Körttifoorumi

Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: mami - 14.08.08 - klo:11:32

Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: mami - 14.08.08 - klo:11:32
Satuin eilen menemään yhteiskristilliseen rukousiltaan oman kaupungin puolesta http://www.espoorukoilee.net/. Menin silläkin uhalla, että uuskörttiläisenä olen alkanut suhtautua varauksellisesti varsinkin ääneen yhdessä rukoilemiseen.

Mutta kokemus oli positiivinen: istuin ringissä minulle tuntemattomien ihmisten kanssa tietämättä heidän taustayhteisöään ja koin että huolet olivat meillä yhteisiä ja ne välittyivät Jumalalle. Ei ollut mitään itsetehostusta tai näyttämistä ihmisten kesken.

Valitsin ryhmän, jossa rukousaiheena olivat Espoon koulut (oppilaat, opettajat, rehtorit) ja laajemminkin perheiden hyvinvointi kaupungissamme. Jess! Eikös niin, että körttiläisetkin voivat osalllistua tällaisiin juttuihin? Ja tuoda omaa rauhallista, maanläheistä näkökantaansa asioihin?

Musiikkiosuus oli ns. ylistämistä, koska satuttiin olemaan Vapaaseurakunnassa, mutta se ei saanut minua valtaansa, enkä niin ollen hairahtunut tanssahtelemaan perin epäkörttimäisesti.  :lol:

Olisin kirjoittanut tämän jonkin rukousta/esirukousta koskevan ketjun jatkoksi, mutten löytänyt sellaista. Tätä asiaa on sivuttu kyllä muissa ketjuissa, ja esirukouksen tarpeelllisuudesta on ollut aika kipakkaakin mielipiteenvaihtoa. Minä en ole mikään esirukoustaistelija, en sinne päinkään, mutta kysyn: korvaako veisaaminen kaiken rukouksen? Veisuu tuntuu olevan enemmänkin oman jumalasuhteen hoitamista, ei toisten puolesta rukoilemista, tai no, pyydetäänhän virsissä siunausta esivallalle tms.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 14.08.08 - klo:13:08
Eräässä elämäni vaiheessa olin hyvin paljon rukouksen kanssa tekemisissä - eri tavoin.
Ryhdyin tutkimaankin rukousta - lähinnä Raamatun opetusta rukouksesta.
Tein tietyn kaavan, jolla rukousta/rukoukseksi epäilemääni tekstiä analysoin.
Tein myös tietokoneohjelman, joka antaa erilaista tilastodataa raamatun rukousopetuksesta niiden tekstien pohjalta, jotka jo olin analysoinut.
Projekti on hvyin aikaavievä, koska rukousta/rukoukseksi epäilemaani aineistoa oli Raamattu pullollaan.

Tutkimuksessani 'rukous' = kommunikointi Jumalan kanssa.
Keskustelu Jumalan kanssa on siis kommunikointia, kuten Jumalan puhe ihmiselle tai ihmisen puhe Jumalle.

Muutaman Raamatun kirjan ehdin analysoida. Suurin osa on vielä analysoimatta. Saas nähdä, jatkanko vielä joskus tutkimustani.

Tässä linkki:
http://www.saunalahti.fi/~kyostik/Rukous/Rukous.html

Sen takana kuvaan tarkemmin mm. sen kaavan, jonka läpi tekstejä katsoin. Jos käytät rukoustilasto-ohjelmaani, hyppää ohjelman tulostusivulla sinne loppupuolelle, jossa on otsikko 'Tilastotietoja rukouksesta '. Sen alla sitten rukoustilastodata.
Otsikko: Rukous
Kirjoitti: jUHOMA4 - 14.08.08 - klo:15:04
Kyösti:   Tarvitseeko rukouksestakin tehdä noin tieteellistä  :?:
Eikö se Jeesuksen opettama rukous, jonka kaikki osaamme  kata kaiken  :?:
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 14.08.08 - klo:15:17
Lainaus
Eikö se Jeesuksen opettama rukous, jonka kaikki osaamme kata kaiken


Ei kata.
Se kattaa, kun Kristus rukoilee omansa puolesta sekä niiden puolseta, jotka tulevat olemaan Hänen omiaan.
Se kattaa kaiken ja on rukouksen ylin taso, jonka ihminen voi koskaan saavuttaa ja vain harva saavuttaa tämän rukouksen ylimmän tason.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: jUHOMA4 - 14.08.08 - klo:15:31
Mutta, mutta ! meillehän sanotaan "kun rukoilette rukoilkaa näin "
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 14.08.08 - klo:15:44
Lainaus
Mutta, mutta ! meillehän sanotaan "kun rukoilette rukoilkaa näin "


Toki sanotaan ja noin tuleekin rukoilla.
Paavalikin kehoittaa ruokoilemaan 24 tuntia vuorokaudessa.
Vaan ei kai missään sanota, että on rukoillut riittävässä määrin (eli siten,e ttä ei voisi parantaa vielä roimasti), kun rukoilee 24 tuntia tuota Jeesuksen opettamaa rukousta .

Inhimillinen rukous on aina inhimillistä rukousta, eli kovin matalan tason rukousta - jota ihmisen tulee toki harrastaa.
Kun Jumala rukoilee, on kyseessä se korkean tason rukous.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 14.08.08 - klo:15:47
Eiköhän se riittävän rukouksen rima ole niin korkealla, että sitä rimaa ei näe vielä silloinkaan, kun luulee riittävästi rukoilevansa.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Salis - 14.08.08 - klo:15:51
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Eiköhän se riittävän rukouksen rima ole niin korkealla, että sitä rimaa ei näe vielä silloinkaan, kun luulee riittävästi rukoilevansa.


