Oudointa minusta on, että ensin ihmetellään, miksi en ( tai joku toinen) käyttäydy tietyn olettamuksen mukaan. ” Kuinka sinä, joka olet mielestäsi uskovainen, ( kristitty), tuolla tavalla kehtaat sanoa/ toimia/ suuttua ”. Seuraavassa lauseessa sitten ihmetellään paheksuvasti sitä mallia ( uskovaiset kyllä on ihan ristiriitaisia/ mahdottomia/ hankalia, kun ne...) eli mikä olikaan tilaus?
Amnestyn kimppuun on käyty juuri tämän ” kristittyjen vainon” tiimoilta ja vaadittu toimia. Ei mene perille, ettei Suomen Amnesty koskaan puutu Suomen asioihin muutenkaan, ja tämä on kansainvälinen käytäntö koko putiikilla. Oltaisiin liian lähellä, ehkä intrigeille alttiita. Kun tämän selittää kauniisti, onkin jo ” puolustelemassa kristittyjen vainoa”.
Olen takuulla kertonut hoitajakaveristani tai paremmin ystävästäni, saman tiimin työntekijästä, joka sai ateismiherätyksen, kysyi ruokiksella uskonko Junalaan, ja suuremmin miettimättä lipsautin että joo. Hän katkaisi välit ja käyttäytyi niin hankalasti, että se haittasi työntekoa. En oikein vielä näkisi sitä ” vainona” koska tunsin ihmisen ja tiesin mistä varsinaisesti oli kysymys.