Elatko kurissa ja nuhteessa?

[Jampe]

On ainakin ihan turhaa ihmetellä miksei nykyvanhemmat saa enää pikkulapsiaankaan kuriin. Näen sitä joka päivä aika läheltä.

Jos lapsi ei suostu nousemaan autoon, sanoo vanhempi (mukamas topakkana) että: "no jää tänne sitten!" ja on menevinään autoon ja lähtevinään ilman lasta...

-Mikä vika äskeisessä ja miksei toimi kun lapsi ei piittaa pätkääkään?

-> vika on siinä että lapselle annettiin vaihtoehto! "no ole sitten tulematta, mutta minä lähden!"  Lapsi sai siis itse päättää tuleeko vai ei.  Mitä topakkuutta tuommoinen muka on?

Provosoin ja korostan pikkuisen:  olisi pitänyt ottaa lasta korvasta kiinni ja viedä autoon niin ettei jalat uletu maahan, istuttaa jämerästi penkkiin ja sanoa: "sinä tulet kun kerran käsketään!"

Siinä on silloin vaihtehdot vähissä. Vanhemman pitää päättää!  Jos ei päätä niin semmoista vanhempaa pitää viedä vajan taakse ja *************  koska vika on saamattoman lässy-vanhemman eikä lapsen.  lapsella pitää olla rajat ja vanhemman on oltava selvä auktoriteetti ilman harkinnan varoja.


Toinen on kun yksi täkäläinen nyverö-vanhempi rankaisee lastaan viemälllä hänet jäähypenkkiin "mutta kun se lapsi ei pysy siellä..." sanoo nyhverövanhempi...

Nyhverövanhemman pitäisi suoristaa selkänsä ja kun lapsi tulee jäähynurkasta pois omin lupinensa, nyhverövanhemman pitää suoristaa selkänsä ja viedä lapsi sinne takaisin niin ettei jalat ota maahan, parkukoot miten paljon haluaa!  ja kyllä se lapsi lopuksi uskoo kun näkee ettei vaihtoehtoja kertakaikkiaan ole muuta kun pysyä siellä niin kauan että annetaan lupa poistua.


Minun ei ole tarvinnut koskaan käydä käsiksi lapsiini millään tavalla. Ne ovat aina uskoneet korotettua ääntä ja pahemman rangaistuksen pelkoa. Kyllä lapset saa tottelemaan ilman ruumiillista kuristustakin mutta ensin on nyhverövanhemman suoristettava oma selkänsä!


Kirjoitus oli provosoiva mutta toivottavasti joku tajusi mitä ajan takaa.

[Pena]

Eikö tuo ollut aika jämäkkää kurinpitoa? Lapselle annettiin tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Mafian touhua.

[Atanasia]

Pelko panee tottelemaan.
Mutta voi sitä totella joskus muutenkin. 
Lahjomalla mm.

Ihmislapsella on oma tahto.
Se pitää nujertaa vaikka väkisin. 

[Pena]

Jampen esimerkki kertoi tietysti ihan oikeasta asiasta. Kuvattu kinastelu autoon nousemisesta viestii siitä, miten perheen elämä on sujunut siihen mennessä. Lapsi kokee olonsa turvattomaksi ja onnettomaksi, jos hän luulee joutuvansa oikeasti ratkaisemaan vanhempien vastuulle kuuluvia päätöksiä.

[Jampe]

Pelko panee tottelemaan.
Mutta voi sitä totella joskus muutenkin.  
Lahjomalla mm.

Ihmislapsella on oma tahto.
Se pitää nujertaa vaikka väkisin.  

Lahjominen ei mielestäni ole hyvä keino eikä ohjaa oikeaan. Kyllä pienellä lapsella pitää olla kuri ja joku joka sanoo miten asia tehdään. Ei se lapsen tahto siitä mihinkään nujerru.  Kuinka moni aikuisena ajattelee lapsena saatuja selviä rajoja ja auktoriteetteja pahalla ja muistelee kuinka oma tahto "nujerrettiin"?  Ääritapauksista ei nyt ole puhe.

Enemmän on esimerkkejä siitä miten on "kuritta kasvettu" ja "kunniatta kuoltu" eli mieluummin niinpäin lapsen elämälle tehdään vahinkoa.  Kuten Pena sanoi, lapselle rajat tuovat myös turvaa. Mutta jos mikään raja ei ole ehdoton, niin mitä turvaa se on?

Se on turvattomuutta ja vanhemmilta vastuun pakoilua!

edit:  tarkennan sen verran että itse puhuin koko ajan melko pineten lasten kasvatuksesta.  Isompiin on tullut kyllä käytettyä joskus lahjontaakin, esim. koulutehtäviin motivoidakseni.  Toisaalta sellaiset asiat jotka perheessä isä ja äiti päättää, niin niistä ei neuvotella eikä tarjota lahjuksia, -isoillekaan.

[Atanasia]

Näinhän se on.

[Jampe]

Kuten totesin, pääsen tahi joudun seuraamaan sattuneesta syystä näitä välillä aika läheltä joten siksikin kirjoituttaa.

Nykyään kiertää lasten kasvatuksen "ammattilaisia" opettamassa ja luennoimassa paljon siitä miten nykyään enää lasta ei saisi varsinaisesti kieltää tai rangaista. Sen sijaan pitäisi rohkaista ja kehua. Hillittömyyden ja pahanteon tai toisten lasten kiusaamisen lopettamiseksi pienepieni lapsi pitäisi "ottaa syliin" ja rohkaista häntä olemaan oma itsensä. No tämä on kärjistettyä muttei ole kaukana heidän viestistä.  Tuntuu että punainen lanka on kadonnut johonkin.

lehdistä saamme lukea kuin päiväkodeissa on kääritty lapsi mattoon kun muuta ei ole keksitty.  Mattoon kääriminen on epäilemättä lapselle melko ahdistava kokemus ja minusta se kertoo että peli on pitkälti jo menetetty eli auktoriteetti luisunut pois käsistä. Tähän liittyy sekin että jos jo hyvin pienestä asti lasta ei totuteta konkreettisiin rajoihin, on vaikeaa vanhempana enää kiriä kiinni laiminlyötyä työtä. Ymmärrän että vanhemmat eivät aina jaksa, eihän kukaan aina jaksa. Mutta ajatelkaapa että vanhemmat eivät kasvata lapsiaan kuriin ja nuhteeseen vaan elukoiksi joilla ei ole käsitystä rajoista eikä oikeasta ja väärästä jotka repivät silmätkin päästä toiselta jos niikseen tulee niin miten opettajalta tai päiväkodin hoitajalta voidaan vaatia moisen eläinlauman kontrollissa pitämistä?  Jos vanhemmat itse ovat laiminlyöneet kasvatuksen?

[Pirska]

Minä ymmärsin tuosta Jampen provosoivasti kirjoittamasta tekstistä sen, että jos pikkulapsi ei aio lähteä autoon, niin silloin hänet kannetaan sinne. Ei siinä tarvitse tuottaa lapselle yhtään kipua eikä siinä tarvitse olla välttämättä edes vihassa. Aivan totta on, että pikkulapselle on tyhmää antaa semmoisia vaihtoehtoja, joista toinen on täysin mahdoton. Ei kolmivuotiasta voi jättää tien poskeen ja lähteä itse autolla pois. Ei se todellakaan ole mikään vaihtoehto.