Kirjoittaja Aihe: Raamattunäkemystä etsimässä  (Luettu 39719 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #60 : 16.02.06 - klo:17:27 »
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Silläkin lailla voisi mystiikan hahmottaa, että kun muut rukoillessaan lausuvat Jumalalle kiitoksensa ja huolensa, mystikko rukoillessaan hiljenee kuullakseen Jumalan puhuvan.


Minsta tuo oli tekniikan ihmistä kolauttavasti sanottu.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Hanna

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 451
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #61 : 16.02.06 - klo:17:41 »
Kiva pikku kirjanen on Jaakko Heinimäen suomentama: Näin tulet mystikoksi 59 sekunnissa. (tai jotakin sen tapaista). Hölmöstä nimestä huolimatta hauska pikku kirja mystiikasta.(Luin sen muuten juuri retriitissä). Suosittelen (siis kirjaa ja retriittiä yhdessä tai erikseen)
On monta tapaa solmia kaunis kimppu ja monta tapaa elää onnellinen elämä

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22064
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #62 : 20.02.06 - klo:18:50 »
Siionin virsien numerot 94, 101 ja 161 muodostavat myös kurssin mystiikkaan. Sille voisi antaa otsikoksi Kuinka tulet mystikoksi pastilli suussa.

Minua puhuttelee 101:n kolmas säkeistö, joka muistuttaa omituisesti Kummelin Pilipalilauluakin: On pilipalilaulun aika, tässä ei äly auta --- järjestys on ilmeinen, pähkinätkin tietää sen. Tero ensin, sitten Esa.

Mystiikka on lähellä huumoria ja iloa, vaikka katsoo avoimin silmin pahaa maailmaa.

Poissa osmo

  • Valvoja
  • Muistelee sepän sanoja: Vain yksi...
  • Viestejä: 343
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #63 : 20.02.06 - klo:20:33 »
Melkoisen hillitön assosiaatio, Pena!  :wink:

Kyseinen virsi on kyllä hieno. Kertakaikkiaan.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #64 : 21.02.06 - klo:12:21 »
Kuten kaikki tietänevät nykyiset kolme virttä on alunperin yksi virsi. Sattumalta se on suosikkejani.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Olli V

  • Saapunut Aholansaaren rantaan
  • Viestejä: 18
    • http://www.hattrick.org
Re: Erilaisia raamattunäkemyksiä
« Vastaus #65 : 22.04.06 - klo:00:19 »
Tuo mielenkiintoinen ja kirjavana vellova naispappeus-puu antoi virikkeen ryhtyä pohtimaan omaa suhdettani Raamattuun. Tämä pitkälti siitä syystä, että virkakysymyskeskustelu - kuten useat muutkin kirkkomme kuumat perunat - tuntuvat aina päätyvän keskusteluun Raamatun tulkinnasta. Ehkä onkin hyvä nostaa virkakeskustelun rinnalle tämä T. Kauhasen mainiosti pohjustama puu raamattunäkemyksistä.

Minulle useimmat tämän puun alussa esitellyt raamattunäkemystyypit ovat melko etäisiä. Parhaiten nykyistä suhdettani Raamattuun kuvasi kuitenkin tuo viimeinen vaihtoehto:  

Lainaus käyttäjältä: "Kauhanen T"

Postmodernismi

Historiallinen tausta: Epämääräinen joukko vastareaktioita modernille kirjoittajaan keskittyneelle raamatuntulkinnalle.

Mitä tarkoittaa käytännössä: Pyhän Hengen vaikutus toimii vähintään yhtä paljon lukijan kuin kirjoittajan kautta. Lukija ikäänkuin luo tekstiin merkitykset lukemistapahtuman kautta. Ilman lukijaa teksti ei sano mitään. Mahdollistaa "kahden totuuden järjestelmän": esim. Jeesus ei historiallisesti ottaen siinnyt neitseellisesti, mutta evankeliumien kertomukset siitä voivat välittää jotain olennaista Jumalan ilmoitusta jos lukija haluaa asennoitua niihin siten.


