”Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avajaispuheessaan 2.5.2017 kirkon roolia yhteiskunnassa käytävässä keskustelussa. Hän myös muistutti siitä, että Jumalan läsnäolossa on kirkon olemuksen ydin.”
”Kirkko ei ole yhteiskunnan moraalinvartija. Kirkko on olemassa, jotta Jumalan läsnäolo tässä maailmassa tuntuisi vahvemmin kuin Jumalan kauhistuttava poissaolo. Siinä on kirkon tärkein, luovuttamattomin tehtävä.”
”Tarvitaan avointa, rehellistä arviointia, kipeitten ja vaikeitten kohtien esiin tuomista. On suostuttava kritiikin kohteeksi, myös kirkon ja kirkossa. Vain se kasvattaa luottamusta, ei kritiikin torjuminen tai syyttävän sormen osoittaminen.”
Tässä lainauksia jotka pisti miettimään arkkipiispan ajatuksien suuntausta. Myöskin syy Leif Nummelan keskeyttämiseen kirkolliskokouksessa mietyttää näiden lainausten pohjalta.
Mäkinen puhui Jumalan läsnäolosta kirkon olemuksessa ja siitä ettei kirkko ole yhteiskunnan moraalinvartija. Sitten tarvitaan avointa rehellistä arviointia ja kipeitten ja vaikeitten kohtien esiin tuomista, suostumista kritiikin kohteeksi. Luottamusta ei kuitenkaan kasvata syyttävän sormen osoittaminen.” Kenen luottamusta keneen? Kritiikki ja syyttävä sormi eivät kai ole sama asia? En ymmärrä mitä piispa tällä tarkoitti.
Kuka on moraalinvartija ellei se ole kirkko? Oikeuslaitos, poliisi, hallitus? Eikö kirkon pitäisi olla?
Ihmisillä on kyllä omatunto, kullakin omansa johon toinen ei saa puuttua. Oikeus ja totuus eivät voi sisälle tulla.Nekin pitää määritellä itselle mieluisiksi. Kullakin oma totuutensa, sanotaan.
Hes.13.luvussa kerrotaan miten kansa rakentaa seinän ja petolliset profeetat valkaisevat sen kalkilla. Ihmiset vaativat siunauksia rakentamalleen elämäntavalle eivätkä hyväksy moraalinvartijoita.
Lukaisinpa Malakian kirjan 2.lukua Leevin liitosta. Papin suusta etsitään opetusta, ja Leevi – Jumalan mielen mukainen pappi ja Hänen sanansaattajansa– käänsi monet pois pahoista töistä. Luvussa mainitaan myös että Jumala vihaa ”nuoruuden vaimon” hylkäämistä. Jumalan tuomio kielletään. Miehen makaaminen miehen kanssa ja naisen vastaava teko on kauhistus Jumalan edessä, rangaistuksen alainen. Siitähän ja sen siunaamisesta kirkossa on kyse avioliittokäsityksen laajentamisessa.
Kuvittelen tilannetta, jossa siemenluovuttajalla on oma onnellinen perhekuntansa ja ovelle ilmestyy vieraita uusia sisaruksia lapsille katsomaan tuntematonta isäänsä. Kohtaaminen ei aina ole iloinen yllätys. Ihmiset voivat kiusata näillä asioilla toisiaan. Sinisilmäisiä ei todella voida olla.
Jeesus loukkasi puheillaan ihmisiä, suututti aikansa papit ja uskovaisina itseään pitävät. Kuitenkin Hänessä oli koko ajan Isänsä Jumalan läsnäolo. Ihmisenä ollessaan Hän ei ketään tuominnut, mutta ylösnousemuksensa jälkeen Hän tulee tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Hän sanoi olevansa tie, (Jumalan luo,läsnäoloon) Hän on totuus ja elämä, ihmisten valkeus. Arkkipiispa lienee unohtanut.
