Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Katriina - 13.08.08 - klo:02:44
-
Mietin pitkään, onko tämä kirje tarpeellinen, onko sen kirjoittamisessa mitään mieltä, ja ennen muuta, onko siitä toivoakaan saada mitenkään rakentavaa. Niin monta kysymystä teidän keskustelunne kuitenkin herättivät, että kirjoitanpa nyt. Ymmärrän hyvin, että joku suuttuu, mutta miksi oikeastaan? Aina on vapaus pitää näkemyksistään kiinni, ja minullepäin saa vapaasti olla vihainen.
- Jos tosimielellä puhutte "joukkoon rakastamisesta" niin jätitte ulkopuolisen kyllä miettiväiseksi. Teissä on monenlaisia - kuten muillakin foorumeilla. Mutta silti.
" ...mitä ne niiden asiat minulle kuuluvat" .... puhuttaessa esirukouksesta. Monesti ei voi muuta tehdä, vaikka olisi kuinka hyvät halut auttaa, ja joku on vain sattunut varttumaan sellaisessa hengellisessä ilmapiirissä, jossa sen pyytäminen oli mitä luonnollisin asia. Hurmosta itsetarkoituksellisesti tavoittelevat kokoukset ovat oma kysymyksensä.Jumalanpalveluksessa se on sallittua. Mikäs siinä, jos se tuntuu oikealta.
"...minä kannan ristini itse". Hienoa. Mutta toisinaan voi olla jopa tarkoituksenmukaista olla kuormittamatta itseään yli kestokykynsä rajojen. Siinä vaiheessa, kun toiset alkavat tuntua vain raivostuttavilta, kaikki tuntuu itseä kohtaan suunnatulta ilkeilyltä, voi olla aivan tarkoituksenmukaista muistaa jakamisen mahdollisuus. Jos sielua kiristää, saattaa hyvällä onnella löytää vaikkapa diakoniatyöntekijän, jolla on psykoterapiakoulutus - aika monilla on. Tai jonkun muun vaihtoehdon. Voi nimittäin käydä näin päin: Se "risti" jää joka tapauksessa ympäristön taakaksi, kohta tulee sellaiseksi itse, ja aivan tarpeettomasti usein yksinäiseksi ja ystävittä. Ongelmat kannattaa selvittää ennen kuin ne kasvavat yli pään. Kannattaa pyrkiä rauhaan kaikkien kanssa --- sikäli kuin se itsestä riippuu. Aina ei riipu, kurja kyllä.
- ..."ei tämä ole mikään vastausautomaatti". Ulkopuolinen ei voi tietää, mikä on kenties körtille asia, jonka hän tietää, ymmärtää, ja voi siten selittää. Jos ei itse jaksa vastata, voi jättää sen toisten huoleksi siltä erää. Hiven ymmärtäväisyyttä ja suvaitsevaisuutta auttaisi jos todella on tarkoitus "rakastaa".
- Joskus joku saattaaa minun laillani sanoa ettei tiedä, mikä on "risti"- mitä sillä tarkoitetaan - eikä todella tahdo muuta kuin esittää kysymyksen, johon toivoo viisaammilla olevan vastauksen tarjolla. On vaarallista kertoa vaikkapa toisen henkilön asioista, saattaa kuulua sivuston lukijoihin, tunnistaa itsensä ja hieman harmistua. Kysyjä, joka antaa esimerkin, ei siis todella halua muuta kuin kysyä ---- kannattaisikohan yrittää vastata ottamatta kantaa.
- Kristinuskon käsitteistössä on paljon sellaista, joka tahtoo jäädä hokemaksi ja sellaisena ahdistavaksi. Siksi, kun jatkossa "rakastatte joukkoon" uutta väkeä, vaikka nyt ikkunatekstein mukaan kutsuen, niin sallikaa typerät kysymykset.
- Ensi kertaa mietin myös tätä: Hyvä, saat tulla penkinpäähän veisaamaan eikä sinulta kysellä mitään. Kuulostaa huojentavalta. Mutta asialla on kääntöpuolensa. Jos tämä hienotunteisuus edustaa käytösmallia, on kaikki hyvin. Milloin se heijastelee sisäistä asennetta ("katso itse eteesi") ei kaikki ole lähestulkoonkaan hyvin.
