Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: AKUANKKA313 - 06.05.12 - klo:17:00
-
Mihin rooleihin pystyisit samastumaan, jos näyttelisit
harrastelija-teatterissa, johon olisi matala kynnys?
-
Minusta saisi Lilikotisäätiön teatteriin hauskan pikkutytön,
koska olen n.180cm pitkä ja painan 100kg.
Minulle vielä pikkutytön vaatteet, peruukki-letit ja rooliin
osaisinkin samaistua ja eläytyä tarpeeksi.
Tai sitten lesken rooliin.
-
Minä olen näytellytkin leskeä harrastajataetterissa. En päässyt ihan samastumisen tasolle, mutta ei se rooli ihan pieleenkään mennyt. Ei ainakaan enemmän pieleen kuin kokonaisuus. Siit miä en sano mittää.
-
Jopa jotakin, Aku ! Mielenkiintoista ja muistoja herättävää. Olen näytellyt traagisia naisia a`la Ella Eronen. Mm. Spoon River antologian petettyjä ja kuolemassakin katkeria naisia. Unto Monosen vaimoa joka ei jaksanut alkoholisoituneen muusikon kanssa.
Eniten lienen pitänyt Aleksis Kiven sokeasta tytöstä hänen pienessä näytelmässään Yö ja päivä.
Jotain elämää suurempaa, synkkää, traagista. Se lienee sopivaa minulle. Shakespearen suuret naisroolit ovat toivelistallani.
-
Viimeksim olin firman pikkujoulussa todellisessa luonneroolissa. Olin jyhkeä tammi ja puuthan eivät puhu, joten en unohtanut yhtään vuorosanaani.
-
Viimeksim olin firman pikkujoulussa todellisessa luonneroolissa. Olin jyhkeä tammi ja puuthan eivät puhu, joten en unohtanut yhtään vuorosanaani.
Taisto Tammi kuitenkin lauloi tangoja.
-
Kerran olen ollut tähti näyttämöllä, ja se riittää.
Kansakoulun joulujuhlan kuvaelmassa meitä tähtiä oli muutama. Jokaiselle oli leikattu naamareikä taivasta markkeeraavaan pahviin.
Esirippu aukeaa, edessä on pimeä voimistelusali. Hiljaisuudesta kuuluu kirkas lapsen ääni:
"Kato, tähel on silmälasit!".
Mt
-
Kerran olen ollut tähti näyttämöllä, ja se riittää.
Kansakoulun joulujuhlan kuvaelmassa meitä tähtiä oli muutama. Jokaiselle oli leikattu naamareikä taivasta markkeeraavaan pahviin.
Esirippu aukeaa, edessä on pimeä voimistelusali. Hiljaisuudesta kuuluu kirkas lapsen ääni:
"Kato, tähel on silmälasit!".
Mt
:repee2: Ai ihana!
Jos tähti loistaa sitten kirkkaammin :icon_rolleyes:
-
Onhan tuota tullu oltua joissain pääsiäiskuvaelmissa ja vaelluksissa, sekä nuorisoseuran näyttämöllä pienissä sivurooleissa. Ihan mukavaa hommaa. Yleensä olen joku naapurinmuija tai silleen.
Koulussa eka tai tokaluokalla sain olla kevätjuhlassa keijuna. Toinen vaihtoehto olisi ollut voikukka.
Kerran tehtiin seurakunnassa ulos jouluvaellus. Olin enkelinä, joka ilmestyi ja kehotti vaeltajia menemään Beetlehimiin paimenten mukana. Tuli siihen sitten erään kehitysvammaisten hoitokodin porukka. Siinäpä yksi miehistä ilmeisesti epäili enkeliyyttäni. Kun muut kehoitukseni mukaan lähtivät tallaamaan Beetlehemiin. Niin tämä kyseinen mies tulee minua kohti ja melkein nenä kiinni nenääni katsomaan minua. :eusa_angel: Hän taisi tunnistaa minut. No, eihän siinä auttanut, kuin lähteä enkelinkin Beetlehemiin ja houkutella hänet mukaan.
-
Edellisissä opinahjoissa oli joskus noita itseilmaisu-kursseja tai muita harjotteita johon tarvittiin rooleja ja muistuu mieleen ainakin 3 hahmoa jotka luonnistuivat hyvin: kehitysvammainen, vanhus ja humalainen. :)
Kerran piti esittää pahista ja onnistuin aika huonosti, peruskiltti luonne ei vaan taivu kovin vastakkaiseen rooliin.
-
Tuosta tuli mieleen kertomus kehitysvammaisten joulunvietosta. Kuulin sen muistaakseni radion hartaudessa.
Keskellä yötä kaksi kaveria tavattiin vaihtamassa seimiasetelman Jeesukselle vaippoja. Selitys oli asiallinen: "Poika kus."
Totuudet ilmaistaan yksinkertaisille.
-
Hauska :icon_biggrin:
-
Ehkä luontevin olisi äidin, tyttären tai hoitajan rooli. :eusa_angel:
-
Minä olen ollut kouluaikoina joulunäytelmän aasina... olen ylpeä siitä.
-
Minä olen ollut kouluaikoina joulunäytelmän aasina... olen ylpeä siitä.
Tuo on kyllä monelle luonnerooli ja samalla arkiminä.
-
Minä olen ollut kouluaikoina joulunäytelmän aasina... olen ylpeä siitä.
Kumpi aasi olit ?, Se joka kantoi Jeesusta vai se jolla Jeesus ratsasti ?
-
Jos saa vähän laajentaa: Olen aina halunnut olla Cherubino. Kai siksi että Cherubinolla on niin paljon suuria tunteita ja niin vähän tajua siitä mihin ne kohdistaisi.
-
Pablo Neruda http://fi.wikipedia.org/wiki/Pablo_Neruda
Politiikan ja runouden liitto on aina kiinnostanut. Ihanneammattini onkin runoilija. Toisena tulee presidentti. Pablo Nerudassa ne lähes täysin yhdistyvät.
Toisaalta nyt nuoruuden väistyttyä suvannon tieltä...
-
Minussa on kuulema tuskan kypsyttämää voimaa (teatterikriitikko 1960-luvulla ).
Siis Niskavuoren Heta ja Spoon Riverin kärsineet naiset. Riitta Ruotsalainen kai voisi myös olla sopiva.