Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: seppos - 02.05.17 - klo:13:56
-
Puheessa on todellisia helmiä.
Arkkipiispa Mäkinen: Jumalan läsnäolon välittäminen on kirkon tärkein tehtävä
Julkaistu 02.05.2017
Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avajaispuheessaan 2.5.2017 kirkon roolia yhteiskunnassa käytävässä keskustelussa. Hän myös muistutti siitä, että Jumalan läsnäolossa on kirkon olemuksen ydin.
”Ei oikeastaan ole ihme, että kirkon rooli yhteiskunnassa on noussut näkyviin, sekä kiitoksen että kritiikin kohteena, juuri keskustelussa turvapaikanhakijoiden tilanteesta. Siinä on kysymys asiasta, joka aiheuttaa säröjä hyvin järjestyneen yhteiskunnan rauhalliselle pinnalle”, Mäkinen totesi.
”Kirkko ei ole yhteiskunnan moraalinvartija. Kirkko on olemassa, jotta Jumalan läsnäolo tässä maailmassa tuntuisi vahvemmin kuin Jumalan kauhistuttava poissaolo. Siinä on kirkon tärkein, luovuttamattomin tehtävä.”
”Kun luottamus ihmisiin ja yhteisen elämän oikeudenmukaisuuteen horjuu, myös kokemus Jumalan poissaolosta kasvaa. Juuri ne kohdat yhteiskunnassa Jeesuksen seuraajien on syytä tunnistaa, juuri sinne mennä, epävarmuuden, epäluottamuksen ja tyhjyyden keskelle. Niin Jeesus teki: toi omalla läsnäolollaan Jumalan läsnäolon sinne, missä oltiin kaiken yhteisesti jaetun hyvän ja yhteisen järjestyksen ulkopuolella.”
Tiukilla linjauksilla on kova inhimillinen hinta
Mäkinen nosti esiin myös huolen Suomessa ja Euroopassa tehtyjen turvapaikanhakijoita koskevien linjausten kovasta inhimillisestä hinnasta. Asiaa ei hänen mukaansa voi eikä tule sivuuttaa.
”Tilanne huolettaa ja tekee epävarmaksi. Haluan luottaa demokraattiseen päätöksentekoon, oikeusvaltioon ja viranomaisten korkeaan eetokseen. Juuri ne suojaavat Jumalan kauhistuttavan poissaolon seurauksilta. Samanaikaisesti olen tietoinen eurooppalaisesta historiasta, joka osoittaa, ettei mikään takaa sitä, että pelkkä lakeihin ja järjestykseen nojaaminen turvaa oikeudenmukaisuuden.”
Mäkisen mukaan kirkon näkökulmasta turvapaikanhakijoissa ja pakolaisissa ei ole ollut kyse uhasta tai ongelmasta, vaan seurakuntien perustyöstä, Jumalan läsnäolon välittämisestä sinne, missä sitä erityisesti tarvitaan.
”Ei ole eroa sillä, mikä on ihmisen tausta tai status. Jos apua tarvitaan, ihmistä autetaan, oli kyse kantasuomalaisesta tai muualta tulleesta”, Mäkinen sanoi. Hän korosti myös viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä.
Arkkipiispa Mäkisen mukaan Suomessa ja muualla Euroopassa on viime aikoina vahvistunut suojautumista vaativa ääni ja turvallisuusuhkien korostaminen.
”Kirkon näkökulmasta, Jumalan läsnäoloa vasten katsottuna, aina on kysymys ihmisistä. Ihmiset voivat saada aikaan hyvää, mutta myös pahaa, tahtoen tai tahtomattaan. Sinisilmäisyyteen ei ole syytä. Ei turvapaikanhakijoiden kohdalla, ei poliittisten päätöksentekijöiden, ei viranomaisten, ei pappien tai piispojen kohdalla, ei kirkolliskokouksenkaan.”
”Tarvitaan avointa, rehellistä arviointia, kipeitten ja vaikeitten kohtien esiin tuomista. On suostuttava kritiikin kohteeksi, myös kirkon ja kirkossa. Vain se kasvattaa luottamusta, ei kritiikin torjuminen tai syyttävän sormen osoittaminen.”
Arkkipiispan avajaispuhe on tiedotteen liitteenä.
Kirkolliskokouksen kevätistunto pidetään 2.–5.5.2017. Kirkolliskokousta voi seurata Twitterissä #kirkolliskokous. Kirkolliskokouksen täysistunnot videostriimataan 2.–5.5., lähetystä voi seurata osoitteessa sakasti.evl.fi.
Kirkolliskokousedustajien esittelysivusto
Kirkolliskokouksen verkkosivut
Lisätietoja:
tiedottaja Essi Ylärakkola, p. 040 142 4897, essi.ylarakkola@evl.fi
tiedotuspäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, p. 040 688 1421, eeva-kaisa.heikura@evl.fi
tiedottaja Petra Honkaranta-Siivari (3.5.), p. 040 142 5185, petra.honkaranta-siivari@evl.fi
-
Puheessa on todellisia helmiä.
Arkkipiispa Mäkinen: Jumalan läsnäolon välittäminen on kirkon tärkein tehtävä
Julkaistu 02.05.2017
Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avajaispuheessaan 2.5.2017 kirkon roolia yhteiskunnassa käytävässä keskustelussa. Hän myös muistutti siitä, että Jumalan läsnäolossa on kirkon olemuksen ydin.
”Ei oikeastaan ole ihme, että kirkon rooli yhteiskunnassa on noussut näkyviin, sekä kiitoksen että kritiikin kohteena, juuri keskustelussa turvapaikanhakijoiden tilanteesta. Siinä on kysymys asiasta, joka aiheuttaa säröjä hyvin järjestyneen yhteiskunnan rauhalliselle pinnalle”, Mäkinen totesi.
”Kirkko ei ole yhteiskunnan moraalinvartija. Kirkko on olemassa, jotta Jumalan läsnäolo tässä maailmassa tuntuisi vahvemmin kuin Jumalan kauhistuttava poissaolo. Siinä on kirkon tärkein, luovuttamattomin tehtävä.”
”Kun luottamus ihmisiin ja yhteisen elämän oikeudenmukaisuuteen horjuu, myös kokemus Jumalan poissaolosta kasvaa. Juuri ne kohdat yhteiskunnassa Jeesuksen seuraajien on syytä tunnistaa, juuri sinne mennä, epävarmuuden, epäluottamuksen ja tyhjyyden keskelle. Niin Jeesus teki: toi omalla läsnäolollaan Jumalan läsnäolon sinne, missä oltiin kaiken yhteisesti jaetun hyvän ja yhteisen järjestyksen ulkopuolella.”
Tiukilla linjauksilla on kova inhimillinen hinta
Mäkinen nosti esiin myös huolen Suomessa ja Euroopassa tehtyjen turvapaikanhakijoita koskevien linjausten kovasta inhimillisestä hinnasta. Asiaa ei hänen mukaansa voi eikä tule sivuuttaa.
”Tilanne huolettaa ja tekee epävarmaksi. Haluan luottaa demokraattiseen päätöksentekoon, oikeusvaltioon ja viranomaisten korkeaan eetokseen. Juuri ne suojaavat Jumalan kauhistuttavan poissaolon seurauksilta. Samanaikaisesti olen tietoinen eurooppalaisesta historiasta, joka osoittaa, ettei mikään takaa sitä, että pelkkä lakeihin ja järjestykseen nojaaminen turvaa oikeudenmukaisuuden.”
Mäkisen mukaan kirkon näkökulmasta turvapaikanhakijoissa ja pakolaisissa ei ole ollut kyse uhasta tai ongelmasta, vaan seurakuntien perustyöstä, Jumalan läsnäolon välittämisestä sinne, missä sitä erityisesti tarvitaan.
”Ei ole eroa sillä, mikä on ihmisen tausta tai status. Jos apua tarvitaan, ihmistä autetaan, oli kyse kantasuomalaisesta tai muualta tulleesta”, Mäkinen sanoi. Hän korosti myös viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä.
Arkkipiispa Mäkisen mukaan Suomessa ja muualla Euroopassa on viime aikoina vahvistunut suojautumista vaativa ääni ja turvallisuusuhkien korostaminen.
”Kirkon näkökulmasta, Jumalan läsnäoloa vasten katsottuna, aina on kysymys ihmisistä. Ihmiset voivat saada aikaan hyvää, mutta myös pahaa, tahtoen tai tahtomattaan. Sinisilmäisyyteen ei ole syytä. Ei turvapaikanhakijoiden kohdalla, ei poliittisten päätöksentekijöiden, ei viranomaisten, ei pappien tai piispojen kohdalla, ei kirkolliskokouksenkaan.”
”Tarvitaan avointa, rehellistä arviointia, kipeitten ja vaikeitten kohtien esiin tuomista. On suostuttava kritiikin kohteeksi, myös kirkon ja kirkossa. Vain se kasvattaa luottamusta, ei kritiikin torjuminen tai syyttävän sormen osoittaminen.”