Minulle riittää Isä Meidän-rukous illalla. Ja tiedän, että se riittää myös Taivaan Isälle. Joskus sanon itselleni minirukouksen: 'Jeesuksen Kristuksen nimeen, Amen'. Pieni rukous riittää. Taivaan Isä tietää ajatuksemme ja tausta-ajatuksemme.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 14.08.08 - klo:15:52
Niin, rukous on täydellisimmillään, kun Jumala rukoilee itseänsä.
Ainakin Pyhä Henki ja Jeesus rukoilevat Raamatun lehdillä.
Taivaallisen Isän rukouskäyttäytymisestä minulla ei ole tietoa, mutta jossain hebrealaiskirjeessä Hän ainakin tuntuu harrastavan ylitystä (ylistelee Poikaa), jota ehkä voi pitää myös jonkin tason rukouksena.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 14.08.08 - klo:15:53
Lainaus
Minulle riittää Isä Meidän-rukous illalla. Ja tiedän, että se riittää myös Taivaan Isälle. Joskus sanon itselleni minirukouksen: 'Jeesuksen Kristuksen nimeen, Amen'. Pieni rukous riittää. Taivaan Isä tietää ajatuksemme ja tausta-ajatuksemme.


Ehkä joskus tulee aika, jolloin oma rukouksesi ei enää sinulle riitä, vaan ainoa, mikä riittää, on se, että Kristus mahdollisesti rukoilee puolestasi.

Ehkäpä minullekin joskus käy näin onnellisesti.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: jUHOMA4 - 14.08.08 - klo:16:04
A P U V A  :!:  sitä pyysi Pirkka-Pekkakin.  Salis kerkesikin sitä antamaan    :o
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Liisa - 14.08.08 - klo:18:09
Jostain syystä me ei nykyään osata olla neuvomatta toisiamme siinä kuinka tätä elämää tulisi elää. Puolin ja toisin, kuka milloinkin. Niin kuin muka tiedettäisiin muita paremmin, omattaisiin joku muilta salattu viisaus. Tämä on sääli.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Pena - 14.08.08 - klo:19:16
Minua kosketti, kun huomasin, että lastenlapset käyttivät luontevasti äidilleen opetettua (oikeastaan perheessämme muokattua) iltarukousta. Ruokarukouskin on tärkeä asia, vaikka se usein unohtuukin. Varsinkin silloin se tuli tärkeäksi, kun luimme sen kesäkuussa ravintolavaunussa yhdessä vanhojen tuttujen kanssa. Minulla oli jo haarukka suussa, kun muut muistivat tämän hyvän tavan. Tapakristillisyys on hyvä tapa.
Otsikko: Sekahedelmä soppa.
Kirjoitti: Benkku - 14.08.08 - klo:19:44
Lainaus käyttäjältä: "Liisa"
Jostain syystä me ei nykyään osata olla neuvomatta toisiamme siinä kuinka tätä elämää tulisi elää. Puolin ja toisin, kuka milloinkin. Niin kuin muka tiedettäisiin muita paremmin, omattaisiin joku muilta salattu viisaus. Tämä on sääli.


Nyt alkaa olla siinä pisteessä että on tosissaan ruvettava kysymään, että missä mennään.
Joten nyt on ensin puhdistettava oma "lokero" roskista ja sitten.
Että tähän soppaan en lusikkaani laita.
Sen verran on kyllä todettava että ilmeisesti körttifoorumi on menossa vapaasti "vapaasuuntauksien" suuntaan ja sille ei rajoja ole. Mutta neuvojia riittää.
Siionin virsi 154

1. Jumala, armo anna,
niin että uskon voiman saan.
Tuo hyvän sanan manna
sydäntä köyhää ruokkimaan.
Herätä unestani,
valppaaksi minut tee,
niin että sielustani
pimeys hälvenee.
Kun kuolleet haudan takaa
herätät, voitokas,
herätä usko vakaa
myös minussakin, laupias...
J. Hellman
Sävel Etelä-Pohjanmaalta


 :smt083
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 14.08.08 - klo:20:09
Lainaus
Että tähän soppaan en lusikkaani laita.


Kyllä jokaisen tähän jotain on sanottava.
Jos ei muuta, niin ainakin sen, että ei osallistu tai ei ole kiinnostunut.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Liisa - 14.08.08 - klo:20:16
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Lainaus
Että tähän soppaan en lusikkaani laita.


Kyllä jokaisen tähän jotain on sanottava.


Miksi? Mihin?
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: mami - 14.08.08 - klo:20:24
Koetin tehdä ketjun aloituksen suht. rauhallisissa merkeissä, jotta siitä nousisi rakentavaa keskustelua. Ei ollut tarkoitus provosoida (muuta kuin ihan vain sen verran, että keskustelua yleensä syntyy).

Tähän mennessä on korostettu Isä meidän rukousta. Hyvä pointti! Otan onkeeni. Kyöstin tutkimuksiin en ole vielä ehtinyt tutustua, mutta teen senkin. Varmasti mielenkiintoista. Ruokarukoukset ja iltarukoukset on otettu esille, tärkeää! Jne.

Eivät nämä vastaukset nyt mitään pakkopullaa tai neuvomista ole. Ja jos ovatkin neuvomista, niin sitähän minä juuri pyysin. Tosin toivoisin vielä hyviä esimerkkejä Siionin Virsien rukouksista lähimmäisten edestä ja arkielämän tilanteissa.
Otsikko: Oliskohan hyvä pysyy...
Kirjoitti: Benkku - 14.08.08 - klo:22:03
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Lainaus
Että tähän soppaan en lusikkaani laita.


Kyllä jokaisen tähän jotain on sanottava.
Jos ei muuta, niin ainakin sen, että ei osallistu tai ei ole kiinnostunut.


Suoraan sanottuna sinä et mahdu minun ja Kristuksen väliin neuvomaan , miten tämä ukko rukoilee.
Otsikko: Re: Sekahedelmä soppa.
Kirjoitti: Viisveisaaja - 14.08.08 - klo:22:05
Lainaus käyttäjältä: "Benkku"
Lainaus käyttäjältä: "Liisa"
Jostain syystä me ei nykyään osata olla neuvomatta toisiamme siinä kuinka tätä elämää tulisi elää. Puolin ja toisin, kuka milloinkin. Niin kuin muka tiedettäisiin muita paremmin, omattaisiin joku muilta salattu viisaus. Tämä on sääli.


Nyt alkaa olla siinä pisteessä että on tosissaan ruvettava kysymään, että missä mennään.
Joten nyt on ensin puhdistettava oma "lokero" roskista ja sitten.
Että tähän soppaan en lusikkaani laita.
Sen verran on kyllä todettava että ilmeisesti körttifoorumi on menossa vapaasti "vapaasuuntauksien" suuntaan ja sille ei rajoja ole. Mutta neuvojia riittää.



