Keskustelu > Yleinen keskustelu

Muistelmat /Pohjalaiset häät.

(1/3) > >>

jUHOMA4:
Ennenvanhaan pohjanmaalla häät vietettiin yleensä kotona sulhasen tai morsiamen, riippuen tilanteesta.
Eräät häät ovat jääneet muistooni hääseuroissa pidetyn puheen johdosta.
Nämä häät vietettiin morsiamen kotitalon pihanurmikolla. Talo oli suurehko maanviljelystila, jota morsian hoiti nuoremman sisarensa kanssa. Molemmat vanhemmat olivat kuolleet vuosia aikaisemmin.
Sulhanen oli ikätoverini ja hyvä ystäväni. Morsian oli myös tuttu pitkältäajalta.
Juhlallisen vihkiseremonian ja pitotarjoilujen jälkeen , alkoi sitten illansuussa hääseurat:
Juho Kytömäki aloitti puheensa persoonalliseen tyyliinsä:     " Minun maani on sinun maasi , ja minun taloni on sinun talosi"...  :arrow:
Silloin monen suu venyi hymyyn, koska kaikki tiesivät , että sulhasesta oli tulevä tämän talon isäntä   :roll:   :roll:


( avatkaa hyvät ihmiset uusia aiheita, ettei juhoma luule kuuluvansa sisäpiiriin)

Myös meidän häämme vietettiin kotini pihamaalla. Vihkipappi oli Juho Kytömäki.    Pohjalaistyylinen hirsitalo on purettu nuorempien polvien toimesta (sääli)   Vijkipaikkaa muistuttaa isoksi kasvanut kaksihaarainen koivu. Sen alla käymme aina vaimoni kanssa kesällä istahtamassa, kun vierailemme pohjanmaalla.   :roll:   :wink:

juhani:
Lapuan kirkossa vuonna 1983 meidät vihittiin... harmi kun ei ollut kotitalossa. Mutta vihkimisen jälkeen meillä oli siioninvirsiseurat, jotka kestivät 2,5 tuntia.   Olikohan sen pituus syntisen sulhasen takia.

Kalistaja:
Minut on vihitty kruunun alla, ortodoksimenoin; nelihenkisessä perheessämme on kolme ortodoksia ja yksi toivottavasti ainakin lähes herännyt. Häissämme ( Päivin ja minun ) tosin veisattiin myös siioninvirsi(ä), sen verran paljon virsien alla kasvaneita sukulaisiani oli paikalla.

 Vihkipappi oli Mitro Repo, nykyään median lemmikki, ja ihan ansiosta!

juhani:
On jännää kun körttiläiset ja ortodoksit ihastuvat, rakastuvat ja tulevat iän varttuessa ystäviksi. Se on joku sellainen yhteisyys luterilaisen kirkon "kerettiläisyyden" ja konservatiivisen kreikkalaiskatolisuuden välillä. Kerettiläiset ovat milteipä kveekareita ja idän luoma uskonto on palatsimaista. Mutta tunnen valtavan paljon ihmisiä, jotka ovat hankkineet ekumeenisen uskon siunauksen. Hyvä kalistaja ja paljon rakkaampi perhe. Onnea.  ps. Juteltiin Mitron kanssa muutamia vuosia sitten siioninvirsiseurojen kamarikeskusteluissa. Mitro sanoi, että olen salakörtti ja minä sanoin, että olen piiloliberaaliortodoksi. :wink:

seppos:
Kun meidät vihittiin niin ystämme vihkipappi oli sairastunut ja jouduimme turvautumaan paikalliseen kirkkoherraan. Häät meni hyvin ja paikallisen tavan mukaan niin, että ne olivat välttömästi jumalanpalveluksen jälkeen ja kirkkoväki jäi penkkeihin.

Kun ne pakolliset lihasopat (oli muuten hyvää) oli syöty oli hääseurojen aika. Kirkkoherra, joka oli lestadiolaisia ja paavalin synodin miehiä puhui ensin ja piti 45 minuttia kestävän puheen, jossa käsitteli kaikki kirkon asiat. Kun puhe loppui kukaan muu ei enää puhunut, vaikka useampi oli siihen valmistautunut. Häälahjaksi hän antoi kirjansa kirkollisesta virkakäsityksestä, joka on edelleen lukemattomien kirjojemme joukossa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu