Kirjoittaja Aihe: Terveyteni  (Luettu 22145 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Terveyteni
« Vastaus #15 : 29.08.19 - klo:22:29 »
Mene vaan, minun pitäis seuraavaksi hoidella se palanen kuntoon, kun en aina selvisi sängystäni kuin kierittelemällä. Siinä kyl on taustalla kaatumistapaus.  Tuli Italiassa ensin kova kuume, sitten basilaarikohtaus eli koneeseen lykättiin pyörätuolilla, sitten tuli se syvä jälkiuni ja olin vielä hutera Helsinki-Vantaalla. 

Pyysin taksia auttamaan asuntoon, kun no, siis selitin miksi ei jalka pidä ja ettei se siis nyt ilman tukea pidä.  Nainen ojentaa sirosti tuhdin etukoiven johon tarttuu minun silloinen 80 kiloani, ja menemme ryskis selällemme. Ja hänellä on niin lystiä niin lystiä, ettei tahdo kikatukselta oivaltaa että asiakas ähkyy pitkällään.

Siis tässä ajattelen, että nainen ei ole aivan yhtä älykäs kuin mies. Ikinä ei ole mies ojentanut kättä kuin sokeita opasstaakseen, ja vieläkin hatuttaa, sillä minun alleni jäi matkalaukun vetokahva ristikkäin ja ainoan portaan kulma toistepäin ristiin.  Tai sitten tämä osasi sen yhden taidon, eli ajaa autoa. Että olen vihainen yhä. Epäterveellistä mutta totta. Siis olla vihainen.



Viiteen vuoteen en ole saanu asiaa hoitoon. Nyt kun johkin lääkäriin menen, se nimittäin ei pelitä se kaupungin ajanvaraus,se ilmottaa, tekstinne häviää tallettamattomana ja hävinnyt.  Enkö mie tallettanut, jos en niin pahoinvointi alkais edellyttää päivystystä. Mutta kun mie en oksenna ei ne mulle mitään tee.....
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Terveyteni
« Vastaus #16 : 05.09.19 - klo:01:53 »
Eeeeei.  Ne hoitivat hyvin, ystävällisesti vaikka tulin päivystykseen. Vain ensimmäinen hoitsu kysyi, mitäs tänne tulit ettet sitte aikaa. yrittänyt varata.  Oli pääni niin tahmea että sanoin, menisinkö pois.  Ei mulloo sua lupa käskee pois, sanoo.  No mikä ettei, kysyn. Ei riitä natsat. Sanoin että  vissiin mulla riittää, mutta sie osaat enempi ja kun ei pää pelitä. Että kehitetään yhessä jotain. Se heitti mun ulos ja sanoi, missä on päivystys.

Enhän mie muuten mutta oli taas verenpaineet 177/117 enkä nähn y vasemmalla silmällä kuin punasta. Ja päätäni särki. Sain sönkötettyä että käskivät päivystykseen, tosin viime vuonna jo..... Mutta kaikki oli kilttejä ja herttaisia, vain erinäiset potilaat aulas näytti mua terveemmiltä ja ne raivoili, niille hiklasin.  No kuulemma lääkärit ulkoisti ittesä hiihtokeskuksiin ja kesät ne purjehtii. Viime lääkärilehellä kyllä sätittiin koko ulkoistus ja ettei sitä kysytty ammattiliitoilta.

.......................

No jotenkin oli verenpainelääkkeen päivän määräannos havaintoni mukaan jossain vaiheessa apteekkia puolittunut. Hoksasin hitaasti tämmöisiä.  Mutta ei se ollut sekään, vaan retinaalimigreeni, eli mites mie luettelen kaikki pääviat?  Epilepsia kaikin maustein ja ne migreenin mistä en ollu itekkän kuullut.

"................
...................

Mutta tämä ei siis ollut asiani.

Kun karppasitten,  aika moni niin teki, tuliko teille kovempi nälkä kuin hiilarien kanssa?  Tuli taas se,monen kokeilupuuska kun se ruokavalio- ohjelma sai kiinnostuin kaikista aika äärijutuista. Seuraavaksi otettiin joku veganismisovellus kehiin tai ovolaktopähkinäpinaattisalaattisyönti.

Eli kertokaa ootteko mitä kokeillu. Tän piti nälkä hillitä. Ei hillitte. Mutta tästä tulee lyhyt jotta maailma pelastuu.


...............ä
« Viimeksi muokattu: 05.09.19 - klo:02:00 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Terveyteni
« Vastaus #17 : 05.09.19 - klo:02:38 »
Voi hypätkää yli, unipäissään ei pidä skriipustaa mitään.


Kysyisin, mitätykkäätte ruokajärjestyksistä kohdillanne?  En ole ennen ajatellut. Mutta onhan niillä terveysvaikutuksia niin paljon.

En nyt ( vielä) mieti ravintoarvoina vaan ateriajärjestystä.  Aamiainen on päivän tärkein jne. Lapsena se oli puuroa ja koulussa aika hyvää arkiruoka, usein tosin vielä sekin puuroa. Mutta ruisjauhoista tai ruispuolukkapuuroa, ja se oli hyvää. 

Sitten kotona tavallista ruokaa ja illalla jotain vähän. Voileipä. Siis, takuulla tuttua.


".........................

Ajattelen useasti italialaista tapaa.  Aamulla croissantti kahvin kanssa, lounasaikaan vähän jotain, illalla  ensin, jos alkupalat jätetään, lautasellinen pastaa, sitten kakkoslautasellinen pihviä, possua siis, tai meren rannalla merenelävää.