Ikävä kyllä olen huomaavina samaa.
Ja tää oli mun lemppari palsta kun löysin tään.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: mt - 14.08.08 - klo:22:46
Lainaus käyttäjältä: "mami"
Tosin toivoisin vielä hyviä esimerkkejä Siionin Virsien rukouksista lähimmäisten edestä ja arkielämän tilanteissa.

Pitäähän haaste ottaa vastaan pikapoiminnoin.
Virsikokoelman historiallinen tausta selittää osittain kaipaamasi aineksen vähäisyyden. Luterilaisen ortodoksian valtakautena etsittiin kanavia yksilölliselle hartauselämälle. Ero esim. Vanhaan virsikirjaan (1701) on selvä. Sen sota- ja nälkävirsiä veisattaessa oli tosi kysymyksessä: Kuink' tulee näljän hädäsä, Christityn käyttää itsensä...
Pelkkä virsiteksti ei kerro kaikkea. Seuroissa virren merkityssisältö rikastuu, kun se niveltyy edelliseen ja seuraavaan puheeseen ja saa tulkintansa jokaisen läsnäolijan omissa, salaisiksi jäävissä ajatuksissa.

Työviikon alkaessa 115:
5. Minua estä ihmisten
vikoja tarkkaamasta,
turhien juorupuheiden
perässä juoksemasta,
kun omissani kyllin on,
kilvoitteluni kelvoton
kun näkyy kirjastasi.


Teema kiinnosti myös J. Haaviota, 183:
2. Pois ota mestarointi
ja tuomitseva sointi
minunkin äänestäni,
ylhäinen ystäväni.   
3. On väsynyttä monta,
heikkoa, toivotonta,
ihmisten sanat kovat
kun heitä lyöneet ovat.


Haavion perhepoliittinen ohjelma, 199:
1. Lahjoita, Herra, perheisiimme
nyt pelkojemme keskelle
armo ja rauha sydämiimme.
Pois pyyhi kaikki tahramme.
Hiljennä äänet maailman
ja murra valta mammonan.

2. Koteihin, huoliin uupuneihin,
Henkesi hyvän maja tee.
Lamppuihin sammuneisiin, meihin,
tuo tuli, joka säteilee.
Ja anna uusi rohkeus
ja voima tehdä parannus.


Herkko Kivekäs katsoo kauemmas, 206:
2. Auta, että heille,
nälkää kärsineille,
leivän ojennan,
merten tuolle puolen
ohi oman huolen
heitä rakastan
muistaen ja palvellen
vähimpiä veljiäsi,
Herra, vierelläsi.


V. Malmivaara tiesi, että tilannevirsiäkin tarvitaan, 209: (myös 211, 213...)
1. Oi Herra, koti rakenna
sanasi vihkimille
ja anna aamu aamulta
armosi uusi sille,
niin että rauhan majana
riemun ja murheen aikana
se heille suojan soisi.


Akreeniuskin on talkoissa mukana, 250:
2. Syntiin sortuneita,
epäuskoon vaipuneita,
tielle uupuneita,
Herra, armahda.
Kuolleet maailmalle
ohjaa tielle oikealle:
johda sanan alle,
armoon vahvista.


Mt
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 14.08.08 - klo:23:16
Eräs rukoukseen liittyvä jännä Raamatunpaikka tuli mieleeni tässä hetki sitten:

Sananlaskut:
28:9 Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.

Kirjan "Hurska Sika" kirjoittaja Auri Hakomaa jossain yhteydessä kehoitti välttämään 'kauhistusrukousta'.

Onko joku lukenut Aurin kirjan?
Minulle kyseinen teos on ollut tärkeä, ja on edelleenkin.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Pena - 15.08.08 - klo:09:28
Olen kuin olenkin lukenut 'Sian'. Sisältö on selkeää armon varaan asettumista. Muotokin on kiinnostava, rivien välistä voi arvailla, millaisiin mielipiteen ilmaisuihin Auri on kommenttinsa kirjoittanut.

Rukous Jumalan kanssa kommunikointina toimii usein niin, että esirukous tai pyyntö muuttuukin puhutteluksi, jossa Jumala kehottaa tai lohduttaa juuri niin kuin itse tarvitsee, vaikka ei tiedä tarvitsevansa.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: jude - 16.08.08 - klo:12:30
Voitin kyseisen kirjan arpajaisissa hjuhlilla, ja työn alla on vielä. En oikein tiedä, miten suhtautua. Palaan ehkä luettuani.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: mami - 16.08.08 - klo:18:27
mt:n SV-poiminnat ovat ihania! Kiitos!   Tuota juuri tarkoitin.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: munkki-1 - 16.08.08 - klo:23:01
Rukous  on usein kuin lapsen kääntymistä auttajan puoleen, kun omat neuvot ovat vähissä.
 
On tapahtunut, että avaimet ovat hukassa, lompakko on poissa, kännykkää ei löydy  ja kiirekin  on.

Voisiko ajatella  aidompaa rukousaihetta.

Ihmeiden aika ei ole ohi.
Otsikko: Linja on aina auki.
Kirjoitti: Benkku - 16.08.08 - klo:23:21
Kaikki  me olemme Isän lapsia ja jos tuntuu että onkisiima on kalareissulla mennyt sekaisin.
Kuka  estää lasta rukoilemasta.
Kännykkäkin on pelastanut monen ihmisen hengen ensiapu tilanteissa, kun ihminen on rukoilut apua, kiireissään.
 
Ihmeiden aika ei ole ohi.

Hyvää yötä.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: sadetta - 17.08.08 - klo:00:37
Olen ajatellut, että jokaisella on oma aikansa erinäisille asioille, kellä tulee mitäkin vastaan missäkin elämisen vaiheessa, kaikille ei tule samat asiat vastaan koskaan.

Itse en ole kokenut omakseni ääneen rukoilua ainakaan toistaiseksi, en minä jotenkin sellaista, ei se ole mun juttu..

