Kirjoittaja Aihe: Politiikkaa! 16  (Luettu 14658 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #30 : 19.06.23 - klo:19:32 »
Perussuomalaisia saa ja pitääkin arvioida ja arvostella, kuten mitä tahansa muutakin puoluetta: tämä on sananvapauden hyvä puoli.
Samalla on hyvä tiedostaa, että asumme demokratiassa ja PS on Suomen toiseksi suurin puolue.
On hyvä myös muistaa, että syömme tulevien sukupolvien leipää.
Onko se oikein?

Mitä sitten tulee kehitysyhteistyön sekä muun yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen, meidän tulisi yksilöihmisinä ryhdistäytyä tässä asiassa.
Ei siihen tarvita minkään valtakunnan hallituksen päätöstä.
Siihen tarvitaan oma henkilökohtainen ratkaisu.
Meidän tulisi kysyä itseltämme ja kanssaihmisistämme, että ”oletko jo tehnyt hyvän ratkaisun?”
Jos kehitusyhteistyörahoitus laskee, kyllä se ensisijaisesti on meidän tavallisten kansalaisten syy.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #31 : 19.06.23 - klo:19:45 »
Oletetaan, että Suomen kaikki kehitysyhteistyanti olisi tällä hetkellä 0,7% brittokansantuotteesta.
Jos henkilön bruttotulot ovat 3000 euroa / kk, tarkoittaisi se 21 euroa kuukaudessa humanitääristä työtä tekeville järjestöille.
Ei olisi suuren suuri summa ja hyvä olisi ylittää tuokin prosentti.
Kauhistelun lisäksi kannattaa myös toimia.

Älkäämme laittako omaa itaruuttamme tässä asiassa hallituksen syyksi.

Poissa Mörtti-57

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1565
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #32 : 19.06.23 - klo:21:35 »
Älkäämme laittako omaa itaruuttamme tässä asiassa hallituksen syyksi.
Kyllä Suomen hallituksen tehtävä on budjetoida kehitysapuun maksettava osuus bruttokansantuotteesta. Nyt on vain kuunneltu persuja liikaa, kun "partamaurit" ovat suu vaahdossa kiihottaneet kansallismielisiä ihmisiä, että savanneille lapioidaan Suomesta miljardeja euroja.
En olisi uskonut, että tuleva hallitus leikkaa vielä siitäkin vähästä, mitä kehitysapua on viime vuosina annettu. Seuraavien vuosien käppyrät kehitysavussa sukeltaa hävettävän alhaalle.
 https://openaid.fi/fi/

Kyllä me hyväsydämiset suomalaiset autamme kehitysmaiden ihmisiä monin tavoin, mutta bruttokansantuotteesta maksettu kehitysapu on se tärkein ja varmin tapa auttaa kehitysmaita selviytymään esim. rikkaiden teollisuusmaiden aiheuttamasta ilmastokriisistä, joka koittelee pahiten juuri kehitysmaita. Bruttokansantuotteen kasaamiseen osallistuu yhteiskunnallisesti kaikki, ihmiset ja yritykset.
« Viimeksi muokattu: 19.06.23 - klo:21:44 kirjoittanut Mörtti-57 »
Paree ymmärtää pikkuusen oikeen ku palio väärin.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #33 : 19.06.23 - klo:23:49 »
Bruttokansantuotteesta se apu menee, vaikka siinä ei olisikaan valtiota välissä.
Verovaroista maksettu apu ei pääse tavoitteeseen, asian voi korjata moninkertaisesti yksityisin varoin.
Nyt on tällainen tilanne. Pitää vain sopeutua siihen, kääriä hihat ja ryhtyä toimeen.
Pelkkä kauhistelu ei kovin paljon edistä asiaa.