Näin muotoiltuna ja otsikoituna tämä vaikuttaa ensi alkuun melko individualistiselta näkemykseltä, joka uhkaa johtaa opilliseen relativismiin ("Mun Jumala on tällainen!"). Kuitenkin pitäisin tätä silti jopa hengellisimpänä esitellyistä raamattunäkemyksistä - varsinkin kun lukijaksi ajatellaan ensi sijassa Kristuksen seurakunta, ei yksittäinen jetset-uskovainen.

Tämä "postmoderni" raamattunäkemys ei myöskään ole aivan niin uusi keksintö, mitä alkuun voisi luulla. Mielestäni tämä tulee aika lähelle orgineslaista allegorista raamatunlukutapaa ja katolilaista lectio divinaa, jossa Sana on monipolvisen meditaation kohteena.

Parhaimmillaan Raamatun teksteistä avautuu merkityksiä monella tasolla kuten historiallisella, eettisellä, hengellisellä ja eskatologisella. Itse olen useimmiten kiinnostunut hengellisistä merkityksistä. Olen melko laiska perehtymään tekstien historialliseen kontekstiin minkään kommentaarin avulla, mutta parhaimmillaan se on ollut kyllä varsin antoisaa. Kuitenkin Raamatun kertomukset jo itsessään tarjoavat loputtomasti mutusteltavaa ja märehdittävää, joten useimmiten jämähdän laiskuudessani siihen.

On huikaisevaa ajatella sitä kristittyjen jatkumoa, joka samojen tekstien evästämänä on käynyt läpi milloin erilaisia, milloin samanlaisia prosesseja jumalasuhteessaan. Siihen vuoroin mölisevään, valittavaan, hiljentyvään ja ylistävään joukkoon minäkin saan kuulua!
"Tekeminen on teennäistä, oleminen on olennaista."

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22064
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #66 : 22.04.06 - klo:08:00 »
Raamattu nimenomaan seurakunnan kirjana tuntuu oikealta ajatukselta. Siitä tulee mieleen sellaisia vanhahtavia, mutta vahvoja ilmauksia kuin "kokoonnutaan sanan kuuloon". Yhteisöllisellä raamatuntutkistelulla ja -tulkinnalla on tietysti mahdollisuus ajautua pahasti pieleenkin, mutta avoimesti tehtynä se voinee välttää monta karikkoa, johon aivan yksinään kirjaa tutkiva ajautuu.
Luin talvella tutkimuksen Raamatun kääntämisestä afrikkalaisille kielille. Työn onnistuminen edellytti paneutumista yhteisöihin, niiden perinteeseen, nykytilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Raamattua pyrittiin kääntämään tulevan seurakunnan käyttöön kielellä, jonka vanhatkin kokevat omakseen.
Afrikasta tiedän, että keräilyllä perinteisesti eläneet sanit kokivat Johannes Kastajan yhdeksi heistä. Hänkin pukeutui eläinten nahkoihin ja piti heinäsirkoista ja hunajasta. Tämäkin on sitä Pyhän Hengen herättämää vastakaikua sanaa kuulevassa seurakunnassa.

Poissa Olli V

  • Saapunut Aholansaaren rantaan
  • Viestejä: 18
    • http://www.hattrick.org
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #67 : 22.04.06 - klo:12:41 »
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Afrikasta tiedän, että keräilyllä perinteisesti eläneet sanit kokivat Johannes Kastajan yhdeksi heistä. Hänkin pukeutui eläinten nahkoihin ja piti heinäsirkoista ja hunajasta. Tämäkin on sitä Pyhän Hengen herättämää vastakaikua sanaa kuulevassa seurakunnassa.


Mahtava anekdootti! Muutenkin Raamatun kulttuurisidonnaisuus on mielenkiintoinen ilmiö. Kirkkotaiteen partajeesuksia katsellessa herkästi unohtuu, että Jeesus ynnä kaksitoista tolvanaa olivat ulkoisesti enemmän nykyisten stereotyyppisten muslimien kuin kristittyjen oloisia.