Joo, virret on rukousta, mutta rukoilen illalla tai pitkin päivää mieleeni tulevien asioiden puolesta tai kiitän tai kerron. No joo, Jumala tietää, mutta kerron silti. Eikö ole sanottu, että anokaa niin teille annetaan, tai voitte saada jos vain pyydätte tms.

Jossain täällä aiemmin muistelen lukeneeni, että körttifoorumilaisten mielestä mitään ihmeparanemisia tms ei ole olemassa. Eikö Jumalalle ole kaikki mahdollista?? Ja mistä objektiivisesti voi tietää tai päätellä, onko jonkun paraneminen Jumalan työtä vai kehon omien voimien tulosta??
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Salis - 17.08.08 - klo:07:49
Lainaus käyttäjältä: "sadetta"
Jossain täällä aiemmin muistelen lukeneeni, että körttifoorumilaisten mielestä mitään ihmeparanemisia tms ei ole olemassa. Eikö Jumalalle ole kaikki mahdollista?? Ja mistä objektiivisesti voi tietää tai päätellä, onko jonkun paraneminen Jumalan työtä vai kehon omien voimien tulosta??


Nuo "ihmeparanemiset" tuntuvan olevan tiettyjen liikkeiden leipää. Benny Hinn "parantelee" ihmisiä ikäänkuin sivutöinään noin vain. Todelliset ihmeparanemiset ovat harvoja eivätkä tapahdu Nokia-mission tai Benny Hinnin kaltaisten narrien ansiosta.

Voihan sitä asettaa kyseenalaiseksi modernin lääketieteen sanomalla, ettei lääkkeillä tai hoidolla ole mitään tekemistä paranemisen kanssa. Mutta luulenpa, ettei kannata lähteä asialla spekuloimaan.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: seppos - 17.08.08 - klo:10:30
Lainaus käyttäjältä: "sadetta"


Jossain täällä aiemmin muistelen lukeneeni, että körttifoorumilaisten mielestä mitään ihmeparanemisia tms ei ole olemassa. Eikö Jumalalle ole kaikki mahdollista?? Ja mistä objektiivisesti voi tietää tai päätellä, onko jonkun paraneminen Jumalan työtä vai kehon omien voimien tulosta??


Tämä varmaan viittaa kirjoitukseeni. Se perustui tutkimukseen  Suomessa helluntailaisten keskuudessa tapahtuneisiin parantumisiin. Sen lopputoteamana oli, että yhtään ei löytynyt, vaikka 29 varmaa tapausta tutkittiin. Siis kaikki olivat legendoja. Selvityksen mukaan syy legendoihin oli se, että paranemiskokouksiin tulee eniten väkeä (ja saarnaajat elävät kolehdeilla.).

Sen sijaan Jumalalle kaikki on mahdollista, mutta hän ei tarvitse siihen kokousta, kolehtia eikä välimiestä. Benny Hinn on jäänyt petoksesta kiinni jo monet kerrat.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: munkki-1 - 19.08.08 - klo:09:09
Lainaus
Se perustui tutkimukseen Suomessa helluntailaisten keskuudessa tapahtuneisiin parantumisiin. Sen lopputoteamana oli, että yhtään ei löytynyt, vaikka 29 varmaa tapausta tutkittiin. Siis kaikki olivat legendoja
.

Minäkin luin  tästä tutkimuksesta jotakin.  

En ole lääkäri, joten en voi kommentoida asiaa siltä tasolta.

Voin kysyä kuitenkin, mitkä lääkkeet auttavat ihmistä paranemaan.
Tein kysymyksen erikoisen oppineelle lääkärille, ja hän sanoi, että ei mitkään lääkkeet. Olin aika tavalla epäileva, kun osittain olin jo luullut, että lääketiede korvaa  senkin, jota luonto ei  itse korjaa.
Otin esimerkiksi penicilliinin, johon hän vastasi kieltävästi ja jatkoi.

"Jos minä kirjoitan reseptin tavallisiin yskänpastilleihin ja annan niitä lääkkeeksi mihin sairauteen tahansa, niin aina 2 kymmenestä paranee.
Tämä perustuu ns placebo-vaikutukseen.

 Ihminen uskoo paranevansa ja paranee muutamassa viikossa. Lääkkeet antavat helpottavan tunteet, että jaksaa odottaa ja mahdolisesti ruumiille lisää sopivia rakennusaineita ja mahdollisesti mielentilaa kohottavia aineita(morfiini), kipua poistavia aineita.

Onko näin, että lääkkeet voisi korvata millä tahansa, johon vain uskotaan.
Pikiöljy, terva, viina, sauna. avantouinti, juoksu, paasto,

Onhan niitä epäilyn aiheuttajia, jotka tekevät sen tehottomaksi. Jos ei itse epäile, niin toiset epäilevät.

Voisiko olla näin, että  sairauden parantamiseen vaikuttaa oma  hyvä ja toisen  antama käsitys tervehtymisestä ja lääkkeet (mahdollisesti pahan makuiset) auttavat tätä käsitystä pysymään, kunnes ruumis on parantunut luonnollista tietä. :?:  :?:

Perustuisiko tähän ns parantumiset muillakin keinoilla.  Rukous, ym.
mikäli ne eivät ole niitä harvinaisia voimatekojen aiheuttamia.




.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Liisa - 19.08.08 - klo:09:19
On tainnut lääkäri eksyä.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Pena - 19.08.08 - klo:11:17
Taitaa lääkäri olla kuitenkin oikeilla jäljillä. Olen kuullut tuon siltä taholta ennenkin. Lääkkeillä voidaan tuhota taudin aiheuttaja ja pysäyttää sairauden kulku. Oireita voidaan helpottaa. Paraneminen on jotain enemmän. Joskus riittää, että potilas uskoo lääkinnän tehoon, vaikka mitään toimivaa aineta ei pillereissä olisikaan. Placebo-lääkityksen seurauksena voi alkaa ihan oikea parantuminen siinä missä tehokkaan antibiootinkin.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: munkki-1 - 19.08.08 - klo:14:58
Lainaus käyttäjältä: "Liisa"
On tainnut lääkäri eksyä.



Ei sentään, lääkäri on tosin muuttanut pois paikkakunnalta, mutta käsitys ei ole vieras muillekaan lääkäreille.  