Luulin että voisin tosi kehnosti, vaan ei. Voin hyvin kuin mikä.

Siis sitä ei hotkita sitä iltaruokaa, vaikka olis nälkä.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Terveyteni
« Vastaus #18 : 05.09.19 - klo:04:23 »
En usko että tukeva aamupala olisi välttämätön. Ei sitä tosiaan kaikkialla maailmassa nautita. Suomessakin maaseudulla paikoin tai ainakin joissakin taloissa on aamulla pistetty puuro tulelle (ehkä joku sitä välillä hämmentämään) ja lähdetty tekemään navettatyöt. Vasta kun aamunavetta on hoidettu, pari tuntia siihen menee, ja lehmät saaneet aamiaisensa, on ihmisten vuoro ruokailla.

Minulla ei taida olla kovin voimakkaat näläntunteet, oli ruokavalio mikä tahansa, mutta ruokahalua senkin edestä. Eli halua nautiskella ruoan mausta, mikä onkin helppoa kun tykkään melkein kaikesta hyvin tehdystä. Ei tarvitse olla mitään erityisherkkuja.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Terveyteni
« Vastaus #19 : 05.09.19 - klo:08:14 »
Suomessakin maaseudulla paikoin tai ainakin joissakin taloissa on aamulla pistetty puuro tulelle (ehkä joku sitä välillä hämmentämään) ja lähdetty tekemään navettatyöt.

Puuro palaa tuolla tavalla pohjaan. Kyllä sitä pitää hämmentää pontevasti pohjia myöten, kun se on tulella. Navettatöiden ajaksi sen voi siirtää syrjään hautumaan. (Joku varmaan kehittelisi tästä hengellisen sovelluksen seurapuheeseen.)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Terveyteni
« Vastaus #20 : 05.09.19 - klo:09:42 »
Meillä se kumminkin hautu, vaikkei tietty äidin tarvinnut keretä navettaan, asuntoa. perussiistiksi vaan, vaatteita niskaan  ja meitä hereille,  tää oli sitä aikaa kun ei kädet ylettäny petaamaan  sänkyä.


Jäi tästä tärkein, eli ruoka oli hiilaria,   puuroa, perunaa tai puuroa, perunaa ja makkarakastiketta, leipää ja lauantaimakkaraa. Hyvin satokausimallista ajattelua eli kaaliaikaan kaalia ja jouluna kaikki tuoksui mandarineille. Näillä arvelen, että suurin osa ikäisistäni suomalaisista kasvoi. Lihaa oli harvoin. Hiilarilla elimme.  Juoksimme pitkin pihaa. Hiihdimme ja kaikki kului.  Oli kyl herkkuja:  metwursti ja berliininmunkki.  Saatiin harvoin.

——————=====

Yltäkylläisyys toi liikapainon vai toiko.  Itte lihosin NEurontinilla, oli uusi lääke. Hoidettiin epilepsiaa, vaikka migreenejä kai olis pitäny, Ei ole mikään helppo nakki,  koko juttu alettiin osata siinä 2000 luvulla, tää irritatiivinen keskushermosto.  En osaa olla vihanen. Kun synnyin, osattiin jo polio, isorokko verenmyrkytys mihin isä menetti veljen kun lääkkeitä ei ollu. 

se vei kokonaan tunteen et olen kylläinen, eli häiritti kylläisyyskeskusta. Lopetettiin.  Vaikka ikiliikkujan paino oli aina sen 173 kiloa, ja vaatekoko justiin niin pieni kuin jo valitin ja sillon niihin voi luottaa.


........................

Ja kun täällä karppasi kansa, niistä olin kiinnostunut että kauanko kesti kun alkuun väet oli aika tyytyväisiä. Labra- arvot parani,  eli kun siitä olisi nyt kymmenisenkö vuotta, mitä on kolesterolit nyt ja noin, se minua kovasti kiinnostaisi.

Se herätti uinuvan uteliaisuuden se ent, ( suren!) ystävä jolle yritin selittää miks kaikki ei käy niin helposti että lopettaa karkit pizzat burgerit.  En oikein ole niistä tykännykkän. Eli ei tuommosia mieltymyksiä. Mitä lopetetaan?  No jos syöminen?  Kun ei maistu.


 Myönnän että kiljuin kun hän kil-juu- ja kil- jui, että en tiijä mitään ja lääkäreille opetetaan pelkkää lääkkeitä että saataisiin niitä syömään kaikkia lääkkeitä......    Selitin jotta ne tulee samalta tehtaalta a ne hivenen ja vitskut,     kuvittelin et kiinnostaa, ja kun ne piti lääkärikoulussa ja lukiossa jo  niitä ravitsemustieteen kursseja, ja jäin niitä seuraamaan leheltä. Ne ei kiinnostanut, mutta kun on ykköstyypun diabetes ja komplikaatiot, mietin,  mitä hän siis seuraavaksi meinaa. Minä syön lääkkeenä kiitollisuutta täynnä, kun kolmikymppisenä sain tietää, mikä mun on.

.......................


Kyl se nimi on väärä, lääketiede.  Kuka sie lääkkeistä lukee enempi kuin farmakologian ja toksikologian.  Luulo on, yleinen, että nelisen vuotta tautioppia eli tämä tauti tämä hoito. Opi .ulkoa.ja ihmeellinen on uskon voima, tämä näkyy aivokuvannassa.

Ettei edes uskota, tai euei,  ei tarttis, tullaan kotio räyhää yöllä.
Kun lääkärit vedättää yhessä tehtaiden kanssa,   narrasivat käyttään apteekkiravaraa, vaikka ruokaa piti.