Onkohan Raamatussa kohtia, jotka suomalainen on kokenut huomattavasti poikkeavalla tavalla? Juontaakohan "körttiläinen kadotusvarmuutemme" juurensa siitä, että luontaisesti viihdymme tukalan lämpimissä paikoissa kuten saunoissa.
"Tekeminen on teennäistä, oleminen on olennaista."

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22064
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #68 : 22.04.06 - klo:15:11 »
Iikka Vuotilan kirjassa Hra Petteri lähti merille istuu Galilea kalastajineen mutkattomasti Perämeren rantaan. Savosta katsoen taas Genesaretin järvi on saattanut muistuttaa vaikka Kallavettä.
Keisarit Augustus ja Aleksanteri varmaan lähestyvät mielikuvina toisiaan muuallakin kuin Tiernapojissa. Oliko Pontius Pilatuksen sukunimi Bobrikov?
Raamatun ja suomalaisuuden vuorovaikutus on vanhaa ja monimuotoista. On kai sitä kansanperinteenä tutkittukin.

Kauhanen T

  • Vieras
Postmodernista raamatuntulkinnasta
« Vastaus #69 : 27.06.06 - klo:15:44 »
Luin uudelleen Ollin ajatuksia postmodernista raamatuntulkinnasta parin kuukauden takaa.

Kirjoittajaan keskittyvä historiallis-kriittinen tulkinta tekee äärimmilleen vietynä Raamatusta historiallisen dokumentin (jonka tiedonantoihin joissain kohdin uskotaan, joissain kohdin ei). Jumalan ilmoitusta on sen mukaan esim. ruokkimisihmeessä (Matt 15:32-39, Mark. 8:1-10) joko fakta, että Jeesus onnistui ruokkimaan suuren joukon pienellä määrällä ruokaa (jos tapauksen historiallisuuteen uskotaan) tai että kertomuksen kirjoittaja uskoi tai halusi uskotella Jeesuksen näin tehneen (jos tapauksen historiallisuuteen ei uskota).

Hengellinen tulkinta jää kummassakin tapauksessa lukijalle, ja sittenhän astutaan jo postmodernismin puolelle: ilmoitus ei välitykään tekstissä (tiukan kirjaimellis-historiallisesti ymmärrettynä) vaan lukijassa tai lukemisprosessissa. Perinteiselle kielelle käännettynä tämä olisi: Pyhä Henki ei toimi Sanassa, vaan sanankuulijassa tai sanankuulemistapahtumassa.

Jos tällä tavalla kiellettäisiin Sanassa itsessään oleva voima, kavennettaisiin kuitenkin P. Hengen vaikutusmahdollisuuksia aika paljon. Tällä tiellä voitaisiin myös päätyä siihen äärirelativismiin josta Ollikin varoittaa (joku on kutsunut sitä "postmodernismin peikoksi").

Jos historiallis-kriittistä raamatuntulkintaa sovelletaan siten, että hyväksytään kirjoittajan mahdollinen, jopa luultava, hengellinen tarkoitus, vähenee postmodernistisen tulkinnan tarve. Tällöin perinteinen kylmä järki auttaa rajaamaan sallittujen (=kirjoittajan edes periaatteessa mahdollisesti tarkoittamien) tulkintojen määrän. Lisäksi periaatteeksi voidaan ottaa, että kaikki mahdollisetkaan tulkinnat eivät välttämättä ole inspiroituja - siis Pyhän Hengen ilmoittamia, vaan ihmisjärki keksii niitä ihan itse omaan tarpeeseensa.

Postmodernein tapa suhtautua koko kysymykseen olisi varmasti esittää mitäänsanomattoman diplomaattisesti, että inspiroituja voivat olla niin teksti, lukija, kuin lukemisprosessikin, mutta tämän esittäminen olisi myös tehokkain tapa tyrehdyttää keskustelu alkuunsa!