Arkkipiispan avajaispuhe on tiedotteen liitteenä.
Kirkolliskokouksen kevätistunto pidetään 2.–5.5.2017. Kirkolliskokousta voi seurata Twitterissä #kirkolliskokous. Kirkolliskokouksen täysistunnot videostriimataan 2.–5.5., lähetystä voi seurata osoitteessa sakasti.evl.fi.
Kirkolliskokousedustajien esittelysivusto
Kirkolliskokouksen verkkosivut
Lisätietoja:
tiedottaja Essi Ylärakkola, p. 040 142 4897, essi.ylarakkola@evl.fi
tiedotuspäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, p. 040 688 1421, eeva-kaisa.heikura@evl.fi
tiedottaja Petra Honkaranta-Siivari (3.5.), p. 040 142 5185, petra.honkaranta-siivari@evl.fi
Arkkihiippa on kyllä viisas mies, vaikkakaan ei ehkä tajua tätä business puolta, niin kuin minä näen asiat.
Arkkityyppi kirjoitti, että tärkeintä on Jumalan läsnäolo ja siinä mies on kyllä oikeassa.
Toivottavasti ei tarkoittanut, että vain meidän ns, kristittyjen kohdalla, vaan kaikkien.
Siitten on pientä sinisilmäisyyttä uhkiin.
Tottahantoki jokaista turvaa hakevaa suomalaiset mielellään auttavat.
Mutta ei sinisilmäisesti, mutta toisaalta arkkiatri näkee sen kai niin, että turvapaikanhakijat on syynätty niin, että täällä olevat ovat vain apua ja turvaa tarvitsevia?
Oikeesti jos herra Mäkinen ja Irja joku ei muistu sukunimi Arjola? No kuitenkin, niin olisivat sitä mieltä, että Jumalan läsnäoloa haluavat toitottaa ja ja jakaa tai jotain, ni ei kun hommiin.
Siis mun ajatukset on mun. Eihän tälläisen maallikon ajatuksia kannata ottaa mitenkään sen suuremmin. Iso kenkäisillä on kaikki tieto.
-
Edelliseen piti tohon businekseen joka on kait mun specialiittia, ni ottaa kantaa.
Pahus kun ajatus alkaa harhailemaan.
Siis niinkuin Suomen tulisi myös laskea mitä maahanmuuttamiset maksaa yhteiskuntamme kassalle.
Ruotsissa kuulemma maahanmuutto on tuonut valtion kassaan enempi rahaa kuin menoja, mutta täällä kurjalistossa meillä on työttömiä ja raivostuttaa, että meidän työhaluaisia ei oteta, kun saadaan halpatyövoimaa.
Työstä pitäisi aina olla sama palkka samasta työstä.
Nyt maahantulleen tekee edullisemmalla työt ja meidän työttömät joutuu siitä kärsimään.
Ei isot firmat tai muut mieti mikä on eettisesti oikein, vaan jos saadaan joku halvemmalla tekemään, niin otetaan ihan sama mistäpäin maailmaa.
Lisäksi isot perheet ja huono työllistyminen vievät meitin kansakassaa tyjemmäksi, vaikkakin Kokoomuksen yhden kultaisen käsienpuristuksen tai jonkun, kun hyvä veli jää eläkkeelle, niin hänen eroraha on enempi kuin kustannukset koko maahanmuutosta ja lisäksi saavat loppuelämän isoa eläkettä joka menee duunareiden selästä ja hiestä.
-
täällä kurjalistossa meillä on työttömiä ja raivostuttaa, että meidän työhaluaisia ei oteta, kun saadaan halpatyövoimaa.
Näin työttömänä saanen sanoa olevani hieman eri mieltä. En jakaisi ihmisiä tuolla tavoin meihin ja muihin. Ihmisiä kuin ihmisiä.
-
Näin työttömänä saanen sanoa olevani hieman eri mieltä. En jakaisi ihmisiä tuolla tavoin meihin ja muihin. Ihmisiä kuin ihmisiä.
No ihmisiä kuin ihmisiä ja jokaista ihmistä Jumala rakastaa.
Tarkoitin että pienellä kurjalla Suomella ei ole varaa ottaa maahanmuuttajia tolkuttomasti.
Kansan kassa ei sitä siedä.
Todellisuudessa maahanmuuttaja perheen elättäminen tai ylläpito laitoksissa siis vok vastaanottokeskuksissa ei ole mitään halpaa.
Sitten heidän työllistymisensä on mitä on. Eli pieni prosentti.
Kaikki ihmiset tietysti ovat tasa arvoisia sukupuoleen, rotuun tai uskoon katsomatta.
-
No ihmisiä kuin ihmisiä ja jokaista ihmistä Jumala rakastaa.
Tarkoitin että pienellä kurjalla Suomella ei ole varaa ottaa maahanmuuttajia tolkuttomasti.
Kansan kassa ei sitä siedä.
Todellisuudessa maahanmuuttaja perheen elättäminen tai ylläpito laitoksissa siis vok vastaanottokeskuksissa ei ole mitään halpaa.
Kaikki ihmiset tietysti ovat tasa arvoisia sukupuoleen, rotuun tai uskoon katsomatta.
Olla vai eikö olla, rakastaa mutta ei sittenkään rakasta.
Olisiko mahdollista saada selvyyttä viestistäsi.
Mikä on sinun todellinen mielipide asiasta.
Minusta viestin sisältö antaa kuvan siitä että olet mahdollisesti jopa ”piilo populisti”.
-
Tarkoitin että pienellä kurjalla Suomella ei ole varaa ottaa maahanmuuttajia tolkuttomasti.
Kansan kassa ei sitä siedä.
Todellisuudessa maahanmuuttaja perheen elättäminen tai ylläpito laitoksissa siis vok vastaanottokeskuksissa ei ole mitään halpaa.
Sitten heidän työllistymisensä on mitä on. Eli pieni prosentti.
Suomi mikään köyhä ole... Ja jos on, niin sitten tietysti uskomme viiden leivän ja kahden kalan kaltaiseen ihmeeseen. Että kun rupeaa jakamaan niin kyllä sitä riittää.
Työtä taas on sitä enemmän mitä enemmän on ihmisiä. Ei työn määrä mikään vakio ole. Ja muutenkin työtähän aina on. Palkanmaksajista tässä pulaa vain. Ja se on järjestelykysymys.
-
Olla vai eikö olla, rakastaa mutta ei sittenkään rakasta.
Olisiko mahdollista saada selvyyttä viestistäsi.
Mikä on sinun todellinen mielipide asiasta.
Minusta viestin sisältö antaa kuvan siitä että olet mahdollisesti jopa ”piilo populisti”.
Kiitos taas kannustavista sanoistasi.
Olen jo aiemmin ehdottanut, että hyppäisit yli mun kirjoitukset.
Jos ne saa sinut hattuilemaan ja et niitä ymmärrä ja ne menevät yli käsityskykysi, niin anna olla.
-
Olen jo aiemmin ehdottanut, että hyppäisit yli mun kirjoitukset.
Jos ne saa sinut hattuilemaan ja et niitä ymmärrä ja ne menevät yli käsityskykysi, niin anna olla.
En nyt kokenut että viestini olisi mitenkään suuremmin ollut hattuiluna.
Mutta pyrin jatkossa kohdallasi olla kommentoimatta viesteihisi.
Hyvää viikonalkua.
-
No...mitäs veljet... :023:
Hyvää arkiviikon alkua!
On vaan koleaa ja pilvistä.
-
Kirkolliskokouksessa tapahtui erikoinen episodi.
Kotimaa24 sivustolta:
https://www.kotimaa24.fi/blogit/erikoinen-episodi-arkkipiispa-keskeytti-leif-nummelan/
Blogin kommenteissa vastaukset olivat asiasta puolesta ja vastaan.
Mutta kun tähän vielä lisää, verkkolehti Seurakuntalaisen: https://www.seurakuntalainen.fi/
sivustolta Tapio Puolimatkan blogin:
https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/miksi-arkkipiispa-keskeytti-nummelan-puheen-geneettisista-orvoista/
Niin minulle tulee mieleen.
Saako nykyisin arvostella ketään joka on päättävissä johtotehtävissä, esimiestään tai yleensä ketään ihmistä. Ymmärrän kyllä sen että välillä asioista ihmisillä menee asiat vuorovaikutus tilanteissa hyvinkin ristiriitaiseksi keskusteluissaan keskenään.
Mutta onko tosissaan niin että esimerkiksi minä en saa arvostella ketään mutta minua saa kyllä arvostella, oli yhteisö sitten mikä tahansa.
Näyttää siltä että ihmisen on vain nieltävä oma mielipiteensä, oli sitten missä tilanteessa hyvänsä.
