vapaus.
Lasten keskinäinen huolenpito, ykkönen on ottanut Neiti Kesäheinän erityissuojelukseensa, kun on meillä nyt stressiä --- hän on lapsista ollut aina helpoin tapaus mutta järjestää tykytyskohtauksia näemmä aivan jatkuvasti, milloin mitäkin...
Dosentin
Etiikka selätetty lähes, ja on suuren ilon aihe, ymmärrän oikeastaan nyt ne viitteet ortodoksisuudesta, sillä hänen kirkkoajattelunsa tulee kaikkialle mukaan, ja on todella, todella antoisa, rikas ja mielenkiintoinen kuin mikä. Hänel on minusta niin oivaltava ajattelu kirkon merkityksestä maailmalle... niin rikas....