Poissa Mörtti-57

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1565
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #34 : 20.06.23 - klo:07:52 »
Aika erikoista käsien pesua Orpon hallituksen tekemästä ohjelmasta. :018:
Hyvän työn tekemättä jättäminen on suurempi synti kuin pahan tekeminen.
Paree ymmärtää pikkuusen oikeen ku palio väärin.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #35 : 20.06.23 - klo:08:45 »
Aika erikoista käsien pesua Orpon hallituksen tekemästä ohjelmasta. :018:
Hyvän työn tekemättä jättäminen on suurempi synti kuin pahan tekeminen.

Tämä ei ole helppo ja yksinkertainen asia.

Robin Hood varasti rikkailta ja auttoi niillä rahoilla  köyhiä.
Oliko hän hyvän tekijä? Jos oli, tekikö hän oikein?

Tällä hetkellä me varastaminen rahaa tulevilta sukupolvilta meidän omaan käyttöömme.
Olisiko se oikein, että varastaisimme enemmän?
Onko se väärin, että pyrimme tekemään lopun tuosta toiminnasta?
Tätä sopii pohtia.

Painava Vasta-argumentti tuolle äsken kertomalleni voisi olla se, että tuleville sukupolville jättämämme velka on pienempi, kuin se aineellinen ja aineeton omaisuus, joka heille jää meiltä.

Mitä sitten tulee tuohon kehitysyhteistyön rahoittamiseen, niin on aivan oikein pitää julkisuudessa esillä sitä, että miksei muut, kuten rikkaat, valtio yhteisillä varoilla tai vaikkapa naapuri anna enemmän rahaa siihen.
Tätä puolta tästä asiasta on täällä pidettykin ansiokkaasti esillä ainakin Mörtin toimesta.
Ja tuskin koskaan asia on riittävän paljon esillä.

Tämän ohella julkisuudessa mielestäni pitäisi harrastaa myös itsetutkistelua ja kannustaa siihen muitakin: voisinko minäkin auttaa enemmän, miten minun tulisi järjestää asioitani, että voisin enemmän auttaa?
Ymmärrän, että tällainen keskustelu on vaikeaa ja kivuliasta, koska minä voisin auttaa enemmän, mutta en kuitenkaan auta.
Toisen rahoista olisi helpompi auttaa, kuin omistaan. Tämä lienee syy, että keskustelua käydään julkisuudessa siitä, että miksi muut eivät auta enemmän, mutta sivuutetaan tuo itsetutkisteluun kannustava puoli.




« Viimeksi muokattu: 20.06.23 - klo:08:54 kirjoittanut karjalaisenkyösti »

Poissa Mörtti-57

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1565
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #36 : 20.06.23 - klo:09:27 »
Suomi on vuoden 2020 tietojen perusteella maailman 15. rikkain maa maailmassa. Suomessa BKT henkeä kohti oli 48 745 dollaria. Ruotsi oli pari sijaa Suomen edellä ja ylsi listan sijalle 12.
Kyllä Suomella olisi varaa antaa kehitystyöhön se YK:ssa sovitun 0,7%:n verran, jos itsekkyyden sijasta kantaisimme yhteistä vastuuta maailman köyhistä.
Muu maailma on nykyisin niin lähellä, että vaikea siltä on enää silmiänsä ummistaa.

”Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.”
Matt. 10:39
https://www.youtube.com/watch?v=-ecUVoeBMRQ


Paree ymmärtää pikkuusen oikeen ku palio väärin.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #37 : 20.06.23 - klo:09:36 »
Kyllä Suomella olisi varaa antaa kehitystyöhön se YK:ssa sovitun 0,7%:n verran, jos itsekkyyden sijasta kantaisimme yhteistä vastuuta maailman köyhistä.

Olen samaa mieltä ja jos haluaisimme, voisimme tehdä paljon enemmän.
0,7% on varsin vähän.

Ja tähän tekemiseen emme tarvitse hallitusta, puolueita emmekö muita vastaavia.
Auttamiseen keskittyvät järjestöt ovat olemassa ja niiden kautta voi kanavoida niin paljon rahaa, kuin haluamme.