Voi vaan kysyä onko meidän Arkipiispa ottanut mallia meidän poliittisilta päättäjiltä kun ollaan vuorovaikuntilanteissa. Hehän nykyisin pyrkivät jopa sitomaan nykyistä mediaa heille sopivaksi. Itse alan jo miettimään asiaa nimeltä sanavapauden todellista merkitystä nyky-yhteiskunnassamme.
Haluanko olla ”robotti” joka kävelee ja "hyräilee"?
-
Oliko puheenvuoron keskeyttäminen kirkolliskokouksessa jotenkin ainutlaatuista? Puheenjohtajan työhön kuuluu rajata keskustelu käsiteltäviin asioihin. Leif Nummelan kannanotto keinohedelmöityksen lapsille aiheuttamiin ongelmiin taisi mennä aika kauaksi esillä olevasta kysymyksestä. Sillä ei mielestäni ole merkitystä, oliko hänen kantansa perusteltu vai ei.
-
Oliko puheenvuoron keskeyttäminen kirkolliskokouksessa jotenkin ainutlaatuista? Puheenjohtajan työhön kuuluu rajata keskustelu käsiteltäviin asioihin. Leif Nummelan kannanotto keinohedelmöityksen lapsille aiheuttamiin ongelmiin taisi mennä aika kauaksi esillä olevasta kysymyksestä. Sillä ei mielestäni ole merkitystä, oliko hänen kantansa perusteltu vai ei.
Martti Pentti
08.05.2017 09:04
“Tällä perusteella mikä tahansa puhe voidaan kieltää tai keskeyttää.” Ei voida. On toki olemassa yksinkertaiset perusteet arvioida, mikä puhe voi loukata läsnäolevia ja mikä ei voi. Yksi on se, arvostellaanko ihmisten ominaisuuksia kuten sukupuolta, älykkyyttä, luonnetta, terveydentilaa, uskontoa, perhesuhteita tai vaikkapa ulkonäköä.
https://www.kotimaa24.fi/blogit/erikoinen-episodi-arkkipiispa-keskeytti-leif-nummelan/
Voidaan mutta ei sitenkään.
Kuka päättää puheesta mikä voi loukata läsnäolevia.
Minusta nyt teki yksi ihminen päätöksen ja se oli Arkipiispa eikä yhteisö. Tietysti kyllä hänellä on valta siihen, mutta olisi hyvä muistaa mikä on myös tasapuolisuus ja tasa-arvo
Tämä on minun mielipiteeni asiasta.
-
“Nothing in all the world is more dangerous than sincere ignorance and conscientious stupidity.” ~Martin Luther King, Jr.
-
“Nothing in all the world is more dangerous than sincere ignorance and conscientious stupidity.” ~Martin Luther King, Jr.
"Mikään maailmassa ei ole vaarallisempi kuin vilpitön tietämättömyys ja tunnollinen tyhmyys".~Martin Luther King, Jr
ps. pahoittelen jos suomennos on väärin
-
Kuka päättää puheesta mikä voi loukata läsnäolevia.
Minusta nyt teki yksi ihminen päätöksen ja se oli Arkipiispa eikä yhteisö.
Edustaja Weuro käytti työjärjestyspuheenvuoron, jossa arveli Nummelan puheen mahdollisesti loukkaavan läsnäolijoita. Sitä en tiedä, keskeyttikö arkkipiispa Nummelan tällä perusteella vai sillä, että hän poikkesi varsinaisesta käsiteltävästä asiasta. Veikkaan jälkimmäistä.
-
Kuka päättää puheesta mikä voi loukata läsnäolevia.
Minusta nyt teki yksi ihminen päätöksen ja se oli Arkipiispa eikä yhteisö. Tietysti kyllä hänellä on valta siihen, mutta olisi hyvä muistaa mikä on myös tasapuolisuus ja tasa-arvo
Tämä on minun mielipiteeni asiasta.
Puheenjohtaja päätää asiasta, sillä puhetta ei voida keskeyttää ja sitten järjestää äänestystä oliko niin vai näin. Tämä on yksi puheenjohtajan tärkeimpiä tehtäviä, kun hän johtaa puhetta kokouksessa. Jos puheenjotaja erehtyy, niin se käsitellään jälkeenpäin.
-
Kirkolliskokouksen täysistunto 5.5.2017 klo 12.30.
https://www.youtube.com/watch?v=ieg9ikIouys
Leif Nummelan puhe ja Arkipiispan keskeytykset puheen aikana.
Leif Nummelan puhe on heti ensimmäisenä.
Kuka päättää puheesta mikä voi loukata läsnäolevia.
Minusta nyt teki yksi ihminen päätöksen ja se oli Arkipiispa eikä yhteisö. Tietysti kyllä hänellä on valta siihen, mutta olisi hyvä muistaa mikä on myös tasapuolisuus ja tasa-arvo
Puheenjohtaja päätää asiasta, sillä puhetta ei voida keskeyttää ja sitten järjestää äänestystä oliko niin vai näin. Tämä on yksi puheenjohtajan tärkeimpiä tehtäviä, kun hän johtaa puhetta kokouksessa. Jos puheenjotaja erehtyy, niin se käsitellään jälkeenpäin.
Tästä voidaan olla erimieltä, saako puheenjohtaja toimia niin kuin Arkipiispa toimii hyviä tapoja noudattaen.
Mutta suosittelen että tämän foorumin lukijoiden katsovan edellä mainitun video esityksen. Mitä todella tapahtui puheen aikana.
Nyt olisi myös huomioida tämä viesti keskustelussa, saanko minä tuoda eriävän mielipiteeni asiasta foorumilla.
Vai suljetaanko minut mielipiteeni johdosta, ylläpidon tai nettitoimikunnan puolelta.
Vertauskuvallisesti käykö minulle samoin kuin Leif Nummelalle.
-
En nyt kokenut että viestini olisi mitenkään suuremmin ollut hattuiluna.
Mutta pyrin jatkossa kohdallasi olla kommentoimatta viesteihisi.
Hyvää viikonalkua.
Kiitos ja pyydän anteeksi aamuista ärähtämistäni.
Pidämpä peintä paussia täältä, kunnes saan hermot taas leppoisaan moodiin.
Mukavaa ja hyvää viikkoa myös sinulle.
-
Vertauskuvallisesti käykö minulle samoin kuin Leif Nummelalle.
Toistaiseksi ei ole käynyt niin.
-
Nyt olisi myös huomioida tämä viesti keskustelussa, saanko minä tuoda eriävän mielipiteeni asiasta foorumilla.
Vai suljetaanko minut mielipiteeni johdosta, ylläpidon tai nettitoimikunnan puolelta.
Keskustelu foorumilla on eri asia kuin puheenjohtajan hallinnoima virallinen kokous. Eriävät mielipiteet ovat tällaisen keskustelun tarkoitus. Virallisessa kokouksessakin ne ovat toki tarpeen asioiden käsittelyn kannalta. Silloin niiden on kuitenkin pysyttävä aiheessa. Olen edelleen sitä mieltä, että Leif Nummela poikkesi kirkolliskokouksen aiheesta. Hedelmöityshoidot ongelmineen eivät liity saman sukupuolen parien vihkimiseen. Hoidoista päätetään kysymättä onko papin aamenta vai ei.
-
Edustaja Weuro käytti työjärjestyspuheenvuoron, jossa arveli Nummelan puheen mahdollisesti loukkaavan läsnäolijoita. Sitä en tiedä, keskeyttikö arkkipiispa Nummelan tällä perusteella vai sillä, että hän poikkesi varsinaisesta käsiteltävästä asiasta. Veikkaan jälkimmäistä.
Lisäksi Leif Nummelan 5 minuuttia tuli täyteen kun katsoin youtuben ajasta
-
Lisäksi Leif Nummelan 5 minuuttia tuli täyteen kun katsoin youtuben ajasta
Kuunnelkaa uudestaan mitä Arkipiispa kommentoi ennen Nummelan puhetta:
Hän ei tule rajoittamaan kenenkään puhevuoro mutta toivoo että puhe ei ylittäsi yli kymmentä minuuttia".
Ja kun puheesta on kulunut viisi minuuttia hän ilmaisee sen puhujalle
-
Nyt olisi myös huomioida tämä viesti keskustelussa, saanko minä tuoda eriävän mielipiteeni asiasta foorumilla.
Vai suljetaanko minut mielipiteeni johdosta, ylläpidon tai nettitoimikunnan puolelta.
Vertauskuvallisesti käykö minulle samoin kuin Leif Nummelalle.
Toistaiseksi ei ole käynyt niin.
Keskustelu foorumilla on eri asia kuin puheenjohtajan hallinnoima virallinen kokous. Eriävät mielipiteet ovat tällaisen keskustelun tarkoitus.
Poikkesin alkuperäisestä otsikosta ja otin vertauskuvallisesti miten eriävällä mielipiteellä voi olla todellakin negatiivinen vaikutus.
Niihin ihmisiin joille on annettu vastuu erilaisissa keskustelutilanteissa.