Se minua jäi keittään , että olisin siis ns parantunu ruokavaliolla. Äitini syötti väärin.  Äitiparka on saanu jo niin monesta köniin ettei lisä pahaa tee, mutta mitä varte he tulee tänne kun emännän kinttuun tulee tulehtunut haava.  Että antibioottia  tarttis. Seuraavalla kerralla sanon että syökää oikein, kyl se paranee.
—————-====-===-====
Kun niin hyvin. muistan, miten neuvola ” pelkästään valehteli”.  Tuodaan vauvaa,  jäsenet spasmaa, ihan jäykät, henki tekee lähtöö.  Sitten äiti kertoo ettei antanu vitamiinitippoja kun naapuåurin naiset sabi näin.  Alkoi aurinko paistaa, ja on siinä ero talveen. Kalsium läpytteli luustoon ja kun sen ei pidä mennä yhtäkkiä. Lopulta se ihminen kertoi.  Oli hypokalseminen tila,  ei niin terveellinen ei todella, onneks joku hoksas ja kysyi nuorelta äidiltä  menikö näin.


...................

Ferritiini on tapetilla ja olkoon.  Minä ottaisin kun ihminen pyytää, mutta mitenkäs sitte. Viime yön huvittelin leikittelemällä sen tulkinnalla, kun se ei ihan ole ns varastorauta, olisikin!  On kiinni 4500 rautaionia yhessä saalistajassa.... proteiinimolejyylissä.... olisikin varastoToisin ajoin tää ferritiiniks puhuteltu raudanpuuttees nousee, kun elimistö hälyttää että on kerättävä rautaa.   Toisin ajoin se loppuu. Apoferritiini on hänen nimensä.  Puuttees tämä välillä on kovin korkea välistä alhainen.


« Viimeksi muokattu: 05.09.19 - klo:09:51 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Terveyteni
« Vastaus #21 : 05.09.19 - klo:11:48 »
En ymmärrä kun suomalaiset sanovat että tärkeintä elämässä on terveys. Jotenkin luulisi että perhe ja ystävät menisivät edelle, mutta ei kai sitten.

No ainakin minulle terveys ja hyvinvointi ovat elämäni tärkeimpiä arvoja. :)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Terveyteni
« Vastaus #22 : 05.09.19 - klo:13:53 »
Terveys on tärkeää minulle eniten siksi että kun voin paremmin tai jopa hyvin jaksan olla perheemme ns.' kantava voima' monessa asiassa.

Mikään elämässä ei nykyään ole tärkeämpää kuin Kristuksen yhteys.  Vaikka kuinka huno vointi olisikaan, saan tarvittavat voimat askareisiini.

Minä itse en ole se tärkein. Yhteisömme hyvinvointi sen sijaan on tärkeää.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Terveyteni
« Vastaus #23 : 06.09.19 - klo:00:05 »
No ainakin minulle terveys ja hyvinvointi ovat elämäni tärkeimpiä arvoja. :)

Koetan kirjoittaa enempi asiaa, vähempi väsynyttä tekstiä.

Olen itse niinikään yllättynyt lukiessani, että terveys ja hyvinvointi ovat elämän kalleimmat arvot.

Ja tunnustan, etten tätä lapsettomanakaan ymmärrä. 

Itselleni tärkeintä elämässä ovat ehdottomasti meidän lapset vaikka ovat jo aikuisia, nuorin ikäluokkaa nyt armeijassa. Tosin hän käynnisti opinnot ensin, koska tahtoi siihen soittokuntaan , joka oli muuta kuin torvisoittokunta, eli niillä on täysi orkesteri,  Parolassa koulutetaan ja saa muun inttiin kuuluvan koulutuksen. 

He syntyivät siten peräjälkeen, että siinä oli jo ylimääräinen käsipari välttämätön, ja jollain tapaa siskolle siten kehkeytyi. perhe lisäosin, tai kuinka sen sanoisin. Miehen puolella ei tällaista liberoa sattunut löytymään.

Tämä on hyvin ajateltu asia, sillä sisko sanoi kerran hoitavansa kallisarvoisinta,  mitä ihmisellä on, kuukausipalkalla netto 1800 euroa.  Sisar siis erehtyi, hän ei hoida kallisarvoisinta, mitä ihmisellä on.

On toki niin, ettei lasta ehkä ole vielä, ei jostain syystä tule tai muuta. Se saattaa muokata sitä listaa,

Ja kuitenkin sisko ohittaa terveysasiat.  Mietin kerran, mitähän olisi jos asetettaisiin valinnan eteen: Terveys tai sisaren menettäminen. Ehken miettinyt riittävästi, mutta liian monta vuotta koska olin kysymyksen edessä ihan pentuna. Hän on  nuorempi, poti jotain ehkä kerran  tunnetuksi tulevaa immuunivasteen ja veren hyytymisen häiriötä, niillä on kiinnostava linkki, ja kerran kun oli sairaalassa todettiin ettei veri hyydy ennen kuin kuume laskee. 

Ei voitu muuta kuin sanoa,  älkää jättäkö koskaan kuumeilevana yksin. Opettajan oli vaikea saada äkkivapaata, joten se joka loman otti, olin minä.   Peilin kulmaan oli teipattu ambulanssin numero, äidin koulun numero, isän koulun numero. Aina kerrattiin ohjeet:  Ensin lanssi, sisko siihen, sitten tieto vanhemmille. Pelkäsin mielipuolisesti, mutta kasvomme läheisiksi. Äiti tietty soitti kouluun ja selitti miksei Leena tule tänään kouluun ja voi olla ettei kuin joskus.