Poissa Judit

  • Körttiläisyyden jäljillä
  • Viestejä: 1
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #70 : 18.07.06 - klo:15:18 »
Silmäilin läpi tämän pitkän ja kiinnostavan keskustelun ja se innoitti minut pohtimaan omaa raamattunäkemystäni. Heikki Räisäsen tapa puhua Raamatusta on aina kolahtanut minuun, joten tässäpä lainaus hänen jäähyväisluennostaan parin kuukauden takaa. Edellä hän on puhunut siitä, miten uransa alkuvaiheilla hän yllättyi huomatessaan, ettei yliopistoeksegetiikkaan sovellettukaan Aarre Lauhan opettamaa periaatetta, että teologialla ei ole mitään erivapauksia yleisistä tieteellisistä menetelmistä. Räisänen havaitsi, että 'raamatullisinkin' nykyteologia on valikoivaa uudelleentulkintaa, halusimmepa sitä tai emme.

"Varmaan aiheutin hämmennystä - ja tuotin opettajilleni sen yllätyksen – jatkamalla hahmottelemalla oman ratkaisuyrityksen Raamatun auktoriteetin ongelmaan. Puhuin siitä, että olisi lakattava teeskentelemästä olevamme "raamatullisempia" kuin olemme ja oltava tietoisia siitä mitä teemme, kun varustamme vanhat sanat uusilla merkityksillä. Kun Raamattu koostuu pitkästä kokemusten ja tulkintojen sarjasta, me voimme liittyä osaksi uudelleen tulkitsemisen prosessia. Loppuponteni oli, että suhteemme raamattuun voisi olla samanlainen kuin "aikuistuneen lapsen suhde äitiinsä tai isäänsä: meidän ei tarvitse 'uskoa' sitä, mutta saamme oppia siitä ja kiitollisina kunnioittaa ja rakastaa sitä tietäen, että ilman sitä emme olisi siinä missä olemme."

Räisänen pukee kauniilla tavalla sanoiksi tulkintatavan, jonka Tuukka varmaan määrittelee postmoderniksi (vai?). Sen pyrkimyksenä ei ole repiä rikki. Raamattu puhuttelee minua edelleenkin, vaikka se on jo aikoja sitten lakannut olemasta minulle samanlainen auktoriteetti kuin nuorena. Raamatun luonne ilmoituksena on minulle enemmänkin sitä, että se on kokoelma kertomuksia Jumalakokemuksista. Ilmoituksen kohtaaminen on heittäytymistä tuohon maailmaan mukaan, se siis syntyy lukuprosessissa. 'Ilmoitus' ei minulle tarkoita joukkoa väittämiä, joiden historiallinen tai looginen paikkansapitävyys voidaan todentaa, vaan eksistentiaalista kokemusta.

Raamattunäkemyksestäni johtuen minun on vaikea väitellä konservatiivien kanssa esim. naispappeuskysymyksestä, sillä perustelumme kulkevat niin eri tasoilla. En yritä väittää, että Raamattu hyväksyisi naispappeuden, sillä nykyisenlaista virkajärjestystä ei sen kirjoittamisen aikoihin edes tunnettu. Voin huomauttaa, että Uudessa testamentissa viitataan naisiin, joilla oli merkittävä rooli - myös julkinen - seurakunnan elämässä. Se ei kuitenkaan vakuuta konservatiiveja, joille kelpaa ainoastaan eksplisiittisesti muotoiltu Raamatunlause perustelun tueksi vaikka täysin asiayhteydestä irrotettuna tai erilaiseen kysymykseen sovellettuna. Rivien välissä oleva ei kelpaa. Toisaalta voi olla, että Paavali vastustaisi naispappeutta, jos hän sellaisen ilmiön tuntisi. Minä puolustaisin naispappeutta yhä edelleen. En kertakaikkiaan voi sokeasti seurata argumenttia, joka nousee täysin toisenlaisesta kulttuuriympäristöstä ja edustaa hyvin erilaista näkemystä ihmisestä kuin mihin itse olen kasvanut.