Tällä kertaa se oli tällä foorumilla vastuun edustajille.
Nämä alkavat keskustelut yleensä saavat minut voimaan pahoin.
Siksi koska minusta keskustelussa kun keskusteluissa foorumilla meillä keskustelijoilla pitäisi olla sama mielipide asiasta kuin asiasta.
Tulee olo kuin painostettaisiin tietyn malliseksi viestit. Mitkä tyydyttäisivät foorumin yleiskuvaa.
Pyydän anteeksi ennen kaikkea foorumin lukijoita ja foorumin vastuu henkilöiltä.
Mutta tulen kyllä harkitsemaan mitä ja miten voin olla mukana foorumilla herännäisyyden merkeissä, oman persoonani.
-
Puheessa on todellisia helmiä.
Arkkipiispa Mäkinen: Jumalan läsnäolon välittäminen on kirkon tärkein tehtävä
Julkaistu 02.05.2017
Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avajaispuheessaan 2.5.2017 kirkon roolia yhteiskunnassa käytävässä keskustelussa. Hän myös muistutti siitä, että Jumalan läsnäolossa on kirkon olemuksen ydin.
”Ei oikeastaan ole ihme, että kirkon rooli yhteiskunnassa on noussut näkyviin, sekä kiitoksen että kritiikin kohteena, juuri keskustelussa turvapaikanhakijoiden tilanteesta. Siinä on kysymys asiasta, joka aiheuttaa säröjä hyvin järjestyneen yhteiskunnan rauhalliselle pinnalle”, Mäkinen totesi.
”Kirkko ei ole yhteiskunnan moraalinvartija. Kirkko on olemassa, jotta Jumalan läsnäolo tässä maailmassa tuntuisi vahvemmin kuin Jumalan kauhistuttava poissaolo. Siinä on kirkon tärkein, luovuttamattomin tehtävä.”
”Kun luottamus ihmisiin ja yhteisen elämän oikeudenmukaisuuteen horjuu, myös kokemus Jumalan poissaolosta kasvaa. Juuri ne kohdat yhteiskunnassa Jeesuksen seuraajien on syytä tunnistaa, juuri sinne mennä, epävarmuuden, epäluottamuksen ja tyhjyyden keskelle. Niin Jeesus teki: toi omalla läsnäolollaan Jumalan läsnäolon sinne, missä oltiin kaiken yhteisesti jaetun hyvän ja yhteisen järjestyksen ulkopuolella.”
Tiukilla linjauksilla on kova inhimillinen hinta
Mäkinen nosti esiin myös huolen Suomessa ja Euroopassa tehtyjen turvapaikanhakijoita koskevien linjausten kovasta inhimillisestä hinnasta. Asiaa ei hänen mukaansa voi eikä tule sivuuttaa.
”Tilanne huolettaa ja tekee epävarmaksi. Haluan luottaa demokraattiseen päätöksentekoon, oikeusvaltioon ja viranomaisten korkeaan eetokseen. Juuri ne suojaavat Jumalan kauhistuttavan poissaolon seurauksilta. Samanaikaisesti olen tietoinen eurooppalaisesta historiasta, joka osoittaa, ettei mikään takaa sitä, että pelkkä lakeihin ja järjestykseen nojaaminen turvaa oikeudenmukaisuuden.”
Mäkisen mukaan kirkon näkökulmasta turvapaikanhakijoissa ja pakolaisissa ei ole ollut kyse uhasta tai ongelmasta, vaan seurakuntien perustyöstä, Jumalan läsnäolon välittämisestä sinne, missä sitä erityisesti tarvitaan.
”Ei ole eroa sillä, mikä on ihmisen tausta tai status. Jos apua tarvitaan, ihmistä autetaan, oli kyse kantasuomalaisesta tai muualta tulleesta”, Mäkinen sanoi. Hän korosti myös viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä.
Arkkipiispa Mäkisen mukaan Suomessa ja muualla Euroopassa on viime aikoina vahvistunut suojautumista vaativa ääni ja turvallisuusuhkien korostaminen.
”Kirkon näkökulmasta, Jumalan läsnäoloa vasten katsottuna, aina on kysymys ihmisistä. Ihmiset voivat saada aikaan hyvää, mutta myös pahaa, tahtoen tai tahtomattaan. Sinisilmäisyyteen ei ole syytä. Ei turvapaikanhakijoiden kohdalla, ei poliittisten päätöksentekijöiden, ei viranomaisten, ei pappien tai piispojen kohdalla, ei kirkolliskokouksenkaan.”
”Tarvitaan avointa, rehellistä arviointia, kipeitten ja vaikeitten kohtien esiin tuomista. On suostuttava kritiikin kohteeksi, myös kirkon ja kirkossa. Vain se kasvattaa luottamusta, ei kritiikin torjuminen tai syyttävän sormen osoittaminen.”
Arkkipiispan avajaispuhe on tiedotteen liitteenä.
Kirkolliskokouksen kevätistunto pidetään 2.–5.5.2017. Kirkolliskokousta voi seurata Twitterissä #kirkolliskokous. Kirkolliskokouksen täysistunnot videostriimataan 2.–5.5., lähetystä voi seurata osoitteessa sakasti.evl.fi.
Kirkolliskokousedustajien esittelysivusto
Kirkolliskokouksen verkkosivut
Lisätietoja:
tiedottaja Essi Ylärakkola, p. 040 142 4897, essi.ylarakkola@evl.fi
tiedotuspäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, p. 040 688 1421, eeva-kaisa.heikura@evl.fi
tiedottaja Petra Honkaranta-Siivari (3.5.), p. 040 142 5185, petra.honkaranta-siivari@evl.fi
-
Tällä kertaa se oli tällä foorumilla vastuun edustajille.
Nämä alkavat keskustelut yleensä saavat minut voimaan pahoin.
Siksi koska minusta keskustelussa kun keskusteluissa foorumilla meillä keskustelijoilla pitäisi olla sama mielipide asiasta kuin asiasta.
Tulee olo kuin painostettaisiin tietyn malliseksi viestit. Mitkä tyydyttäisivät foorumin yleiskuvaa.
On surullista, jos tulee tuollainen olo. Jos osaisin, kannustaisin keskustelijoita olemaan eri mieltä asioista. Mitä keskustelua samanmielisten hymistely muka on? Pahoittelen, jos itse olen esittänyt käsityksiäni kuin 'ikuisina totuuksina'. Ehkä se on opettajan ammattitauti.
-
Löysin tallenteelta Leif Nummelan puheen, mutta en sitä kohtaa, jossa arkkpiispa keskeytti hänen puheenvuoron. Sen osan, mitä kuulin Leif Nummelan puheesta, niin hän mielestäni käyttäytyi erittäin asiallisesti ja perusteli väitteensä hyvin.
https://www.sley.fi/ikava-episodi/ (https://www.sley.fi/ikava-episodi/)
Oheisesta linkistä voi lukea, että Erkki Koskenniemi kommentoi asiaa mm. näin:
"Kirkolliskokous toimii normaalin kokouskäytännön mukaisesti: Puheenvuoron jälkeen saa halutessaan repliikkipuheenvuoron, jossa voi korjata edellisen puhujan virheellisen tiedon. Tällä tavalla voi myös protestoida, jos kokee toisen kielenkäytön loukkaavaksi. Nyt arkkipiispa toimi toisin ja keskeytti Leif Nummelan puheenvuoron toisen edustajan protestia varten. Hän siis antoi toiselle edustajalle oikeuden keskeyttää toisen edustajan puheenvuoron esittääkseen oman käsityksensä ja antoi sen lisäksi ohjata omaa toimintaansa. En ole ikinä nähnyt puheenjohtajan toimivan näin, eivätkä useat kokeneet poliitikot, joilta varmistin asian. Nähdäkseni arkkipiispa teki pahan virheen ja on anteeksipyynnön velkaa."
- - - Hedelmöityshoidot ongelmineen eivät liity saman sukupuolen parien vihkimiseen. Hoidoista päätetään kysymättä onko papin aamenta vai ei.
Enpä olisi tuosta niinkään varma. Asiassahan on koko ajan edetty askel kerrallaan. Eihän avioliittolain muuttamisen sukupuolineutraaliksi pitänyt vaikuttaa mitään kirkkoon, mutta tässä sitä ollaan, kun lain voimaantulosta on vasta pari kuukautta aikaa.
-
Edustaja pyysi työjärjestyspuheenvuoron, ei repliikkiä. Tämä ei selviä tallenteesta, koska edustajan mikrofoni ei ollut vielä auki puheenvuoroa pyydettäessä.
-
”Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avajaispuheessaan 2.5.2017 kirkon roolia yhteiskunnassa käytävässä keskustelussa. Hän myös muistutti siitä, että Jumalan läsnäolossa on kirkon olemuksen ydin.”