Ehkä se myös on suuri osa terveyttä ja hyvinvointia, nämä rakkaat.  Ja että olen saanut pitää vanhempani näin kauan. 

Ei mikään voi korvata.



« Viimeksi muokattu: 06.09.19 - klo:00:18 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Terveyte
« Vastaus #24 : 06.09.19 - klo:00:31 »
Ei tosin toisinkaan päin. Onko kaikki hyvin, onko kukin terve, eihän sisko pamauta kolaria kun sentään on työmatkaa se 50 kilsaa. Jaksaako kolmonen kahdet opinnot päällekkäin kun ei osannut päättää kummat valitsee. Niin niin, nelonen tykkää armeijasta ja tahtoo RUK: n mutta kun se AUKkki kakkonen olis se mihin hänen piti, jos haluaa sinne siis kapellimestariksi, eihän se luki- häiriö miksikään parantunut ja miten hän lukee Maanpuolustuskorkeakoulussa kun lukemista vihaa.....  Ja kuka laahaa vaarin kilpirauhaskokeisiin kun pitäis. 

Eli on sillä hintansa, huoli.  Ja se realiteetti, ettenhän minä aivan lähintä sukua ole, eli on osattava hellittää myös. Ei he minulle lapsenlapsia saa. Siis suru vielä lisäksi, ja kaikesta huolimatta, en voi toisin kokea. Mutta olivat elämäni paras osa....  Sairauteni sitten, no, toiseksi raskain vaikka.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Terveyteni
« Vastaus #25 : 06.09.19 - klo:01:46 »
Kyllä totean, että yöllä ei pitäisi tänne kirjoittaa riviäkään. Näemmä esitän painaneeni joskus 173 kiloa, otetaan sentään sata kiloa siitä pois.
L
Että olin silloin koko ajan liikkumassa, se oli totta. Ne oli ne Lapin reissut. Kun keksin että yritän eräoppaan kesäkurssia, aivan harjaantuakseni sitä liikkumista siellä, tiesin että joudun kovaan porukkaan. Vuosi alle päivittäin treenausta vaikka miten muiden harrastusten sekaan.  Ja ihmettelen, ettei paino putoa.  Ei se ehkä, kun lihasta kehittyy ja lihakset painavat. Oli elämäni paras vaellus. Kotiuduttua oli sisätilassa tukehduttavaa.

,......................

Sitä mietin, mihin ihminen voi ravintotottumuksillaan vaikuttaa.  Jokin aika sitten olisin tuhahtanut itselleni: Et sitten hölmömpää keksi, kun tiedät ilmankin, pieni huippu tukahtuu mässäämiseensä ja suuri osa menehtyy aliravitsemuksesta johtuviin sairauksiin. Tai vesipulaan pikemmin kuollaan.

Miksi en miettisi, ajatukset nyt eivät lihota eivät lisää maaiilman nälkää, sotia seuraavaa puhtaan veden puutetta edelleen seuraavia sairauksia.

......................

Ja kun se on kiinnostavaa.

Tämmöistä on kotoisin pääasiassa naisille suunnatuista viikkolehdistä, joilla saattaa toki olla terveys- laihdutus- yms sivustoja ja teemanumeroita.


Pitäisi kertailla, tosiaanko haima pysyttelee vallan vaiti ja passiivisena,  jos ravinto ei sisällä yhtään hiilihydraattia. Eli oletusarvona on, että hiilihydraatti mikä hyvänsä matkan varrella pilkkoutuu,muuttuu glukoosiksi, joka insuliinin ajamana painelee soluihin, muuttuu rasvaksi ja lihottaa. Eli leipä lihottaa, aamen ja piste. Myös ruisleipä ja piiiiiiitkät ketjut.


 Rasva on viisas valinta koska kevyttuotteet sisältävät sokereita, eiväthän ne muutoin maistu miltään.
Eikö sokerin määrä kannattaisi katsoa purkin kyljestä ja kokonaan erottaa toisistaan makeat herkkurahkat ja voi tai kasvimargariinit. Karppaukseen liitetään  usein runsas voin käyttö, ja se ruåttalainen ohjelma totesi että kolesterolit kohosi, myös se huono. Sekin soveltuu usealle, muttei siinä muodossa mitä se ruokamentori suositteli. 


.....................


Ynnä muuta.

Entäs tautia ja hoitoa.

MBO, johon kuuluu pituuteen nähden korkea paino joka siis ei seuraa bodauksesta, ja harkittu ruokavalion oikaisu, jonka ihminen yleensä osaa tehdä ilman muuta,  johon saattaisi saada tukea ja apua terveydenhuollosta.  Itse menisin terkkariin tai työterveyshoitoon jo siksi, että vilkaistaisiin ensin, kuinka voivat umpieritysrauhaset. —- onko ihminen muutoin perusterve. Jos on sairastunut johonkin lisämunuaisen tai kilpirauhasen sairauteen, ei sitä dieetti  paranna.

Sitten kaveriksi vaaka ja sen lisäksi mittanauha mutta ei niitä hinnakasta sähköimpedanssivaakoja jotka väittävät näyttävänsä kuinka rasvainen henkilö on sisältä, sen vaarallisen keskivartalorasvan. Maksaentsyymien nousu sen näyttää, eli rasvamaksa saadaan nykyään syömällä eikä juomalla.  Liikunnasta sanotaan tai huudetaan, että se on hyödytöntä koska laihtuakseen pitää liikkua yhtä paljon, kuin huippu- urheilijat.