Voisihan sen joku toinen lääkäri vahvistaa.  Minä en tunne tällä palstalla ketään lääkäriä.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Sarai - 19.08.08 - klo:20:04
Onkohan kyseiseltä lääkäriltä jäänyt mainitsematta, kuinka moni niistä kymmenestä paranisi oikealla lääkityksellä? Toki kaksi kymmenestä voi parantua placebollakin, mutta jos yhdeksän kymmenestä paranee oikeilla lääkkeillä, niin...
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: munkki-1 - 19.08.08 - klo:20:42
Lainaus käyttäjältä: "Sarai"
Onkohan kyseiseltä lääkäriltä jäänyt mainitsematta, kuinka moni niistä kymmenestä paranisi oikealla lääkityksellä? Toki kaksi kymmenestä voi parantua placebollakin, mutta jos yhdeksän kymmenestä paranee oikeilla lääkkeillä, niin...


Ehkä paranee osa ilman lääkkeitäkin, kunhan odottaa, voinee kuitenkin olla itkua ja hammasten kiristystä.

Lääkkeen voima usein   lieventää kipuja ja auttaa nukkumaan.

Osa lääkkeistä antaa aineita, joiden  valmistus ruumiissa on vähentynyt.
Esimerkiksi insuliini.
Otsikko: Ehkä on syytä jättää lääkkeet ammatilaisten ...
Kirjoitti: Benkku - 19.08.08 - klo:21:10
Jos haluaa perehtyä vähän lääkehoidon ja lääkkeisin.Tässä hyvä peruskirja siihen, niin ehkä selventää vähän paremmin lääkehoidon monimuotoisuutta. Toiseksi suosittelen että lääkehoidossa on syytä keskustella ammattilaisten kanssa eikä niinkään "puistokemisten kanssa".

Marja-Leena Nurminen.
Lääkehoidon ABC.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Sarai - 19.08.08 - klo:21:34
Ehdottomasti samaa mieltä kuin Benkku. Maallikon ei pitäisi alkaa lääkehoidoilla spekuloimaan, eikä ainakaan missään tapauksessa jättää lääkkeitään syömättä ihmeen toivossa tai "koska niistä ei ole mitään hyötyä".

Nykyisiltä lääkkeiltä vaaditaan tutkimuksissa osoitettu suurempi teho kuin placeboilta, jotta ne hyväksytään lääkkeiksi. Lisäksi sairauden hoitoon käytettävältä lääkkeeltä vaaditaan, että sen aiheuttamat haitat ovat sairauden aiheuttamia haittoja pienempiä.

Sarai - Jumalan armosta ja oikeilla lääkkeillä vielä hengissä!
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: seppos - 19.08.08 - klo:22:00
Naapurin lääkäri kyseskelee aina. Mikä ero on lääkkellä ja myrkyllä? Vastaus on annostus
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: munkki-1 - 19.08.08 - klo:22:07
Lainaus käyttäjältä: "seppos"
Naapurin lääkäri kyseskelee aina. Mikä ero on lääkkellä ja myrkyllä? Vastaus on annostus


Tämä pätee ainakin verenpainelääkkeeseen, jota vahvempana annostuksena käytetään rotan myrkyksi ja lievempänä auttamaan liian korkeaa verenpainetta. (varani)
Otsikko: joopa,joo
Kirjoitti: Benkku - 19.08.08 - klo:22:35
Miksi ajatus ei lennä vapaana ja raikkaana
Benkku kirjoitti: 09.08.2008 17:18    Viestin aihe: Se lääkkeistä.  
Ehkä joskus voi mainita jostain...Mutta niin kuin tiedämme, tilanne riistäytyy varmasti käsistä.
Toiseksi jos ihminen haluaa tutkia lääkkeitä ja niiden vaikutusta jne. sivuja löytyy vaikka minkälaista, kirjallisuudesta puhumattakaan.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: seppos - 20.08.08 - klo:10:10
Laitanpa sittenkin teelusikkani tähänkin soppaan.

Yksi vanhempi virsi alkoi en ymmärrä en ymmärrä

Minulle rukous on hyvin arkinen asia, jossa käytetyllä ajalla tai kuoron kolla ei ole mitään merkitystä. Tärkeintä on, että aidosti huokailemme huolemme ja kiitoksemme ylös turhia löpisemättä. Rukoukseen jaylistykseen on sotkettu roinaa pakanauskonnoista niin paljon, että se saa minut varovaiseksi.

Kun rukoilette menkää kammioonne.Ymmrrän tämän kammon myös täysin virtuaalisena eli sulkeutuminen ulkoiselta henkisesti hetkeksi autaa.

Toisekseen veisatkaa, se on hyvää rukousta. En voi itse jurikaan niin tehdä kun tuo korva ei pysy sävelessä.

Vähän on kyllin.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Salis - 20.08.08 - klo:12:38
Lainaus käyttäjältä: "seppos"
Laitanpa sittenkin teelusikkani tähänkin soppaan.

Yksi vanhempi virsi alkoi en ymmärrä en ymmärrä

Minulle rukous on hyvin arkinen asia, jossa käytetyllä ajalla tai kuoron kolla ei ole mitään merkitystä. Tärkeintä on, että aidosti huokailemme huolemme ja kiitoksemme ylös turhia löpisemättä. Rukoukseen jaylistykseen on sotkettu roinaa pakanauskonnoista niin paljon, että se saa minut varovaiseksi.

Kun rukoilette menkää kammioonne.Ymmrrän tämän kammon myös täysin virtuaalisena eli sulkeutuminen ulkoiselta henkisesti hetkeksi autaa.

Toisekseen veisatkaa, se on hyvää rukousta. En voi itse jurikaan niin tehdä kun tuo korva ei pysy sävelessä.

Vähän on kyllin.


Komppaan ja vahvasti. Isä Meidän-rukous riittää. Ei sitä tarvitse huutaa turuilla eikä toreilla vaan hiljaisuudessa yksin Taivaan Isän kanssa. Pitkät litaniat eivät auta. Pater Noster toimii.

Ja muokkauksena pikku lisäys:

Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet.

Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.

Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.