Auttaminen eri järjestöjen kautta on ensiarvoisen tärkeää. Lähes yhtä tärkeää on ylläpitää keskustelua siitä, kuinka näiden järjestöjen kustannustehokkuutta voisi kasvattaa ja mitkä ovat tehokkaimpia tapoja auttaa.


Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #38 : 20.06.23 - klo:09:57 »
Joku ajatus humanitääristä työtä tekevien järjestöjen tehokkuuden mittaamisesta.
Minusta tuntuu, että monesti keskusteluissa keskitytään mittaamaan sitä, että kuinka monta prosenttia annetusta rahasummasta menee suoraan kohdemaahan.
Uskotaan, että mitä suurempi prosentti menee suoraan kohteeseen ja mitä pienempi prosentti menee organisaation pyörittämiseen, sitä parempi.
Mielestäni tuollainen tapa lähestyä asiaa on väärä.
Eihän se kovin paljoa kerro, kuinka monta prosenttia sijoitetusta eurosta menee kohdemaahan ka kuinka paljon menee organisaation pyörittämiseen. Toki se voi jotain hyödyllistä tietoa tuoda, mitta vain vähän.
Asiaa pitäisi (ja näin varmaan tehdäänkin järjestöjen sisällä) seurata siitä näkökulmasta, että kuinka paljon sijoitettu euro tuottaa tulosta. Jos vaikka organisaation kulupuolta kasvattamalla saadaan sijoitetun euron tuottoa parannettua, niin silloin pitää sijoittaa enemmän organisaatioon.

Jos järjestö lähettää kaikki rahat savannilla johonkin puskaan, niin lähes 100% menee perille suoraan kohteeseen, tosin yhden sijoitetun euron tulos olisi lähes nolla.

Organisaation tehtävä on maksimoida yhden (eli jokaisen) sijoitetun euron tuotto.



Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22056
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #39 : 20.06.23 - klo:10:19 »
Humanitaarisen työn tulosta on vaikea mitata rahalla. Ihmisistähän siinä on kysymys.

Kuinka moni vältti nälkäkuoleman? Pysäytettiinkö kulkutaudin leviäminen? Lakkasiko väkivalta siviilejä kohtaan? Oppivatko ihmiset lukemaan? Saivatko syjäytetyt ammattiin johtavan koulutuksen?

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #40 : 20.06.23 - klo:10:33 »
Valtion, yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnassa on monen monituisia osa-alueita, joiden mittaaminen on hankalaa. Mittareita silti kehitetään, ilman niitä on vaikeaa tai mahdotonta elää ja kehittää toimintaa.

Kenen kannattaa sijoittaa varojaan organisaatioon, jonka johdolla ei ole mittareita, joiden avulla oman toiminnan tehokkuutta mitataan?
Liekö kukaan edes ole liikkeellä ilman mittareita?

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22056
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #41 : 20.06.23 - klo:14:04 »
Humanitaarinen työ ei ole sijoitustoimintaa. Se on luonteeltaan epäitsekästä, omasta luopumista toisten hyväksi. Se hyvä, mikä sen vastineena mahdollisesti koituu, ei ole etukäteen mitattavissa. Toivoa toki sopii.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #42 : 20.06.23 - klo:14:52 »
Humanitaarinen työ ei ole sijoitustoimintaa. Se on luonteeltaan epäitsekästä, omasta luopumista toisten hyväksi. Se hyvä, mikä sen vastineena mahdollisesti koituu, ei ole etukäteen mitattavissa. Toivoa toki sopii.

Kysyin asiaa ChatGBT 4.0 versiolta, jonka pitäisi olla ilmaisversiota parempi.

Kysymys:
 Voiko humanitäärinen järjestö mitata oman toimintansa tehokkuutta?