Riippuu kovasti siitä, mitä laihduttamisesta tarkoitetaan.  Jos pitää karistaa kiloja, paras pitää vesipaasto sohvalla. Äärimmäisen epäterveellinen tie joka ei vie pitkälle. Mutta siis, pudottaahan se painoa, ja jos jatkaa 40vrk kuten Martin Gray ( Kaikkien rakkaitten puolesta), alkaa näyttää erilaiselta. Hän kuitenkin paastosi.

Jos haluaa solakoitua,liikunta olisi ihan välttämätön. Vakuutan ettei mitään huippu- urheilujuttuja tarvita.

Ja koska pääsin toteen, että tästä in minulla ihan liikaa ajattelemista mielen päällä, minä lopetan. MBOsta kyl pääsee jos on perusterve. Siinä laskee sokerit, verenpaine, rasva- arvot,.

Nämä on niin niiiiin kiehtovaa kamaa koska asiat onkin niin eikä yhtäkkiä näin, ja kun kerkiin kertaan kelvollisesti koko ruoansulatuksen

Jos keititte tän niin kiitos.
« Viimeksi muokattu: 06.09.19 - klo:01:52 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Terveyteni
« Vastaus #26 : 08.09.19 - klo:02:22 »
Haeskeli. tietoja tarkastaakseni, ja kyl, näin on. Syömistä saattaa vähentää liiaksikin.  Aila(Rissanen?) kirjoittaa ravitsemuksesta ja painosta, ja kun näin on nyt käynyt itselleni niin ken tinetää, tuskin olen ihan ainoa.

Sain ns. lääkekiloja, ja niistä on jostain syystä vaikea päästä. Jo akustinen löydän vielä sen syynkin.  Ne kehittyvät   Vähän eri mekanismein, jostain huomaa vain että on niin nälkä, että syö, kunnes jääkaappi on tyhjä. Sitten niin, ettei entiseen tapaan tiedä, milloin on kylläinen. Psykofarmakat ja epilepsialääkkeet vaikuttavat melko usein näin.

.........................

Sitten tehdään ruokaremontti. Nutrilett ei oikeastaan hyödytä, ellei johda johonkin konkreettiseen, sitä käytetään ennen mahalaukun pienennystä, jotta elimistö, aivot, joilla on jonkinlainen raakakopio siitä mikä meillä on mielessämme, että mieli tottuu syömään vähän kerrallaan. Ilo löytyy jo muusta kuin ruokailusta, kolme kuukautta on ihmiselle esimerkiksi keskimäärin aika, joka uuteen yksikköön sisäänajoon pitäisi hyväksyä.  Sen perästä se tietää, kuka on kuka ja miten meillä kuuluu olla ovivalot ja ovi puheluntunnila, siiheksi se tekee kaikki ihan väärin.


———————————-


Nutrilettia voi kyllä käyttää sen osana.  Kaikki sanoo, ei voi. Voi sitä.  Korvaamassa välipaloja, jos tuntuu, ettei marjat tai omena yhtään riitä.  Paljoa voi käyttää, kunhan ei käytä väärin, ja löysin jutun jonka mukaan jojoilu ei ole vaaaaaarallista, vaikka on luultu. 

———————————-


No ruokaremontti lipeää käsistä, ja nautittu kalorimäärä sen kun pienenee.  Lopulta mikään. Ei maistu. Ja työterveyshuollossa, asia numero tulipa- muuten - mieleen valittaa, mun pitää laihtua, minä oon lihava!  Lääkäri on havainnosta yksimielinen. Nutrilett vilahtaa puheessa, siis tuttua on, kotoa löytyy.  Kermainen kanakeitto. Haluatko selvitellä......?  No tietty ja äkkiä.  Saadaan hyvä hoitaja. 

Tutkitaan asiaa:  sinun elimistösi vaan luulee, että on nälänhätä. Onhan tyhmä elimistö. Ja mistä se repii lisää läskiä jos tässä syödään liian vähän?  Kaikkeen ei vastausta löydy, mutta oikeassa hän on. Kun aika kuluu, välille ennättää raskaan urheilun vuosi, tunteja tuli lisää vähitellen koska se oli kivaa .  Kiloille ei käynyt kuinkaan mutta vyötärömitta kapeni 25 cm. 

Siis puhuneet sii tä, että solakoituakseen on sitte urheiltava kuin maailmanhuiput, se ei ole tosi. Meni vielä ilman yrittämistä, eikä tullut kovempi nälkä. Pyylevyyttä palasi kun jälleen vain istui ja kirjoitti.

Mutta edelleenkään hän ei syö ikäiselle suositeltuja kaloreita 1770 k al/ pv.  Enintään puolet.


———————————————-

No ensinnä.  Normaalisti,assa terveen henkilön sapuskoista imeytyy rasva 90%: sti, hiilaarit ja proteiinit siinä 82 —86% sti. 


Puhutellaan suolisto:  ootko lisänny inputtia, kun puhkesi paniikki?
Toisekseen suolenseinämän sakki, se tuottaa myös hormoneita. Tahdon vielä tietää ne on puuhaamassa nytkin!  Muokataanko siellä rasvaa joka paraiten menee läpi ja suoraan soluihin? 

Tämä vielä selvitetään.

Hän on tavallinen tapaus, näin väitän. Jokainen laihduttaja joka lihoi, ei mokannut. Ei sortunut naposteluun, on kumminkin ahminut vaikka valehtelee että ei.  Lopettanut liian aikaisin kun kyseessä piti olla elämäntapamuutos.