Rukoilkaa te siis näin:


Isä meidän, joka olet taivaissa!
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä
niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä
jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille velkamme anteeksi,
niin kuin mekin annamme anteeksi
niille, jotka ovat meille velassa.
Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Progressor - 20.08.08 - klo:20:11
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Ja muokkauksena pikku lisäys:

Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet.

Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.

Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.


Minulle tuli mieleen juuri tuo kohta Raamatusta tätä ketjua lukiessani. Se on minulle jotenkin lohdullinen neuvo. Tuo on juuri se tapa, jolla minä haluan rukoilla. Kun minulla on Jumalalle jotain sanottavaa, niin haluan sanoa sen kahden kesken. En tosin ole varma, kuuleeko Jumala minun rukouksiani, mutta ainakin toivon niin.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: hedvig - 21.08.08 - klo:08:59
Kumpaakin tarvitaan.
Kumpikaan ei sulje pois toistaan.
Täydentävät tosiaan.

Jaakobin kirje:
5:13   Jos joku teistä kärsii vaivaa, niin rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, veisatkoon kiitosta.

Siinäpä se.
Yes!
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 22.08.08 - klo:06:39
Lainaus
Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.


Kuinka yhdistätä tämän Raamatun kehoitukseen "rukoilkaa lakkaamatta"?

Raamatusta löytyy tuhottomasti erilaisia rukoustapoja.
Välillä rukoillaan kovalla äänellä yksin/suuressa joukossa. Välillä hiljaa. Jeesuskin rukoili myös ääneen. Esim. Joh 17 on tästä eräs esimerkki, joka ehkä on rukoiltu julkisesti ääneen. Lasaruksen haudallakin rukoiltiin ääneen, jotta muut rukouksen kuulisivat.
Välillä Jeesus meni yksinäiseen paikkaan itsekseen rukoilemaan.


Lainaus
Komppaan ja vahvasti. Isä Meidän-rukous riittää. Ei sitä tarvitse huutaa turuilla eikä toreilla vaan hiljaisuudessa yksin Taivaan Isän kanssa. Pitkät litaniat eivät auta. Pater Noster toimii.


Tuo rukous on varmasti hyvä, kunhan sitä ei rukoilla kuten pakanat: tyylillä 'tyhjiä hokien' ja sanoja peräkkäin laittaen.

Jos rukoilen tuota rukousta fariseuksen lailla ajatellen, että rukoukseni on jotenkin parempaa, kuin muiden rukoukset, kun näitä sanoja käytän,
liekö siinä sitten esimerkki sellaisesta tyhjästä rukouksesta.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: seppos - 22.08.08 - klo:10:01
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Lainaus
Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.


Kuinka yhdistätä tämän Raamatun kehoitukseen "rukoilkaa lakkaamatta"?


Raamatusta löytyy tuhottomasti erilaisia rukoustapoja.
Välillä rukoillaan kovalla äänellä yksin/suuressa joukossa. Välillä hiljaa. Jeesuskin rukoili myös ääneen. Esim. Joh 17 on tästä eräs esimerkki, joka ehkä on rukoiltu julkisesti ääneen. Lasaruksen haudallakin rukoiltiin ääneen, jotta muut rukouksen kuulisivat.
Välillä Jeesus meni yksinäiseen paikkaan itsekseen rukoilemaan.

Rukousta on niin monenlaista. Rukoile vaikka koko aika, mutta ei ääneen eikä polvillaan, vaan omassa kammiossasi, jonka muodostaa pääkoppasi.


Lainaus
Komppaan ja vahvasti. Isä Meidän-rukous riittää. Ei sitä tarvitse huutaa turuilla eikä toreilla vaan hiljaisuudessa yksin Taivaan Isän kanssa. Pitkät litaniat eivät auta. Pater Noster toimii.


Tuo rukous on varmasti hyvä, kunhan sitä ei rukoilla kuten pakanat: tyylillä 'tyhjiä hokien' ja sanoja peräkkäin laittaen.

Jos rukoilen tuota rukousta fariseuksen lailla ajatellen, että rukoukseni on jotenkin parempaa, kuin muiden rukoukset, kun näitä sanoja käytän,
liekö siinä sitten esimerkki sellaisesta tyhjästä rukouksesta.


Kuten todettua Raamattusta löytää sellaisen vastauksen kuin haluaa. Siksi siihen nojaaminen on vaarallista.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: hedvig - 22.08.08 - klo:10:30
Virsissä on vahva sanoma, useimmiten.
Rukoilla voi huokaillenkin.
tai virren sanoilla, sydämen asenteen sanoessa sanoihin aamensa? :idea:
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 22.08.08 - klo:11:29
Lainaus
Kuten todettua Raamattusta löytää sellaisen vastauksen kuin haluaa. Siksi siihen nojaaminen on vaarallista.


Ei tämä piirre koske pelkästään Raamattua.
Sama juttuhan koskee esim. Suomen lakia tai mitä tahansa säädöksiä tai ohjeita tai kokonaisuuksia. Mitä suurempi kokonaisuus, sitä enempi erilaisia 'tulkintavariaatioita' saadaan aikaan, varsinkin, jos napsitaan kokonaisuudesta osia tarkoitushakuisesti.

Johonkin nojaaminen on sitä vaarallisempaa, mitä vähemmän kokonaisuutta otetaan huomioon.

Ei Suomen lakikirjaa, taikka lennokin kokoamisohjetta pidä väheksyä sillä perusteella, että siitä voi saada väärällä suhtautumisella sellaisiakin tulkintoja, jotka ovat vastoin sitä kokonaisuutta, johon se on tarkoitettu.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Salis - 22.08.08 - klo:11:36
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Lainaus
Kuten todettua Raamattusta löytää sellaisen vastauksen kuin haluaa. Siksi siihen nojaaminen on vaarallista.


Ei tämä piirre koske pelkästään Raamattua.
Sama juttuhan koskee esim. Suomen lakia tai mitä tahansa säädöksiä tai ohjeita tai kokonaisuuksia. Mitä suurempi kokonaisuus, sitä enempi erilaisia 'tulkintavariaatioita' saadaan aikaan, varsinkin, jos napsitaan kokonaisuudesta osia tarkoitushakuisesti.