”Kirkko ei ole yhteiskunnan moraalinvartija. Kirkko on olemassa, jotta Jumalan läsnäolo tässä maailmassa tuntuisi vahvemmin kuin Jumalan kauhistuttava poissaolo. Siinä on kirkon tärkein, luovuttamattomin tehtävä.”
”Tarvitaan avointa, rehellistä arviointia, kipeitten ja vaikeitten kohtien esiin tuomista. On suostuttava kritiikin kohteeksi, myös kirkon ja kirkossa. Vain se kasvattaa luottamusta, ei kritiikin torjuminen tai syyttävän sormen osoittaminen.”
Tässä lainauksia jotka pisti miettimään arkkipiispan ajatuksien suuntausta. Myöskin syy Leif Nummelan keskeyttämiseen kirkolliskokouksessa mietyttää näiden lainausten pohjalta.
Mäkinen puhui Jumalan läsnäolosta kirkon olemuksessa ja siitä ettei kirkko ole yhteiskunnan moraalinvartija. Sitten tarvitaan avointa rehellistä arviointia ja kipeitten ja vaikeitten kohtien esiin tuomista, suostumista kritiikin kohteeksi. Luottamusta ei kuitenkaan kasvata syyttävän sormen osoittaminen.” Kenen luottamusta keneen? Kritiikki ja syyttävä sormi eivät kai ole sama asia? En ymmärrä mitä piispa tällä tarkoitti.
Kuka on moraalinvartija ellei se ole kirkko? Oikeuslaitos, poliisi, hallitus? Eikö kirkon pitäisi olla?
Ihmisillä on kyllä omatunto, kullakin omansa johon toinen ei saa puuttua. Oikeus ja totuus eivät voi sisälle tulla.Nekin pitää määritellä itselle mieluisiksi. Kullakin oma totuutensa, sanotaan.
Hes.13.luvussa kerrotaan miten kansa rakentaa seinän ja petolliset profeetat valkaisevat sen kalkilla. Ihmiset vaativat siunauksia rakentamalleen elämäntavalle eivätkä hyväksy moraalinvartijoita.
Lukaisinpa Malakian kirjan 2.lukua Leevin liitosta. Papin suusta etsitään opetusta, ja Leevi – Jumalan mielen mukainen pappi ja Hänen sanansaattajansa– käänsi monet pois pahoista töistä. Luvussa mainitaan myös että Jumala vihaa ”nuoruuden vaimon” hylkäämistä. Jumalan tuomio kielletään. Miehen makaaminen miehen kanssa ja naisen vastaava teko on kauhistus Jumalan edessä, rangaistuksen alainen. Siitähän ja sen siunaamisesta kirkossa on kyse avioliittokäsityksen laajentamisessa.
Kuvittelen tilannetta, jossa siemenluovuttajalla on oma onnellinen perhekuntansa ja ovelle ilmestyy vieraita uusia sisaruksia lapsille katsomaan tuntematonta isäänsä. Kohtaaminen ei aina ole iloinen yllätys. Ihmiset voivat kiusata näillä asioilla toisiaan. Sinisilmäisiä ei todella voida olla.
Jeesus loukkasi puheillaan ihmisiä, suututti aikansa papit ja uskovaisina itseään pitävät. Kuitenkin Hänessä oli koko ajan Isänsä Jumalan läsnäolo. Ihmisenä ollessaan Hän ei ketään tuominnut, mutta ylösnousemuksensa jälkeen Hän tulee tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Hän sanoi olevansa tie, (Jumalan luo,läsnäoloon) Hän on totuus ja elämä, ihmisten valkeus. Arkkipiispa lienee unohtanut.
-
Ehkä minäkin valotan näkemystäni. Kirkko ei ole vartija, ei moraalin eikä minkään muunkaan. Raamattu ei myöskään ole etiikan oppikirja. Kirkon tulee kannustaa meitä elämään käskyjen mukaan, mutta ei vartioida. Kannattaa luottaa Jumalaan, hän osaa hoitaa asiansa. Tämä on mielipiteeni ja eri mieltä saa olla. Tämä on vapaa maa.
-
Ehkä minäkin valotan näkemystäni. Kirkko ei ole vartija, ei moraalin eikä minkään muunkaan. Raamattu ei myöskään ole etiikan oppikirja. Kirkon tulee kannustaa meitä elämään käskyjen mukaan, mutta ei vartioida. Kannattaa luottaa Jumalaan, hän osaa hoitaa asiansa. Tämä on mielipiteeni ja eri mieltä saa olla. Tämä on vapaa maa.
Kannustaako kirkko meitä elämään käskyjen mukaan?
Nyt minusta näyttää, että tämän ketjun anti oli tässä. Tämä oli ihan selvä varoitus Ainuliinille, että pidä mölyt mahassasi. Foorumin säännöissä sanotaan, että "Körttifoorumi on tarkoitettu herännäisyyskeskustelulle sekä herännäisyyden hengessä käytävälle muulle keskustelulle."
Mitä on nykyaikana herännäisyyden hengessä käytävä keskustelu?
-
Ehkä minäkin valotan näkemystäni.
Tämä kannattaa lukea huolella. Siinä näet sanotaan, että seppos todellakin valottaa ikiomaa näkemystään, joka ei ole mikään herännäisyyden tai körttifoorumin virallinen kanta. Vielä vähemmän se on mikään varoitus pitää mölyt mahassaan.
Kirkolla ei ole keinoja puuttua moraalisiin rikkomuksiin. Jalkapuut ovat kadonneet kirkon eteisistä ja seurakuntayhteydestä erottaminen ei toimi uhkana, kun seurakunnasta eroaminen on tullut kirkon omaksi ongelmaksi. Niinpä kirkon tehtäväksi jää sen julistaminen, mikä on Jmalan tahdon vastaista ja mikä Jumalan rakkauden välittämistä edelleen lähimmäiselle.
-
Kirkkoa tarvitaan, että ihmisen ikävä Jumalan yhteyteen voisi täyttyä. Kirkko on tarpeen, jotta voisimme kohdata pyhän Jumalan ja rakastavan taivaallisen Isän. Kirkkoa tarvitaan, että oppisimme kantamaan vastuumme itsestämme, toisistamme ja yhteiskunnastamme.
Piispa Seppo Häkkinen 10.3.2013 Joutsassa
-
Kannustaako kirkko meitä elämään käskyjen mukaan?
Kirkko on muutakin kuin papit. Jokainen kirkkoon kuuluva voi miettiä, kannustaako itse, ja kannustuuko. Jos kirkko on huono, kai sitä voi itse pyrkiä olemaan vähän parempi.
Tarvitsetko sinä oikeasti kannustusta elääksesi käskyjen mukaan? Vai oliko ajatuksesi, että muita pitäisi kannustaa? Miten sinua voisin kannustaa?
(Ja millaisella kannustamisella saisin vihaamisen ja kateuden itsestäni pois?)
-
Kannustaako kirkko meitä elämään käskyjen mukaan?
Kirkko on muutakin kuin papit. Jokainen kirkkoon kuuluva voi miettiä, kannustaako itse, ja kannustuuko. Jos kirkko on huono, kai sitä voi itse pyrkiä olemaan vähän parempi.
Tarvitsetko sinä oikeasti kannustusta elääksesi käskyjen mukaan? Vai oliko ajatuksesi, että muita pitäisi kannustaa? Miten sinua voisin kannustaa?
(Ja millaisella kannustamisella saisin vihaamisen ja kateuden itsestäni pois?)
Mikähän ”kortti” seuraavaksi löytyy kädestä? Kun nyt on jo viha ja kateus ”kortti” käytetty.
Kirkkoa tarvitaan, että ihmisen ikävä Jumalan yhteyteen voisi täyttyä. Kirkko on tarpeen, jotta voisimme kohdata pyhän Jumalan ja rakastavan taivaallisen Isän. Kirkkoa tarvitaan, että oppisimme kantamaan vastuumme itsestämme, toisistamme ja yhteiskunnastamme.
Piispa Seppo Häkkinen 10.3.2013 Joutsassa
Minusta ei ole mikään ratkaisu se että ihmiselle kirkko olisi aina tarpeen että löytäisi Herran yhteyden.
Puhumattakaan vastuun ottamista itsestään, toisistamme tai yhteiskunnastamme, ei siihen kirkkoa tarvita loppupeleissä, vai tarvitaanko?
Ei minusta.
Mutta sitä en kiistä ettei kirkko ole vaihto ehto ihmiselle, olisi kumminkin silti hyvä muistaa.
Piru se istuu kirkon penkilläkin.
-
Kirkon merkitys on siinä, että se on Kristuksen kirkko. Laitos hallintorakenteineen, kiinteistöineen ja henkilöstöineen ei pelasta ketään. Kirkossa elävä ja vaikuttava Kristus pelastaa. Se taas, kuuleeko kirkossa Kristuksen äänen, on uskon asia.
-
Eli kirkko on Sana ja sakramentit.
Jumala toimii ihmisten välityksellä, aina puutteellisten ja syntisten ihmisten välityksellä.
