Ajelin Zetorilla Peipporämeellä ehkä kilometrin, ns fact finding-retki. Sain uutta tietoa ja opin nöyryyttä, taas kerran. Siellä on olosuhdevaikeuksia. Zetorin maavara ei riitä kuivumaan alkaneella rämeellä kulkemiseen. Pounikkoinen, mätästynyt paikka, eihän minunkaan "maavara" ole metsästäessä riittänyt. Jäin kiinnikin, mutta selvisin aikaisempien konstieni avulla. Kaadoin mukana olevalla pokasahalla rämemännyn, otin tyvestä itseni mittaisen pöllin ja survoin sen poikkipäin traktorin vasemman takarenkaan eteen. Sitten kettingillä pölli ja Zetorin vanne toisiinsa kiinni. Tarkoitus on nyt se, että Zetori nousisi poikkipäin olevan pöllin avulla, kun ajan eteenpäin varovasti. Kytkin pohjaan, vivusta vaihdelaatikko "hitaalle", ykkönen silmään ja oikealla jalalla tasauspyörästön lukko päälle, niin nousee 800 kg montusta 800 metriä tunnissa nopeudella. Sitten pölli irti ja kamppeet mukaan ja eteenpäin. Ei auta jäädä tuleen makaamaan.
Keräilemme polttopuumme rämeen alkuosasta, kesälläkin ja vaikka yhdettömiin. Lentäkööt käköset sinne palstan loppupäähän tallessa pysyviin puihin kukkumaan.
Zetori on yli 50 v, isäntä on yli 70 v ja räme on aarniaikainen, että ei haittaa toiseksi jääminen vanhemmallensa.