Voisi tietysti kuvitella, että lakeja voidaan vääntä mihin tahansa suuntaan, mutta ei se niin ole. Laeissa ei ole kovinkaan paljon tulkinnan varaa lukuunottamatta rikoksen tai rikkeen astetta, joista voidaan aina kiistellä on törkeä vai lievä. Raamattu ei koostu pykälistä vaan kertomuksista. Ja kertomuksia voi tulkita, miten tykkää. Nimim: Lain valmisteluun osallistunut.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 22.08.08 - klo:11:44
Lainaus
Voisi tietysti kuvitella, että lakeja voidaan vääntä mihin tahansa suuntaan, mutta ei se niin ole. Laeissa ei ole kovinkaan paljon tulkinnan varaa lukuunottamatta rikoksen tai rikkeen astetta, joista voidaan aina kiistellä on törkeä vai lievä.


Kummallisen paljon tulkintaerimielisyyksiä Suomessakin on, koska oikeutta joudutaan paljon tuomioistuimissa käymään.
Ammatti-ihmiset sitten päättävät lakikirjaa tulkitsemalla tuomionsa.

Jos kaikki olisi selvää, riitapuolet voisivat itse ratkaista välinsä lakikirjan avulla.

Suomen laki oli tässä vain esimerkkinä siitä, että se tulee ottaa kokonaisuutena, ei siten, että osa siitä jätetään huomiotta tuomioita annettaessa.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Salis - 22.08.08 - klo:12:17
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Lainaus
Voisi tietysti kuvitella, että lakeja voidaan vääntä mihin tahansa suuntaan, mutta ei se niin ole. Laeissa ei ole kovinkaan paljon tulkinnan varaa lukuunottamatta rikoksen tai rikkeen astetta, joista voidaan aina kiistellä on törkeä vai lievä.


Jos kaikki olisi selvää, riitapuolet voisivat itse ratkaista välinsä lakikirjan avulla.


Epäilen, ettei löydy suomalaista, joka tuntisi lain niin hyvin, että voisi lakikirjan avulla ratkaista riitansa toisen osapuolen kanssa.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Kalistaja - 24.08.08 - klo:05:56
Virret ovat rukousta.

    Rukous on tärkeää.

   Ruokarukouksen olen oppinut. Turhan usein se kuitenkin unohtuu.

   Rukouksen voi tehdä hiljaa mielessään. Kerran vuodessa voi rukoilla näyttävästi ja ikään kuin kantaa ottaen, polvillaan.

   Rukoukseen on usein syytä. Ja vaikka ei aina olisikaan, on syytä: rukoilla! :)
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Juha_123 - 01.09.08 - klo:21:07
Kuuntelin "Paavon virttä" ja siinä on selvä rukous ja avun pyyntö.
Ajattelin kun tuon laulaa ja tarkoittaa sitä, on se virsi ja rukous.
 Sinuhun turvahan Jumala
Otsikko: Virsi / Rukouss
Kirjoitti: Viisveisaaja - 03.09.08 - klo:21:40
:D  Tänään olin Lauttasaaressa seuroissa ja tuli mietittyä tätä virsi rukous teemaa, kun parista puheesta en saanut mitään tolkkua ja joku kaunis tyttö, joka laittoi kyllä sukat pyöriin jalassa veisasi niin niin kauniisti.

Kylläkai veisuu voi olla yksi rukouksen muoto, kuten Jumiksessa Isä meitin, mutta ei ne varmaankaan ainuita tapoja ole.
Täällä on mainittu aamurukouskin ja jotain muuta, mutta henkilökohtaisesta rukouksesta, jossa puhutaan Taivaalliselle Isälle omin sanoin ei ole huomannut kirjoitusta.

Olisi outoa jos minä Isälleni juttelisin vain jonkun käsikirjan mukaan tai veisaamalla.
 Minusta ihan hyvin voi jutella mielessä kuten tavalliselle ystävälle ja joskus joka olla taakoitettuna anomassa apua. Tapoja on monia, mikään ei varmaankaan ole paras ja helluntailaiset jopa puhuvat kielillä.
Eli kaikenlaista on ja hyvä niin, mutta pikkasen toi seuroissa tapahtuva vain veisaaminen on siistiä.
Hyvä että siellä ei ole muunlaista rukousta.

No se veisuu nyt oli Lauttiksessa sellaista, että tämä tyttö sanoi, että hän veisaa Aasta.
 Se ei sitten taas mulle sovi, jos sitä pitää silleen veisailla Aasta eikä ihan vaan veisata sydämen kyllyydestä, eli jos se menee liian taiteelliseksi tai sellaiseksi.
 No onneksi Lauttasaaressa on Pena joka veisaa ihan pieleen, että ei ole liian sellaista nuotilleen menemistä se veisuu ja voi ittekkin huonolla musiikki osaamisella veisata mukana.

Kysyin siltä tytöltä siitä Aasta, että mistä sitä tietää mikä on Aa ja hän että nuoteista, siellä on Aa ja Bbee ja nyrpisti nenää ja käänsi selän.
 No en tietenkään antanut periksi kun oli sellainen mimmi et huh ja huh vaan pysäytin uudestaan ja selitin, et en tajuu miten se Aa löytyy. Eli jos ei oo kitaraa, niin mistä se tulee jotenkin mielessä osaa laittaa Aan tulemaan, no tyttö sanoi että se vaan täytyy osata.

Äh kun aina poikkee aiheesta. Siis veisuu on hienoa rukousta, jos ei siitä tee liikaa sellaista, että nyt kaikki Aasta. Vaan että veisuu tulee sydämestä.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: munkki-1 - 04.09.08 - klo:09:31
Muistaakseni UT opettaa, että pitäisi rukoilla joka tilassa.

Voisiko tätä ymmärtää, että  rukous auttaa  pitämään ajatuksia koossa sillä tavalla, että siitä muodostuu jatkuva asian kehittyminen.

En tarkoita, että rukoilu olisi 100 kertaa peräkkäin Herransiunauksen lukemista, vaan hiljaista sisäistä, ns omin sanoin rukoilua ja kiitosta.

Kiittäessa ainakin positiivisuus tulee pinnalle.