Osa olisi kuollut nälkään eli aliravitsemukseen vapaaehtoisesti ja ihan turhaan näiden lihapatojen äärellä.

He jätti liikkumisen. Ei ehdi, ei jaksa, ei löydy sopiva laji.

He on aina jotain laihtumisen tapaista (. ei laihtuneet, en enää tie mitä se on) liikkumalla.



 Ehdotan että,tilaa aikaa tvervauskeskuksesta. 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Terveyteni
« Vastaus #27 : 08.09.19 - klo:14:08 »
Tämä laite, kuten Öppiäinen jo totesi, ei sovellu kirjoittamiseen. 


Jos laihdutus ns ei onnistunut, piti sanoa,  ei ehkä tehty mitään väärin, jos meni jojoiluksi, se ei ehkä yhtään ollut sen laihduttajan olematonta kestävyyttä tai tahdonvoimaa.  Kun paino lähtikin nousuun, aivot hälyttivät elimistön nälänhätätilaan. 

Ja mitä tekee ihmisen mieli?  Huijaa, sillä se on mielen tehtävä.  Ihmisen pitäisi voida ajatella hallitsevansa elämäänsä, ja tämä ulottuu aina kuoleman taakse niillä jotka uskovat Jumalaan, ja siinä on se armon kirottu vaikeus.  Jotain on tehtävä pelastuakseen, tai jotain on jätettävä tekemättä, mutta pohjimmiltaan tämä on minun käsissäni. 


Ihmistä joka niin on yrittänyt sitä painoaan pudottaa, ihan jo kun lääkäri sanoi että pitäis, saattaa repäistä oikein kunnon alun. Tai hän noudattaa järkevää dieettiä, tai vain pienentää annoskokoa ja luopuu lakritsista, vehnäsämpylöistä,  kaikesta glukoosista, ylipäänsä valkeasta vehnästä eikä syö pullaa edes kylässä,  alkoholista, valkeasta pastasta, valkeasta riisistä, perunasta....  Tai syö vain uusia perunoita koska niiden tärkkelyyspitoisuus on pienempi.....  Ruisleipää, eikä anna huijata itseään, kaupassa myydään hyvin vähän oikeasti vain rukiista leivottua leipää, hän penkoo esille ne oikeat, hän hylkää murot, kaurapuuroa tilalle...... Jäätelö, johon hän vastoin ympäristönsä ymmärrystä suostui kajoamaan ainoastaan  tammikuussa, hän on jo luopunut, tammikuussa tehdään vastedes muuta kivaa. 


Hän lihoo.  Mieli huijaa:  Joo, mutta kyllä sinä itse mokasit, se oli se tammikuussa syöty jäätelö etkö muista.  Ja söithän sinä silloin kylässä voileipäkakkua!  Etkö muka ottanut suklaapalaa, kun Elli tuli lomalta ja toi rasian....  Tämä on pelkkää jojoilua, sinä aloit syödä taas ja nyt se tulee korkoineen takaisin. 


Hän lukee ruokapäiväkirjaa ja itkee.  Tietokone laskee kalorit, takuulla se ohjelma huijaa.  Voi olla, sehän on kaupallinen, tule mukaan,laihdu varmuudella,  vain kolmesataa kuussa!  Ai. Sä sorruit sitte sanoo kaverit, joo näin kävi.....


Tai sitten ei. 


Onko näin käynyt ennen? 


Milloin ja mikä pienensi mittoja? 


Onko paino ja vaatekoko vaikuttaneet ristiriitaisilta koskaan ennen, siis silloin kun myyjä kysyi, mikäs on teidän koko ja saatoit sanoa, kolkytkuus? Vähän kuin se kengännumero, mikäs tällä lapsella on kengännumero, koulukenkääkö etsitte? 

Että paino ei vain suostu putoamaan, ja se indeksi väittää, olette kyllä lihava, mittanauha väittää että vyötärön ympärys on viisikymmentä senttiä. 

..........................

Mikäpäs väitän, kohta se indeksi jää varmaan käyttöön, mutta oheen tulee mittanauhan lisäksi paljon muuta. 

Kuulutko siihen ikäluokkaan, jonka lapsuudessa mietittiin ostettaisko meille telkkari.  Ja ostettiin.  Mitäs se sinua hyödytti?  Kerran viikossa lähetettiin ohjelma jota sinä sait katsella.  Et sinä mitään mene katsomaan telkkaria, ei sieltä tänään tule mitään.  Menes pihalle jos jo teit läksyt.... tai sinä menit jo, kun oli ne läksyt.....

Mitäs sinä teit, kun äiti päästi eli olit käynyt maitokaupassa ja auttanut siinä ja tässä ja tehnyt ne läksyt, tai jo ennen kouluikää?  Tuli kerran puhetta yhden sairaanhoitajaysyävän kanssa:  me juostiin.  Hän sen aloitti.   Oletko muuten ajatellut, miten paljon me juostiin?  Hän kasvoi maatalossa isossa lapsiparvessa, minä kaupungissa ja meitä oli vain kaksi.  Mutta talossa asui suunnilleen keskiluokkaisia lapsiperheitä, joilla oli keskimäärin kaksi lasta, ja keskimäärin saman ikäisiä. Kesät oltiin maalla, jossa serkuksia oli kuusi isoa ja neljä pikkuista. Mitäs me tehtiin kaupungissa?