Vastaus:
Kyllä, humanitääriset järjestöt voivat ja usein myös mittaavat oman toimintansa tehokkuutta. Tämä on tärkeää paitsi järjestön omalle kehittämiselle, myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi lahjoittajille ja yleisölle. Järjestöjen tehokkuuden mittaamiseen voidaan käyttää monia erilaisia menetelmiä, riippuen järjestön tavoitteista ja toiminnan luonteesta.
Tässä on muutamia esimerkkejä:

Vaikutusten arviointi: Järjestöt voivat suorittaa vaikutusten arviointeja mittaamaan, kuinka paljon heidän toimintansa ovat auttaneet tavoitettuja yhteisöjä. Tämä voi sisältää esimerkiksi kyselytutkimuksia, haastatteluja ja muita tutkimusmenetelmiä.

Tavoitteiden saavuttaminen: Järjestöt voivat mitata, kuinka hyvin he ovat saavuttaneet omat tavoitteensa. Esimerkiksi, jos järjestön tavoitteena on tarjota puhdasta vettä tietylle määrälle ihmisiä, he voivat mitata, kuinka monelle ihmiselle he ovat onnistuneet tarjoamaan tämän palvelun.

Kustannustehokkuus: Järjestöt voivat mitata, kuinka paljon he ovat käyttäneet rahaa suhteessa saavuttamiinsa tuloksiin. Tämä auttaa heitä arvioimaan, kuinka tehokkaasti he käyttävät resurssejaan.

Tyytyväisyyskyselyt: Järjestöt voivat kysyä suoraan apua saaneilta henkilöiltä, kuinka tyytyväisiä he ovat saamaansa apuun ja palveluihin.

Vertaisarviointi: Järjestöt voivat tehdä yhteistyötä muiden samanlaisten järjestöjen kanssa arvioidakseen toistensa työtä ja oppiakseen parhaista käytännöistä.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Tärkeää on, että järjestöt ovat sitoutuneet jatkuvaan arviointiin ja parannukseen, ja että he käyttävät tätä tietoa tehdäkseen työstään mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #43 : 20.06.23 - klo:14:59 »
Annoin Penan viimeisimmän kommentin tuolle tekoälyohjelmalle ja kysyin, mitä vastata siihen.
Näin ChatGPT vastasi:


Tämä henkilö esittää arvokkaan näkökulman humanitaariseen työhön ja sen luonteeseen. Hän korostaa humanitaarisen työn epäitsekästä luonnetta ja sitä, että sen tarkoituksena on auttaa muita, ei välttämättä saavuttaa mitattavissa olevaa hyötyä.

Vastausta miettiessä on tärkeää kunnioittaa tätä näkökulmaa, mutta myös tuoda esiin, että tehokkuuden ja vaikutusten mittaaminen ei ole ristiriidassa humanitaarisen työn perusperiaatteiden kanssa. Tässä on esimerkki mahdollisesta vastauksesta:

"Arvostan syvästi näkökulmaasi ja ymmärrän, että humanitaarisen työn ydin on auttaa muita epäitsekkäästi. Samalla on tärkeää huomata, että tehokkuuden mittaaminen ja vaikutusten arviointi ei välttämättä tarkoita, että näkisimme työmme 'sijoituksena' tai pyrkisimme saavuttamaan mitattavaa hyötyä.

Sen sijaan mittaaminen auttaa meitä varmistamaan, että käytämme resurssejamme mahdollisimman tehokkaasti ja että toimintamme todella auttaa niitä ihmisiä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Näin voimme varmistaa, että olemme todella omasta luopumassa toisten hyväksi, eikä työmme jää pelkäksi hyväntahtoiseksi aikomukseksi.

Toisaalta, ymmärrämme myös, että kaikkia humanitaarisen työn tuloksia ei voi mitata tai arvioida pelkästään numeroin. Monet työmme vaikutukset ovat syvällisiä ja henkilökohtaisia, eikä niitä voi täysin vangita mittaamalla. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että yhdistämällä sydämellisen sitoutumisemme auttaa muita ja järjestelmällisen arvioinnin ja parannuksen, voimme tehdä työmme mahdollisimman tehokkaaksi ja vaikuttavaksi."

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22056
Vs: Politiikkaa! 16
« Vastaus #44 : 20.06.23 - klo:22:17 »
Näyttää siltä, että Köpillä on opittavaa tekoälyltäkin.