Minä saan olla siinä mukana.
-
Kirkon merkitys on siinä, että se on Kristuksen kirkko. Laitos hallintorakenteineen, kiinteistöineen ja henkilöstöineen ei pelasta ketään. Kirkossa elävä ja vaikuttava Kristus pelastaa. Se taas, kuuleeko kirkossa Kristuksen äänen, on uskon asia.
Mikä on Kristuksen kirkko?
Kirkkoja kun on niin monenlaisia.
-
Mielestäni tämä kirkko tarkoittaa Jumalan valtakuntaa maan päällä, se ei ole riippuvainen
paikasta, sijainnista, muotomääräyksistä, säännöistä, ihmisten asettamista vaatimuksista...
Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.
-
Kristuksen kirkko on rakennettu Kristuksen sovitustyön päälle. Kristus on kirkon perusta, sen peruskivi, jonka jotkut rakentajat hylkäävät.
Se on myös kristittyjen yhteys ilman rakennusta. Alkukirkolla oli vain kodit, majatalot , luolat ja katakombit kokoontumiseensa.
-
Kristilliset kirkkokunnat muodostavat yhdessä Kristuksen kirkon. Kiista siitä, onko tämä tai tuo opillinen korostus se ainoa oikea, on surullista inhimillistä raadollisuutta. Kristittyjen yhteyden kokeminen yli kirkkokuntien rajojen on onneksi mahdollista. Usein se löytyy tavallisten seurakuntalaisten kesken kirkkokuntien virallisista eroista huolimatta.
-
Kirkon merkitys on siinä, että se on Kristuksen kirkko. Laitos hallintorakenteineen, kiinteistöineen ja henkilöstöineen ei pelasta ketään. Kirkossa elävä ja vaikuttava Kristus pelastaa. Se taas, kuuleeko kirkossa Kristuksen äänen, on uskon asia.
Mikä on Kristuksen kirkko?
Kirkkoja kun on niin monenlaisia.
Kristuksen kirkko on rakennettu Kristuksen sovitustyön päälle. Kristus on kirkon perusta, sen peruskivi, jonka jotkut rakentajat hylkäävät.
Se on myös kristittyjen yhteys ilman rakennusta. Alkukirkolla oli vain kodit, majatalot , luolat ja katakombit kokoontumiseensa.
Kristilliset kirkkokunnat muodostavat yhdessä Kristuksen kirkon. Kiista siitä, onko tämä tai tuo opillinen korostus se ainoa oikea, on surullista inhimillistä raadollisuutta. Kristittyjen yhteyden kokeminen yli kirkkokuntien rajojen on onneksi mahdollista. Usein se löytyy tavallisten seurakuntalaisten kesken kirkkokuntien virallisista eroista huolimatta.
No niin, mutta vielä kerran kysyn teiltä mikä, missä ja mistä tietää mikä on Kristuksen kirkko?
Toiseksi mikä on se kirkko joka on rakennettu Kristuksen sovitustyön päälle?
Onko se missä Bengt käy vai onko se missä Riitta-Mummi ja Pena käy?
-
En ehkä ole täysin sisällä tässä keskustelussa ja asian ytimessä.
Koen tuon Kristuksen kirkon olemassaolon ja siihen kuulumisemme olevan Pyhän Hengen
vaikutusta.
Siihen kuuluminen ei ole paikkaan sidottu.
Siihen kuuluminen on jatkuvaa, parhaimmillaan ehkä omissa rukouskammioissamme.
Ei se ole sellaista missä joskus käymme.
Itse saamme armon ja anteeksiantamuksen varassa siihen kuulua.
Emme tiedä ketä muita sinne kuuluu.
Siellä emme voi esittää tuomioita ja vaatimuksia...Nämä kaikki kuuluu Jumalalle.
-
Kiitos vn, juuri noin minäkin koen, Pyhä Henki todistaa sen meidän hengellemme .
Ehtoollispöydässä olemme kaikki samoja Jumalan lapsia, näin sen koen.
Vahva todistus tästä on se Saatanan henki, joka koettaa meitä tästä estää.
Sitä on jakolinjoihin jakaminen, rakkaudettomuus.
Kirkko on yhteinen kaikille jotka tunnustavat Jeesuksen Jumalan pojaksi.
-
Onko se missä Bengt käy vai onko se missä Riitta-Mummi ja Pena käy?
Ei Kristuksen kirkossa käydä, siihen kuulutaan. Kirkon jäsenen sopii toki käydä sunnuntaina kirkossa. Lähin Herran huone sopii mainiosti.
-
Ehtoollispöydässä olemme kaikki samoja Jumalan lapsia, näin sen koen.
No niin … Kysytäänpäs kolmannen kerran. Minkä kirkon ehtoollispöydässä koet että olemme samoja Jumalan lapsia.
Kirkko on yhteinen kaikille jotka tunnustavat Jeesuksen Jumalan pojaksi.
Eikö kirkko ole yhteinen kaikille ihmisille vaikka he eivät tunnustaisi Jeesusta Jumalan Pojaksi.
Ei Kristuksen kirkossa käydä, siihen kuulutaan. Kirkon jäsenen sopii toki käydä sunnuntaina kirkossa. Lähin Herran huone sopii mainiosti.
Sunnuntai siis vain käydään kirkossa ja muuten kuuluttaan ja kuulostellaan?
Missäs sitten on tämä Herran huone?
-
Paavali kirjoitti aikoinaan Roomalaisille, mitä kirkkoon kuuluminen merkitsee. Ei siitä kuulostelemalla selviä.
Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä.
Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.
Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa.
Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä.
Auttakaa puutteessa olevia pyhiä, osoittakaa vieraanvaraisuutta.
Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko.
Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
Herran huoneita ovat kaikki, missä kaksi tai kolme kokoontuu Herran nimessä. Kutsu kavereita kylään ja pidä seurat. Silloin asunnostasi tulee Herran huone.
-
Kirkko on muutakin kuin papit. Jokainen kirkkoon kuuluva voi miettiä, kannustaako itse, ja kannustuuko. Jos kirkko on huono, kai sitä voi itse pyrkiä olemaan vähän parempi.
Tarvitsetko sinä oikeasti kannustusta elääksesi käskyjen mukaan? Vai oliko ajatuksesi, että muita pitäisi kannustaa? Miten sinua voisin kannustaa?
Seppos voi varmaan vastata tähän.
Ehkä minäkin valotan näkemystäni. Kirkko ei ole vartija, ei moraalin eikä minkään muunkaan. Raamattu ei myöskään ole etiikan oppikirja. Kirkon tulee kannustaa meitä elämään käskyjen mukaan, mutta ei vartioida. Kannattaa luottaa Jumalaan, hän osaa hoitaa asiansa. Tämä on mielipiteeni ja eri mieltä saa olla. Tämä on vapaa maa.
(Ja millaisella kannustamisella saisin vihaamisen ja kateuden itsestäni pois?)
Se on sinun ongelmasi.
-
Paavali kirjoitti aikoinaan Roomalaisille, mitä kirkkoon kuuluminen merkitsee. Ei siitä kuulostelemalla selviä.
Te puhutte kirkosta siis kirkosta ja minusta se on yksi rakennus muiden joukossa, eli kirkko rakennus.(valkoinen, keltainen, punainen jne).
Nyt hän pitäisi taas kertoa minkä uskon suuntausta kirkko rakennus palvelee, tehän varmaan osaatte ulkoa ne kaikki.
Eli Sinä ja Riitta - Mummi ette kertaakaan ole maininnut asiasta mitään.
Ehkä sitten voimme pohtia ehtoollispöytää jne.
Onneksi olen eri ”koulussa” ja jos olisin niin en olisi kauan.
-
Rippikoulussa aikoinaan opetettiin:
Kristuksen seurakunta on yksi sen tähden, että sillä on yksi Herra, yksi usko ja yksi kaste. Ulkonaisesti se täällä maan päällä esiintyy eri kirkkokunnissa ja paikallisseurakunnissa.
"Niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itse kukin olemme toistemme jäseniä." (Room. 12:5),
(Katekismuksen Kristinoppi-osa, hyv. 1948).
Laittamattomasti sanottu.
Mt
-
Toinen puhuu seipäästä ja toinen aidasta.
Ei ole ihme ettei edes kirkolliskokouksessa pysytä asiassa.
-
Suomessa toimivista kirkkokunnista tietysti se, johon mahdollisesti jäsenenä itse kuuluu, on se 'oikea'. Jos oman luterilaisen seurakunnan jumalanpalvelukset tai muut tilaisuudet eivät puhuttele, kirkkoon kuuluvan herätysliikkeen tilaisuudet voivat olla hyvä vaihtoehto. Heränneillä ne ovat siioninvirsiseurat. Kukaan ei estä käymästä säännöllisesti joko Rooman kirkon tai ortodoksien palveluksissa. Ns vapaat suunnat sopivat varmaan joko rennompaa tai villimpää hartauselämää kaipaaville. (Kovin nuoria ja pieniä porukoita kannattaa mielestäni varoa. Niissä saattaa alkuinto muuttua pahaksi kompasteluksi.)