Lainaus
2 Rukoilkaa hellittämättä, valvokaa rukoillen ja kiittäen. [Room. 12:12; Ef. 6:18; 1. Tess. 5:17]
3 Rukoilkaa samalla meidänkin puolestamme, jotta Jumala avaisi meille oven sanansa julistamiseen ja me saisimme puhua Kristuksen salaisuudesta, jonka vuoksi juuri olen vankinakin. [Room. 15:30+ | Ef. 3:1+]


Vieroksuuko luonnollinen ihminen hengellistä rukousta ja kiitosta?
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Salis - 04.09.08 - klo:11:11
Lainaus käyttäjältä: "munkki-1"
En tarkoita, että rukoilu olisi 100 kertaa peräkkäin Herransiunauksen lukemista, vaan hiljaista sisäistä, ns omin sanoin rukoilua ja kiitosta.


Toistan:

Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.

Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 04.09.08 - klo:11:53
Rukous on hyvin laaja asiakokonaisuus.
Siinä on hyvä ottaa huomioon kaikki se, mitä Raamattu rukouksesta opettaa.

On toki oikein korostaa myös sitä, että esim. Isä meidän rukousta voi rukoilla tyhjiä hokien, kuin myös vähemmän tyhjää hokien.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: munkki-1 - 04.09.08 - klo:12:45
Rukoilu ei tietenkään ole suun tyhjäkäyntiä, vaan  hengessä ja totuudessa yhteyttä ylempään.  Mitähän se Jeesuksen veljeys tarkoittaa?

Daniel meni kammioonsa  kolme kertaa päivässä rukoilemaanja avasi ikkunat  Jerusalemiin päin ja rukoili, vaikka rukous oli kiellettyä.

Hän onnistui työtehtävissään erikoisen hyvin. Oliko ihme?
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Pena - 04.09.08 - klo:16:54
Jeesuksen veljeys on samaa kuin ihmisten veljeys yleensä. Erityistä siinä on se, että Jumalan ikuinen Sana tuli ihmiseksi ja meidän muiden veljesten ja sisarusten joukkoon. Veljeys saa suuremman arvon, kun on tällainen veli porukassa.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Salis - 05.09.08 - klo:08:54
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Rukous on hyvin laaja asiakokonaisuus.
Siinä on hyvä ottaa huomioon kaikki se, mitä Raamattu rukouksesta opettaa. On toki oikein korostaa myös sitä, että esim. Isä meidän rukousta voi rukoilla tyhjiä hokien, kuin myös vähemmän tyhjää hokien.


Minulle riittää, mitä Kristus on sanonut rukoilemisesta. Taivaan Isä kyllä tietää tarpeemme.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 05.09.08 - klo:10:40
Lainaus
Minulle riittää, mitä Kristus on sanonut rukoilemisesta. Taivaan Isä kyllä tietää tarpeemme.


Kristus on puhunut muutakin rukouksesta, kuin tuon.
Jos sinulle riittää vain tuo yksi kohta Jeesusken rukousopetuksista, se on sitten niin.
Eri ihmisillä kun on erilaisia tarpeita ja se, mikä kenellekin riittää, riippuu ihmisestä.
Naapurille ehkä riittää vähempi, kuin sinulle, ja toiselle naapurille ei riitä alkuunkaan se, mikä sinulle riittää.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Salis - 05.09.08 - klo:10:46
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Lainaus
Minulle riittää, mitä Kristus on sanonut rukoilemisesta. Taivaan Isä kyllä tietää tarpeemme.


Kristus on puhunut muutakin rukouksesta, kuin tuon.
Jos sinulle riittää vain tuo yksi kohta Jeesusken rukousopetuksista, se on sitten niin.
Eri ihmisillä kun on erilaisia tarpeita ja se, mikä kenellekin riittää, riippuu ihmisestä.
Naapurille ehkä riittää vähempi, kuin sinulle, ja toiselle naapurille ei riitä alkuunkaan se, mikä sinulle riittää.


Moni pitää jatkuvaa rukoilua jonkinlaisena henkisenä turvana. Rukoillaan ikäänkuin itsekkäistä syistä. Rukous on kuitenkin yhteys Jumalaan.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 05.09.08 - klo:11:39
Lainaus
Moni pitää jatkuvaa rukoilua jonkinlaisena henkisenä turvana. Rukoillaan ikäänkuin itsekkäistä syistä.


Mistäs sinä tuon tiedät?

Vaan varmaan olet oikeassa, ainakin minun suhteeni.
Rukous on minulle mm. jonkinlainen henkinen turva ja pakko myöntää, että sangen itsekästä se rukous kohdallain on.
En ole vielä edennyt sellaiseen epäitsekkääseen rukuksen muotoon.

Onko muuten mielestäsi väärin pitää rukousta henkisenä turvana?

Kuinka päästään sellaiseen epäitsekkääseen rukoukseen?
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: Salis - 05.09.08 - klo:14:31
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Lainaus
Moni pitää jatkuvaa rukoilua jonkinlaisena henkisenä turvana. Rukoillaan ikäänkuin itsekkäistä syistä.


Mistäs sinä tuon tiedät?

Vaan varmaan olet oikeassa, ainakin minun suhteeni.
Rukous on minulle mm. jonkinlainen henkinen turva ja pakko myöntää, että sangen itsekästä se rukous kohdallain on.
En ole vielä edennyt sellaiseen epäitsekkääseen rukuksen muotoon.

Onko muuten mielestäsi väärin pitää rukousta henkisenä turvana?

Kuinka päästään sellaiseen epäitsekkääseen rukoukseen?


Isä Meidän - rukous on kaikkia meitä varten, Kristukselta saatu. Sen pitäisi riittää rukoukseksi. Ei tarvita muita rukouksia.
Otsikko: Rukoileminen vs veisuu
Kirjoitti: munkki-1 - 15.09.08 - klo:09:11
Rukous on tärkeä osa elävaa Jumalanpalvelusta. Tänään maanantaina  klo 10 kertoo Pirkko Jalovaara  suorana lähetyksenä käsityksiään

Netillä suoraan pääset kuuntelemaan: paina  hiirellä allaolevaa tekstiä

http://tv7.maxinetti.fi/