Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Jampe - 16.10.11 - klo:16:18
-
Käytiin eilen Turun linnassa. Odotukset oli aika suuret, onhan siinä sentään melkoisesti historian siipien havinaa koko seudussa puhumattakaan Turun linnasta. Loppujen lopuksi opastus linnassa oli melkoisen surkeata, siis tarkoitan että olisi voinut olla kylttejä ja viitoitusta enemmän. Ei ensikertalainen tiedä mihin pitää/kannattaa mennä. Opastettuja kierroksiakin olisi ollut tarjolla mutta olisi pitänyt odottaa ja ne oli johonkin aiheeseen sidottuja sekä niistä nyhdettiin lisämaksuja.
Juteltiin kuitenkin käytävältä yhyttämämme oppaan kanssa vähän ja kun kyselin että onko linnassa alunperinkin ollut joka paikassa lankkulattiat, hän kertoi että jossain on, jossain ei. Lisäksi kuulemma juuri mikään linnassa ei ole enää alkuperäistä koska se on pahoin tuhoutunut tulipaloissa. Isoissa saleissa oli modernin näköisiä pitkiä pöytiä ja huonekaluja. kaikesta näki että niitä ilmeisestikin käytetään kokous/konferenssipaikkoina. ASsusteosastolla oli naisten 70-luvunkin vaatteita, lasten leuhuoneessa mderneja leluja, esim. muovinen Lännen-kaivinkone vitriinissä. Kaikesta jäi jotenkin päälleliimattu tunnelma. Tottahan toki paikka on historiallinen ja vaikuttava kokonaisuudessaan, mutta esim. Hämeenlinna oli paljon vaikuttavampi kokemus asiantuntevan oppaan opastuksella aikoinaan. Turussa haisee liiallinen kaupallisuus koko linnassa.
Ylläolevat on omia mielipiteitä ja tunnelmiani enkä väitä niiden olevan ainoa oikea totuus.
-
:-\ No kait noinkin, mutta laitampa pikkasen mikä mua siellä kiinnosti.
Siellä oli haarniska jota mietin kauankin, että miten sen kanssa taistelisi.
Sitten oli vanhoja rahoja, sellaisia isoja ja kulmikkaita ja vaikka millaisia.
No ne puvut ja muut historialliset oli nekin kivat katella.
Sen aikaiset sepän ja muut käsityöt.
Meillä oli onneksi hyvä opas. Teki vaikutuksen kertomukset niistä kuninkaallisista milloin mitäkin porukkaa kun oli sinne aikoinaan suljettu.
Yksi hieno juttu oli ikkunalaudalla kuopat ja niitten sanottiin tulleen, kun joku arestissa ollut nainen rukoili siinä ikkunalla niin paljon?
Tiedä sitten.
Mutta noin yleisesti Turussahan ei ole muuta hyvää kuin opastekyltit Helsinkiin.
-
Olen käynyt Turun linnassa kolme kertaa. Ensimmäinen oli paras. Se oli vuosi 1955. Olimme koululuokan kanssa retkellä Turussa ja jo silloin Suomen historia kiinnosti.
Linnasta silloin jäi mielenkiintoisimpana mieleen Erik-kuninkaan vankiselli johon oli ikkunan eteen kuluneet hänen askeltensa jäljet. Ulkovessa korkealla muurin ulkopuolella jäi tietysti koululaisen mieleen. Samoin se pieni yliskamari johon rouvat suljettin silloin kun herrat juhlivat. En jaksa muistaa oliko siellakin ns. papinpiilo, jossain käymäkohteessani oli.
Turun linnan kappeli oli myös kaunis ja kiinnostava, historiansa vuoksi. Tuolloin ei vielä ollut mitään 1300-1800 luvuista poikkeavaa.
Tuomiokirkko oli vaikuttava, Käsityöläismuseo mukava, Eläinmuseokin menetteli ja siunaskappeli oli kaunis.
Turusta on mukavia muistoja, Matin opiskelukaupunki, sukulaisia, Karjalan Liiton juhlia ym.
Louhisaaren linna Askaisissa oli kyllä jännittävämpi. Siellä historia henki, oppaan ansiosta.
-
Turun linnasta saa kyllä parhaiten käsityksen, kun menee opastetulle kierrokselle. Tarinat kuvittavat muuten aika tylsiä seiniä.
Hienoa Turussa on myös Aboa Vetus & Ars Nova.
-
Parasta Turussa: "tienviitta Tampereelle", noin aikoinansa yksi kaveri opasti :icon_cool:
No ei sentään, on siellä muutaKIN hyvää. v90 juhlillahan taisi olla nuorten taikka opiskelijoiden joku tapahtuma linnassa, en muista kuin haarniskan ja jotain tuttuja. Samoilta juhlilta muistan kun mentiin urkukonserttiin johonkin kirkkoon (Maaria? tuomiokirkko?) ja siellä kolahti urkumusiikki minuun tosi syvälle, sen jälkeen olen satunnaisesti mennyt konsertteihin. Mitä enemmän pauhua, sitä parempi!
-
Kyllä minäkin Turusta pidän oikeinkin kovasti. Yksi Suomen parhaimmista kaupungeista! Aurajoki ja merikaupunki, saaristo jne. Voisin asua Turussa!
-
Minä kävin Turunlinnassa muistaakseni vuonna 1973. Pidin näkemästäni kovasti ja osallistuin opastettuun kierrokseen. Mikäli oikein muistan, niin tuolloin ainakaan linnassa ei ollut mitään Jampen mainitsemaa muovikrääsää. Jos siellä nykyään on semmoista, niin enpä sitten halua sinne nokkaani pistää.
Turunlinnan jälkeen minusta Olavinlinna tuntui ankean riisutulta paikalta sen jälkeen. Tosin nyt vanhempana olen alkanut enemmän arvostaa myös Olavinlinnaa.
-
Me tehtiin osaston retki sinne kun olin erikoistumassa ja pääsin siivellä, kunn lääkäri tarttettiin reissuun mukaan. Tykkäsin tosissani, se oli jotain 85. Sen jälkeen olin vastaavalla reissulla Hämeen linnassa ja odotin samaa, eli olipa romahdus minulle. Savonlinna on ainoa tuttu kun olen palellu siellä muutamat oopperajuhlat. En ole kauhean sivistynyt.