Kirkonrottaa. Kuka pelkää mustaa miestä. Kapteeni käskee ja komentaa. Rokkapataa.  Pelkkiä juoksuleikkejä. Talvisin meillä oli oma latu, johon saatiin mäkiä kun talkkari kolasi lumet kasoihin. Ja Saaripirtille nyt vähintään hiihdettiin joka pyhä. Luistinrata oli lähellä, kaikkihan siellä oli lähellä. Tavallisin talvisunnuntai, aamulla isä vei hiihtämään, päivällä kaveri haki luistelemaan, illalla toinen kaveri laskemaan mäkeä. 


Sanoiko äiti koskaan:  Voi kun sinä olet taas ollut ulkona koko päivän!

Nuoruus, loppuiko liikkuminen?  Limudiskoon pääsi kun täytti kolmetoista.  Jotenkin se hytkyminen ja nytkyminen helpotti oloa kun kasvoi ja kaikki tuntui kömpelöltä. Niin ja balettikoulu alkoi uudelleen. Mites illat, voi voi kun sinä olet taas ollut koko illan ulkona.... Mitä se oli?  Käveltiin ja laulettiin Rosvo- Roopesta ja Kotkan ruususta,juostiin karkuun kaupungin ainutta kylähullua, kun pojat härnäsi sitä. Ei niin hetkeä ollut hyvä olla paikallaan.  Ripari, seurisnuorten aika, fillarointia sinne, fillarointia tänne.  Ensimmäinen lihomisepisodi, kun oli pakko lukea, on mun vissiin päästävä ylioppilaaksi.....


Mikä sen painon pudotti?  Ensirakkaus, ja fillarointi jne.  Lukeminen siirrettäköön aamuun.  Siis kello soimaan kuudelta ja kirja käteen.  Jumppamaikka päästää uskovaisen tytön uimaan kun se ei tykkää lentopallosta, kun siinä vain seisoskellaan.... Uskovainen tyttö ei pinnaa,....  Ja se rakkaus.... Nyt aina uimahallin kautta, niin tukka on puhdas. 


Liikkuminen. 


Entäs jos ikäluokka, synt. - 54–64,  liikkui itselleen lujat luut ja lihakset ja painaa siksi enemmän kuin painoindeksin mukaan saisi?  Nyt on niin, että lapsuuden ja nuoruuden liikunnan määrä muovaa, paitsi tottumuksen,  myös perusrakenteen. Totta kai tähän vaikuttaa myös perimä.

Entä, jos huomispäivään kuuluu painoanamneesi, joka alkaa vanhemmista? 

Sitten kyselee lapsuuden, nuoruuden jne liikuntatottumukset.

Kysyy milloin oli menopaussi, sen miesten andropaussin selvittely on vähemmän pitkällä.

Siitä lähtee liikkeelle perusaineenvaihdunnan hidastuminen.

No loppuiko se vaeltaminen ja hiihtäminen koska?  Ai ei? 

Kysyy. onko itse huomannut, onko se ollut liikunta, joka laihdutti?  No söitkö silloin eri tavoin?  Ai et?  Vähän enemmän?  Jotenkin terveellisemmin, kun toiset harrastajat takuulla oli solakoita?  Ai ei?  Ai et? 


Otetaan kaikki huomioon
Keksitään yhtälö.

Kyllä tämä jotenkin ratkeaa.

Niinhän ne tuberkuloottiset oli tartunnan saatuaan ensin niin punakoita ja ihan että jo mietin, onko niille taas tulossa uusi lapsi.

Ehkä tästä ikäluokasta löytyy se ruuduton joukko.  Siis jolta puuttuu ruutuaika.  Joka kasvoi ilman älypuhelimia. Läppäreitä ja iPadeja.  Pääsi aika isoksi, ettei ollut koko webbiä. Elämäkin on paljolti muualla, kuin verkossa.  Tietysti tulee vanhuus, ja netti on ihan kiva, kun liikkeelle ei enää pääse. 


Ehkä tulevaisuus ottaa huomioon, ehkä osaa laskea, ehkä arvioida, mitäs nyt.  Onko tuo sairaalloisen lihava. Vai onko se hankkinut itselleen painavan luuston ja niin paljon lihasmassaa, ettei se sieltä surkastu pois, jos hän menettää yhden vuoden liikuntaelämää omista syistään.  Kun hän jälleen lähtee liikkeelle, kone käy.  Ehkä ei enää niin, että baletti onnistuu, kun opettaja ei oikein antaisi jumittua alkeet ykköseen, sinne pitää mahtua niitä aloittajia. Ja kun koulu ei oikein.... Kun meillä on kuusikymppiselle tämmöinen pehmeä baletti..... Hyvin hellää liikehtimistä.  Joo, minä näin kun kävin oppilasnäytöksessä.  Oliko se se ryhmä, jossa niinkuin huojuttiin?  Niinkuin tasapainoharjoittelua.....

Kun tässä naapurissa on ikäihmisten liikuntaa niinkun lähempänä. 

Ai teillä on kaupan vain sähköfillareita? 

Minä vaan tuota hintaa....

Mutta jotain on. Ei askelkyykkyä.  Ei maastavetoja.  Baletista tuttua lattiatankoa, koivet kattoon ja kaikki liikesarjat, ja jos johonkin niin sinne! 

Ja ne tekevät jo ulosteensiirtoja, kohta katsotaan, mitä se suolinukka oikein siellä pelehtii itsekseen.  Joka entsyymi ja hormoni tutkitaan.


Voi että se olis kivaa. 


Eikä mitään sähköimpedanssovaakoja.  Ihmisen sähkönjohtavuuden vastus selviää vasta, kun ampereeja on sen verran, että tervekin kouristelee. Ne kertovat jokaisesta ei mitään.