En siis perusta eettisiä näkemyksiäni siihen, mitä 'Raamattu opettaa' (tai Luukas tai Paavali, jos lähtisimme erittelemään eri kirjoittajien näkemyksiä). Sitä varten meille on annettu järki ja omatunto. Raamattu kyllä tarjoaa paljon pohdiskeltavaa ja kiintoisia näkökulmia - ja onhan se iloista, jos omat pohdintani sattuvat joskus osumaan yksiin jonkin Raamatussa esiintyvän ajatuksen kanssa.

Pelastuksen alaan kuuluviin kysymyksiin en sitten sanokaan mitään, Raamatulla tai ilman. Ne tuntuvat vähän liian vaikeilta tällä hetkellä.

Juha

  • Vieras
Huomio Raamattunäkemyksestä.
« Vastaus #71 : 18.07.06 - klo:23:07 »
Tässä oma kokemus Raamattunäkemykseen. Helsingin yliopiston toteuttamissa yleisen teologian perus- ja aineopinnoissa ei ainakaan ylitulkita eksegetiikkaa. Pikemminkin hiukan päinvastoin; eli opetus on hiukan liiankin "pelkistynyttä".

Tietenkin tenttikirjassa (Kuula, Nissinen, Riekkinen; Johdatus Raamattuun) käsitellään erilaisia Raamatun tulkintaperinteitä, kuten allegorista, fundamentalistista, konservatiivista ja kontekstuaalista tulkintaa. Nämä kysymykset eivät ole kuitenkaan tentissä tärkeitä; kyllä tentissä käsitellään kirjoja aivan perinteisessä eksegeettisessä merkityksessä. Muistaakseni Matteuksen evankeliumin rakenne oli eräs tentissä esiintynyt kysymys. Tentissä on siis keskeistä tentittävien teosten ja luentojen sisältö.

Eli kyllä Helsingin yliopiston opetuksen painopisteenä minun mielestä on se hengellinen sanoma, jonka kirjoitukset välittävät. Kiitos kuitenkin alustuksesta; se oli vaivoja säästelemättä tehty (ja kiitos tietenkin keskustelijoille).

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10401
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #72 : 19.07.06 - klo:04:55 »
Raamattu on eri kirjoittajien työ. Kuten katedraalien mahtavuus, raamatunkin paksuus ilmoittaa ihmisen kaipuun Jumalan luo, kotiin, totuuteen, kaiken ymmärtämiseen, käsittämiseen.
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #73 : 19.07.06 - klo:22:05 »
moon miettiny... satmanin kannalta... meillä ei ole historiallisesti kannattavaa eksistenttistä (en ole eksistentialisti) tajuntaa. Minä ja muut ylistämme Jumppua. :wink:
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10401
Raamattunäkemystä etsimässä
« Vastaus #74 : 20.07.06 - klo:06:43 »
Lainaus käyttäjältä: "satman"
Raamattu on eri kirjoittajien työ. Kuten katedraalien mahtavuus, raamatunkin paksuus ilmoittaa ihmisen kaipuun Jumalan luo, kotiin, totuuteen, kaiken ymmärtämiseen, käsittämiseen.


Juhani vastasi:
"moon miettiny... satmanin kannalta... meillä ei ole historiallisesti kannattavaa eksistenttistä (en ole eksistentialisti) tajuntaa. Minä ja muut ylistämme Jumppua. :wink:"


"Salattu Herra, valtakunnassasi"

Näin rinnastaessani töinä katedraalin ja raamatun niiden takana ihmisen tarpeen ylistää Jumppua, Häntä. Katedraali ja Raamattu ovat myös tie lähemmäksi Korkeinta. Suurempi voima on laittanut liikkeelle niiden synnyttäjät. Me ihailemme sitä ja itseämme. Tahdomme siksi  sen jalkojen juureen.

"Salattu voima"

.................................................................................................................................. :oops:

.
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024