Ehtoolliskäytännöstä pitää kysyä kunkin seurakunnan pastorilta tai muulta johtajalta. Yleensä ehtoolliseen saavat osallistua vain seurakunnan täysivaltaiset jäsenet.
-
.
-
Kääntymyksestä pikkuisen. Ehkä on hyvä ajatella asiaa myös sen ajan olosuhteista käsin. Kun N-G Malmberg tuli Pidisjärven kappeliin, paikka tunnettiin kansan keskuudessa lempinimellä puukkojoki, sillä paikallisena tapana oli ryöstää puukolla uhaten paikalle eksyneet. Siinä ei ollut julkisyntisillä muuta mahdollisuutta kuin täyskäännös. Siksi sana upposi kuin kuuma veitsi voihin. Tänäpäivänä on turha yrittää samaa muulla kuin aivopesulla. Jumala tekee työtään myös nykyisten siivosuruttomien keskuudessa jatkuvasti haluamallaan tavalla. 200 vuotta vanhat kikat eivät pure enää kun kohderyhmä on erilainen. Kunakin aikana tavallaan.
Tämä on henkilökohtainen ajatus, josta saa keskustella.
-
Äitini 'kotikylästä', Helsingin Pasilasta kerrotaan samanlaista tarinaa. Alun perin kaupungin rajan toiselle puolelle syntyneenä se oli vähävaraisten työläisten asuma-alueena monella tavalla kuritonta seutua. Pastori Väinö Kantele koki kutsumuksekseen aloittaa siellä seurakunnallisen työn ja 'kylä' muuttui siksi viihtyisäksi idylliksi, jollaisena se tunnettiin 1970-luvulle asti. Myöhemmin Väinö Kantele toimi lähetystyössä Kinassa.
-
Arkkipiispa lensi business-luokassa.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005204316.html
Poistin muokatun lainuksen. Se siis ei ollut lainaus, vaan toisen nimiin pantu teksti, joka osoittaa alhaista moraalia. Lainateesa tekstiä voidaan lyhentää alusta tai lopusta, mutta ei muuttaa
-
Kääntymyksestä pikkuisen. Ehkä on hyvä ajatella asiaa myös sen ajan olosuhteista käsin. Kun N-G Malmberg tuli Pidisjärven kappeliin, paikka tunnettiin kansan keskuudessa lempinimellä puukkojoki, sillä paikallisena tapana oli ryöstää puukolla uhaten paikalle eksyneet. Siinä ei ollut julkisyntisillä muuta mahdollisuutta kuin täyskäännös. Siksi sana upposi kuin kuuma veitsi voihin. Tänäpäivänä on turha yrittää samaa muulla kuin aivopesulla. Jumala tekee työtään myös nykyisten siivosuruttomien keskuudessa jatkuvasti haluamallaan tavalla. 200 vuotta vanhat kikat eivät pure enää kun kohderyhmä on erilainen. Kunakin aikana tavallaan.
Tämä on henkilökohtainen ajatus, josta saa keskustella.
Historiatieto Olavi Kareksen Heränneen kansan vaelluksesta ja Rosendahlin Herännäisyyden historiasta.
.
-
Arkkipiispa lensi business-luokassa.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005204316.html
Minusta tämä kateuden riemuvoitto (on muuten poistettu twitteristä Silvia Modigin kritiikin jälkeen) ei ole todellakaan kehumisen arvoinen. Runsaasti mannertenvälisiä työ- ym. matkoja tehneenä tiedän, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin nukkua koneessa, kun menee suoraan töihin 20h lennon jälkeen. Jos käy kateeksi niin käykää kokeilemmassa.
-
Arkkipiispa Kari Mäkinen: Jumalan läsnäolon välittäminen on kirkon ydin
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/arkkipiispa-kari-makinen-jumalan-lasnaolon-valittaminen-on-kirkon-ydin
Arkkipiispa lensi business-luokassa.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005204316.html
Jokainen voi pohtia kohtaako tavallinen seurakuntalainen aina kirkon edustajan.
Minun mielipiteeni on että ei.
Arkkipiispa lensi business-luokassa.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005204316.html
Poistin muokatun lainuksen. Se siis ei ollut lainaus, vaan toisen nimiin pantu teksti, joka osoittaa alhaista moraalia. Lainateesa tekstiä voidaan lyhentää alusta tai lopusta, mutta ei muuttaa
Pahoittelen tekstin muokkausta , en tehnyt sitä tietoisesti .
-
Jossain nettiadressissa vaadittiin arkkipiispa Mäkisen eroa. Kirjoitin kommentin, että hän on paras piispa, mitä on ikinä ollut. Kyllä tuli melkoinen törkytulva vastineeksi. Tosin olen jo netissä välillä paljonkin kirjoittelevana vasemmistolaisena tottunut siihen. Jotkut haluaa rakentaa ilmeisesti "tosiuskovien" kirkon, jossa ei pienelle syntiselle ihmiselle ole tilaa. Toisaalta kirkkoa ei viitsisi jättää näille tosiuskovillekaan, mutta sitten taas tuntuu, että mitä väliä. Enhän omaan uskonelämääni muita tarvitsekaan kuin Vapauttajan.
-
Olen samaa mieltä myyrä-veljen kanssa.
Kirjoitin vuosi-pari sitten viestin arkkipiispalle erään keräyksen yhteydessä, jonka hän lahjoitti edelleen, viestiksi; Rakkaus tuntuu hyvältä !
-
Jossain nettiadressissa vaadittiin arkkipiispa Mäkisen eroa. Kirjoitin kommentin, että hän on paras piispa, mitä on ikinä ollut. Kyllä tuli melkoinen törkytulva vastineeksi. Tosin olen jo netissä välillä paljonkin kirjoittelevana vasemmistolaisena tottunut siihen. Jotkut haluaa rakentaa ilmeisesti "tosiuskovien" kirkon, jossa ei pienelle syntiselle ihmiselle ole tilaa. Toisaalta kirkkoa ei viitsisi jättää näille tosiuskovillekaan, mutta sitten taas tuntuu, että mitä väliä. Enhän omaan uskonelämääni muita tarvitsekaan kuin Vapauttajan.
Minusta voi arvostella Arkkipiispaa Mäkistä ja kyseistää hänen toimintaansa. Eikä sillä ole mitään merkitystä oliko arvostelija sitten mainitsemasi ”tosiuskovainen”.
Tämän päivän evl.kirkossa liberaali näkemys hallitsee kyllä huomattavasti enemmän kuin konservatiivien oppi, vai ollenko väärässä.
Vielä palaan Arkkipiispan Mäkisen arvosteluun, niin eikö yritys maailmassa jne, kuin myös tälläkin keskustelualueella arvostella toisiamme aika värikkäästi.
Haluanpa kysyä sinulta onko kutsumallasi ”tosiuskovaisella” tilaa körttifoorumilla, niillä arvoilla kuten esimerkiksi uskonnonharjoituksen ja moraalinäkemysten suhteen. Vai onko liberaalinen näkemys ja ainoastaan oikea foorumilla.
Minusta molemmilla on oikeus mahtua niin evl.kirkkoon kuin myös tälle foorumille.
En kiellä sitä että välillä kun on se ajankohta mikä ei minua miellytä, niin hyökkään aika vahvasti ja sana muodot saavat varmasti lukijan hämilleen.
Mutta niin se taitaa olla molemmin puolin.
-
Minusta voi arvostella Arkkipiispaa Mäkistä ja kyseistää hänen toimintaansa. Eikä sillä ole mitään merkitystä oliko arvostelija sitten mainitsemasi ”tosiuskovainen”.
Tämän päivän evl.kirkossa liberaali näkemys hallitsee kyllä huomattavasti enemmän kuin konservatiivien oppi, vai ollenko väärässä.
Vielä palaan Arkkipiispan Mäkisen arvosteluun, niin eikö yritysmaailmassa jne, kuin myös tälläkin keskustelualueella arvostella toisiamme aika värikkäästi.
Haluanpa kysyä sinulta onko kutsumallasi ”tosiuskovaisella” tilaa körttifoorumilla, niillä arvoilla kuten esimerkiksi uskonnonharjoituksen ja moraalinäkemysten suhteen. Vai onko liberaalinen näkemys ja ainoastaan oikea foorumilla.
Minusta molemmilla on oikeus mahtua niin evl.kirkkoon kuin myös tälle foorumille.
En kiellä sitä että välillä kun on se ajankohta mikä ei minua miellytä, niin hyökkään aika vahvasti ja sana muodot saavat varmasti lukijan hämilleen.
Mutta niin se taitaa olla molemmin puolin.