- Joku on ylpeä siitä että vastustaa naisia alttarilla, mutta onko körtti niin ylpeä nöyryydestään, että tulee siinä rusentaneeksi kerta kaikkiaan hengellisesti aidosti säikähtäneen, hämmentyneen kyselijän? Tuo ensimmäinen ainakin tietää olevansa ylpeä....Tätä jäin miettimään, pitkäksi aikaa. Ja miksi ylipäänsä nämä "jumalanvierimmäiset" tuppaavat olemaan vaikeampaa väkeä kuin nuo lavean tien kulkijat ylipäätään?
. Samalla kun hyvästelen ja kiitän seurasta, pyydän anteeksi kielivirheitä. Kun huomasin että toisetkin heittävät murteelle, annoin mennä. Mutta vielä vilpitttömämmin mikäli itse loukkasin. Enhän minä todella tioedä teistä mitään, ja sen tähden sellainenkin kommentti joka muualla olisi tuttua puuroa, saattoi saada täällä jonkun syvästi pahoilleen.
- Eräs juttu vielä. Huomasin että aika lailla alettiin - kun joku vastasi ja osoitti että kommentti taisi vähän lyödä yli - selitellä monisanaisesti. Anteeksipyyntö (kiitos Liisa, kuitattu) tai pahoittelu on lyhyempi, rehdimpi ja selkeämpi tapa, ja lisäksi jotakin jota ilman on elämässä paha pärjätä.
- Syksyn jatkoa sitten vaan kaikille.....
-
Jos tosimielellä puhutte "joukkoon rakastamisesta" niin jätitte ulkopuolisen kyllä miettiväiseksi. Teissä on monenlaisia - kuten muillakin foorumeilla. Mutta silti.
Täyttä asiaa puhut. Välillä täällä kylmää eikä joukkoon rakasteta. Joskus saa kovaakin ojennusta siitä, että ajattelutapa on väärä tai että uskon määrä ei ole riittävä.
Keskustelupalstalla kysymys on pitkälti erilaisuuden sietämisestä. Meillä jokaisella on persoonallisia tulkintoja uskon asioissa eikä kukaan ajattele täysin samalla lailla. Ja ne, jotka ovat saaneet jo äidinmaidossa körttiläisen ajatusmaailman, ovat myös ihmisiä kaikkine mahdollisine puutteineen.
Olemme kaikki täällä ulkopuolisia, kukaan ei ole sisäpiirissä. On vain rohjettava tuoda esiin oma näkökulmansa vaikka saakin osakseen arvostelua.
Kristinuskon käsitteistössä on paljon sellaista, joka tahtoo jäädä hokemaksi ja sellaisena ahdistavaksi. Siksi, kun jatkossa "rakastatte joukkoon" uutta väkeä, vaikka nyt ikkunatekstein mukaan kutsuen, niin sallikaa typerät kysymykset.
Audiatur et altera pars. Kuunneltakoon myös toista osapuolta. Monet foorumilaiset ovat jo sisäistäneet itselleen tietyt asiat, jonka takia kysymykset tuntuvat toistolta. Sisällään he kysyvät, että miksi tätä nyt taas kysytään, eikös tämän jo nyt pitänyt olla selvää. Tämä on se ongelma, joka vaivaa niitä, joille kysymyksiäsi esität. He pitävät tiettyjä asioita itsestään selvinä, koska ovat niitä jo kauan sitten pohtineet. Kaikkien foorumilaisten pitäisi muistaa, että osa porukasta on uutta ja että kaikki asiat eivät heille ole itsestäänselvyyksiä.
Joku on ylpeä siitä että vastustaa naisia alttarilla, mutta onko körtti niin ylpeä nöyryydestään, että tulee siinä rusentaneeksi kerta kaikkiaan hengellisesti aidosti säikähtäneen, hämmentyneen kyselijän?
Tätä asiaa taisi joku käsitelläkin, että nöyryydestä tulee kehumisen ja ylpeyden väline.