Kuuntelua ja tarkentelua.  Neuvot miestä myöten, tai naista. 


Ja kun on olemassa terveitä lihavia.  Eikö he saa enää olla lihaviakaan?  Sisko painaa 99 kiloa, liikkuu erittäin paljon, kun se maaginen 10 000 ylittyy ja siitä puuttuu kokonaan kaikki työssä otetut askeleet.... Ei sovi pitää kännykkää taskussa kun häärää lasten, siis ongelmalasten kanssa. Kun niistä moni rauhoittuu, kun saa käydä hiljaisella kävelyllä sen saman turvallisen tädin kanssa. Kävelyllä.  Kotona on kaksi koiraa, joita ei ulkoiluteta yhtä aikaa.  Ateriat syödään lasten kanssa, ja muutoin perusruoka valmistetaan itse, se on halvin ratkaisu. Sokerit, ihannearvo. Rasvat, ihannearvo, Pääsispä
useammin näkemään tämmöisen verenpainelukeman, sanoi lääkäri.  Ikäkausitarkastus. 


Ei hän edes näytä lihavalta, vaikka painoindeksikaavion mukaan on ” sairaalloisen lihava” . 

Minä väitän että tämä muuttuu.  Jossain oli joku vaakakapina, mitäpäs vaahtoon jatkossa siellä. 


Kiitos heränneen kansan kärsivällisyydestä.  Jumalan luomia olemme, ja kuinka jännittävää työtä Hän onkaan tehnyt meidän ihmetellä. 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Terveyteni
« Vastaus #28 : 08.09.19 - klo:15:40 »
En ehkä ihan usko tuohon että toimisi yksittäisten ruoka-aineiden karsiminen.

Jos vähentää hiilarit ihan vähiin, ei enää liho lisää, mutta ei välttämättä laihdukaan.

Jos jättää pois sokerin, vaalean viljan, perunan, riisin, niin kyllä silkkaa ruista sisältävällä leivällä ja kaurapuurolla edelleen pysyy tuhdissa kunnossa ja lihoo lisääkin.

Eikä se telkkarikaan kaikkea selitä. Olin lihava tenava jo ennen kuin meille tuli se.

Ärsyttää kun ihmiset luulevat että lihavuus johtuisi jostain "herkuttelusta", millä tarkoittavat karkkia, limuja, sipsejä. Ei minun lapsuudessani tuollaista liiemmin ollut, mutta onnistuin silti lihomaan jo reilusti alle kouluikäisenä. Ruoka vain on niin hyvää, ihan tavallinen kotiruoka. Tästä on sukulaisilla muistoja, kuinka se minulle kelpasi.

En siis tunne herkästi nälkää, mutta en kai myöskään kylläisyyttä. En käytä ruokaa nälän poistamiseen vaan ihan nautinnoksi  :icon_biggrin:. Ihmetyttääkin iltapäivälehtien verkkoversioiden otsikot, joissa mainostetaan "kauden ihanin jälkiruoka",  "superhyvä bolognese", "herkullinen uuniruoka kanasta" - ikään kuin ruoan paha maku olisi joku yleinenkin ongelma, johon nyt onneksi on löydetty ratkaisu. Siis noin niinkuin yleensähän ruoka on ihanaa.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Terveyteni
« Vastaus #29 : 08.09.19 - klo:15:58 »
Liikunnasta sanotaan tai huudetaan, että se on hyödytöntä koska laihtuakseen pitää liikkua yhtä paljon, kuin huippu- urheilijat.

Riippuu kovasti siitä, mitä laihduttamisesta tarkoitetaan.  Jos pitää karistaa kiloja, paras pitää vesipaasto sohvalla.

Laihduttaminen on älyttömän helppoa. Moni lihava ihminen on laihduttanut elämänsä aikana satoja kiloja, eli paljon enemmän kuin mitä moni hoikka ihminen. Lihava jos kuka osaa laihduttaa.

Se, mikä on oikeasti vaikeaa, on niiden kilojen takaisin tulon estäminen.

Joo, pitää miettiä, mitä haluaa ja miksi.
- Pudottaa painoa? Vähentää vaikka jalkaongelmien takia kehon painoa, koostui se sitten läskistä, lihaksista tai nesteestä?
- Vähentää kropan rasvamäärää? Jos niin miksi?
- Pudottaa painoa nyt nopeasti esim. siksi että pitää mennä leikkaukseen?
- Olla terveempi ja jaksavampi?

Noihin voi tepsiä eri asiat parhaiten.

Jos syö ja juo tasan saman kuin ennen mutta liikkuu enemmän, heittää vaikka parin tunnin lenkin päivässä, niin kyllä siinä väkisin paino putoaa. Tai jos ei niin se mikä kertyy on nestettä. Se liikunta nyt joka tapauksessa yleisen hyvinvoinnin kannalta olisi hyvä, ihan sama mitä vaikuttaa painoon.

Mutta kohtuus ja tasapaino siinäkin. Tulipa kerran eräässä ruokakaupassa vastaan muuan tunnettu kotimainen voimailulajien urheilija ja kehonrakentaja. Kovin oli vaivalloista liikkumisensa, hengitys rohisi kuin lyttynokkakoiralla. Ehkä painoa vain oli liikaa jalkojen kantaa? Lihasmassaa siis.

Luulisin että kannattaisi liikkua (miel. monipuolisesti) ja syödä kohtuudella kaikkea ja jättää se vaa'an tuijottelu.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.