Minusta nykyisin täällä kritisoidaan liikaa ihmisiä ei asioita, eli ei siis pysytä asiassa. On huomattavasti körttiläisempää puhua enemmän asioista kuin henkilöistä tai viittaamalla henkilöihin. Tämä on yleinen kommentti eikä mikään henkilökohtaisuus, mutta sisältää myös vastauksen lainaukseen.
-
Tämän päivän evl.kirkossa liberaali näkemys hallitsee kyllä huomattavasti enemmän kuin konservatiivien oppi, vai ollenko väärässä.
Haluanpa kysyä sinulta onko kutsumallasi ”tosiuskovaisella” tilaa körttifoorumilla, niillä arvoilla kuten esimerkiksi uskonnonharjoituksen ja moraalinäkemysten suhteen. Vai onko liberaalinen näkemys ja ainoastaan oikea foorumilla.
Minusta molemmilla on oikeus mahtua niin evl.kirkkoon kuin myös tälle foorumille.
En kiellä sitä että välillä kun on se ajankohta mikä ei minua miellytä, niin hyökkään aika vahvasti ja sana muodot saavat varmasti lukijan hämilleen.
Ihan vaan muutamaan kysymykseesi vastaan.
En tiedä, mikä näkemys hallitsee kirkossa; liberaali vai konservatiivinen vai fundamentalistinen vai mikä? Minusta kirkko saa olla moniääninen ja pitääkin olla.
Totta kai mielestäni kaikille on tilaa foorumilla, mutta en olekaan moderaattori.
Viimeiseen: All right.
-
Jossain nettiadressissa vaadittiin arkkipiispa Mäkisen eroa. Kirjoitin kommentin, että hän on paras piispa, mitä on ikinä ollut. Kyllä tuli melkoinen törkytulva vastineeksi. Tosin olen jo netissä välillä paljonkin kirjoittelevana vasemmistolaisena tottunut siihen. Jotkut haluaa rakentaa ilmeisesti "tosiuskovien" kirkon, jossa ei pienelle syntiselle ihmiselle ole tilaa. Toisaalta kirkkoa ei viitsisi jättää näille tosiuskovillekaan, mutta sitten taas tuntuu, että mitä väliä. Enhän omaan uskonelämääni muita tarvitsekaan kuin Vapauttajan.
Minusta voi arvostella Arkkipiispaa Mäkistä ja kyseistää hänen toimintaansa. Eikä sillä ole mitään merkitystä oliko arvostelija sitten mainitsemasi ”tosiuskovainen”.
Tämän päivän evl.kirkossa liberaali näkemys hallitsee kyllä huomattavasti enemmän kuin konservatiivien oppi, vai ollenko väärässä.
Vielä palaan Arkkipiispan Mäkisen arvosteluun, niin eikö yritys maailmassa jne, kuin myös tälläkin keskustelualueella arvostella toisiamme aika värikkäästi.
Haluanpa kysyä sinulta onko kutsumallasi ”tosiuskovaisella” tilaa körttifoorumilla, niillä arvoilla kuten esimerkiksi uskonnonharjoituksen ja moraalinäkemysten suhteen. Vai onko liberaalinen näkemys ja ainoastaan oikea foorumilla.
Minusta molemmilla on oikeus mahtua niin evl.kirkkoon kuin myös tälle foorumille.
En kiellä sitä että välillä kun on se ajankohta mikä ei minua miellytä, niin hyökkään aika vahvasti ja sana muodot saavat varmasti lukijan hämilleen.
Mutta niin se taitaa olla molemmin puolin.
Minusta nykyisin täällä kritisoidaan liikaa ihmisiä ei asioita, eli ei siis pysytä asiassa. On huomattavasti körttiläisempää puhua enemmän asioista kuin henkilöistä tai viittaamalla henkilöihin. Tämä on yleinen kommentti eikä mikään henkilökohtaisuus, mutta sisältää myös vastauksen lainaukseen.
Seuraava artikkeli puhuttaa varmasti meitä kaikkia pohtimaan omaa näkemystä mitä evl.kirkon sisällä käydään, suosittelen lukemaan:
Hengellinen uudistus kirkossamme
Liberaalien ja konservatiivien oppi, uskonnonharjoitus ja moraalinäkemykset
Hanna Salomäki
Artikkeli Perusta-lehti 11.11.2011
http://www.hengenuudistus.fi/kirkonrakentajien_foorumi/karismaattisuuden_ja_spiritualiteetin_tietopankki/lehtikirjoitukset_artikkelit/liberaalien_ja_konservatiivien_oppi_uskonnonharjoitus_ja_moraalinakemykset_hanna_salomaki/
-
Henkilöiden piikikäs arvostelu on yleistynyt nettikeskustelun myötä. Se ei tee sitä hyväksyttäväksi. 'Kyllä minäkin, kun kerran kaikki muutkin' on huono peruste yhtään millekään.
-
Henkilöiden piikikäs arvostelu on yleistynyt nettikeskustelun myötä. Se ei tee sitä hyväksyttäväksi. 'Kyllä minäkin, kun kerran kaikki muutkin' on huono peruste yhtään millekään.
Minä näkisin että kaikilla ihmisillä on ominaista jossaina elämäntilanteessa sortuminen piikittelyyn.
Oli sitten nettikeskustelussa tai muuten toisen ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa.
-
Näkisin että kyllä ihmisillä veronmaksajina ja kirkon jäseninä tulee olla oikeus arvostella kirkon henkilöstön ja johdon toimintaa. Mitä korkeampi posti, sitä suurempi vastuu tekosistaan. Valtakunnan lakeja on heidänkin noudatettava ja demokraattista päätökentekoa kunnioitettava. Muuten eletään anarkiassa ja sekarorrossa. Asialinjalla on arvostelussa tietenkin syytä pysyä, niin kuin täälläkin suhteessa toisiimme.
-
Minä näkisin että kaikilla ihmisillä on ominaista jossaina elämäntilanteessa sortuminen piikittelyyn.
Oli sitten nettikeskustelussa tai muuten toisen ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa.
Toki on. Nettikeskustelu vain on tuonut sen julkiseksi. Jos halusi olla sanomalehden yleisönosastossa piikikäs, piti olla aikalailla tyylitajua.
-
Henkilöiden piikikäs arvostelu on yleistynyt nettikeskustelun myötä. Se ei tee sitä hyväksyttäväksi. 'Kyllä minäkin, kun kerran kaikki muutkin' on huono peruste yhtään millekään.
Näin on (peesaus :eusa_angel:.) Itse arkailen kirjoitella uskonnollisista asioista, kun en itseäni niin uskovaisena pidä ja toiseksi en edes tiedä, missä mennään. Kolmanneksi: miksi haaskata energiaa asiaan, josta ei kellään ole varmaa tietoa. Nähtävästi uskontojen sisällä on väitelty ko. uskonnon perustamisesta lähtien?
Mikä kyllä ihmetyttää, niin somessa jotkut on niin täynnä pyhää vihaa esim. arkkipiispaa tai Helsingin piispaa kohtaan, mutta kielenkäyttönsä perusteella ovat suoraan Helvetin syvimmistä loukoista kotoisin. Väkisin alkaa epäilyttää, millaisin motiivein ollaan liikkeellä, kun kuitenkin ollaan niin uskovaisia olevinaan. Täällä sellaista ala-arvoista kielenkäyttöä en ole koskaan huomannut. Minusta myös ja erityisesti kirkonmiesten ja -naisten on hyvä ottaa kantaa yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen ja tuomita se. Näin tekivät myös monet VT:n profeetat. Politiikkaa on aina ollut kirkossa, muistetaanpa vaikka sisällissodan aika ja 30-luku.
-
myyrä kyllä kirjoitti hienosti ja hauskastikkin.
Tai no otin sen huumorilla," öö en tiedä missä mennään ja oliko kellarista huudetaan."
Itsekkään en tiedä missä menevät, mutta onneksi itse tunnen olevani körttien piirissä kuin kotonani, vaikka monet vihaa kuin ruttoa ja se sopii, kun en lue tai katso itseäni körtiksi, vaan kuin kärtti, että kukaan körtiksi itseä tunteva ei toteaisi no se körtti ajattelee noin, mutta kun olen niinku penkin sivussa, niin ei saa syytellä herännäisyyttä mun kirjoituksista tai ajatuksista.
Piikitykset on mulle ihan ookoo. Joskus saan niistä valtavan hepulin, joskus vastaan huumorilla.
En tiedä koskaan ei varmaan olla kaikesta samaa mieltä ja maassa rauha ihmisillä hyvä tahto.
Ainahan me ollaan napit vastakkain ja sen mukaan, kun eletään niin hyvä.
Erityisherkillä ihmisillä on sellainen näkemys elämässä, että he menevät omaa kaistaa ja muu maailma omaansa.
Kun he tajuavat tämän ja ymmärtävät, että voi olla erilaisuuttakin, niin he pärjäävät tässä dokmaattisten ja tiukkojen mielipiteiden maailman seassa.