”Lanttu ja selleri voidaan kuoria viipaleina juuresveitsellä. Isokokoinen lanttu kuoritaan ja paloitellaan kuitenkin leikkuulaudan päällä isolla leikkuuveitsellä. Lantusta voidaan poistaa kuori melko paksulti.”
(Keittiön kautta – ruoanvalmistajan kirja, Otava 2005, s. 54)
Minulla on herrapuolinen henkilö tuttavissa joka julistaa hermostumistaan kun ohjeessa lukee "suurinpiirtein" "hyppysellinen" "tilkkanen" "maistellen"
tai "maun mukaan".
Hän vaatii keittokirjaa, jossa ohje alkaa:
1. Otetaan lanttu. Tartutaan siihen tukevalla otteella. Avataan vesihanat Asianomainen lanttu pestään vedellä. Veden ei tarvitse aiheuttaa palo- eikä paleltumavammoja pesijän käsiin. .
2. Tartutaan veitseen jonka kaltaisella olette joskus saattanut kuoria perunat, voitte tiedustella lähimarketistanne oikeaa, mikäli ette ole koskaan kuorinut perunoita. Voitte käyttää myös veistä jolla leikkaatte leipää, ellette leikkaa, soittakaa ystävättärellenne ja tarkentakaa ohjetta.
3. Lantusta poistetaan uloin kerros (nimitetään myös kuoreksi) 0.25- 1.25cm paksuudelta Kun kaikki tämä on suoritettu, vedetään esille ns leikkuulauta. Leikkuulauta on puusta koostuva pitkänomainen esine joka tavellisesti sijaitsee asunnon keittiössä, valmiiksi sijoitettuna ulosvedettävän laatikoston yllä, ja on ulosvetokahvalla varustettu. Ellette löydä, kysykää naapurianne näyttämään asianomainen väline.
4. Lanttu asetetaan leikkuulaudalle.
5. Tartutaan veitseen, tällä kertaa kuitenkin samaan jolla leikataan leipää. Suosittelemme lantun halkaisemista kahtia (kuva)
6. Lantulle suoritetaan sama toimenpide kuin leivälle (kutsutaan viipaloinniksi)
Näin! Näin sen tulee olla!