Olen pahoillani, että ihmiset joutuvat vetäytymään foorumilta siksi, että ovat saaneet vastaansa kylmää kohtelua. Toisaalta on tärkeä tiedostaa, että mielipidefoorumit ovat kaikkialla samanlaisia: Tarvitaan isosti rohkeutta esittää mielipiteitä ja ottaa vastaan arvostelua mielipiteiden takia. Tätä tosin pehmittää se, että esiinnymme nimimerkiillä.
-
Minä en kokenut Katriinan kyselyä vaikeana siksi, että kysymykset olisivat tuttuja ja liian jokapäiväisiä. Päin vastoin. Katriina kysyi hyviä asioita, mutta minulle jäi se mielikuva, että hän ei hyväksynyt sitä, ettemme mekään osanneet antaa hänelle vastauksia. Minua alkoi vähitellen ahdistaa se, että niitä tivattiin ja tivattiin.
Jos etsii valmiita vastauksia, körttifoorumi on huono foorumi, sillä körttiläisyys ei ole suuntauksista se, josta niitä muutenkaan löytyy. Jossain mielessä körttiläisyydessä ja ortodoksisuudessa on yhteistä juuri se, että ymmärretään, ettei kaikkea voi eikä tarvitse järjellä käsittää, vaan asioita voi jättää hiukan "mystisiksi".
Katriina, olen pahoillani, jos olen aiheuttanut sinulle pahaa mieltä. Anteeksi.
-
Jos etsii valmiita vastauksia, körttifoorumi on huono foorumi, sillä körttiläisyys ei ole suuntauksista se, josta niitä muutenkaan löytyy. Jossain mielessä körttiläisyydessä ja ortodoksisuudessa on yhteistä juuri se, että ymmärretään, ettei kaikkea voi eikä tarvitse järjellä käsittää, vaan asioita voi jättää hiukan "mystisiksi".
Oikeassa olet sinäkin. Valmiita vastauksia ei välttämättä ole olemassa. Toisaalta jotkut asiat tuntuvat olevan monille foorumilaiselle itsestäänselvyyksiä. Olen sitä mieltä, että järki ja usko kulkevat yhdessä. Ongelmana on vaan se, että järki ei aina riitä. Harva täällä esittää kysymyksiä vaikka hyvät kysymykset lienevät tärkeämpiä kuin hyvät vastaukset. :wink:
-
Katriina on sanomassa, että foorumin saisi olla rakkaudellisempi.
Mielestäni hän on oikeassa.
Useat ihmiset reagoivat, jos viesteistä ei loista hyväntuulisuus.
Siksipä ehdottaisin, että yritämme ryhdistäytä kaikki yhdessä ja kirjoittaisimme hiukan seuloen tekstejämme ohjeena sanoma: "Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon."
Onhan Katariina eräs parhaita kirjoittajia ja varmaan moni kaipaisin häntä, jos hän poistuu. .
Ystävällisesti :lol:
munkki-1
-
Useat ihmiset reagoivat, jos viesteistä ei loista hyväntuulisuus.
Jep...aloitetaan amerikkalainen hymykampanja. Ollaan hyväntuulisia pahallakin tuulella. Jotain rajaa! :wink:
-
Useat ihmiset reagoivat, jos viesteistä ei loista hyväntuulisuus.
Jep...aloitetaan amerikkalainen hymykampanja. Ollaan hyväntuulisia pahallakin tuulella. Jotain rajaa! :wink:
Jos nyt pahalla tuulella oleminen. poistuu hyvällä hymyllä, niin silloinhan
hymy kannattaa.
Pahantuulinen voi sen jälkeen lähteä lenkille. Kun 5 km on juostu, niin lääkäreiltä voisi kysyä paljonko on vahingollista adrenaalia jäljellä.
Pitäisikö juosta viisi km lisää?
:D : :lol:
-
Rakentamaan pyrkivä kritiikki on yleensä ihan hyvä juttu. Kiitos siis.
Moni on jo osannut minua paremmin ja rakentavammin vastata, mutta voisin kai minäkin vielä jonkun ajatuksen.
Vaihteeksi on oltava munkki-1:n kanssa samaa mieltä - nimittäin siinä, että Katriinan kirjoitukset ovat antaneet mukavasti ajateltavaa ja siten rikastuttaneet foorumia.
Silti vähän jätti tämä kirjoitus pohtimaan kuinka paljon se pohjaa ns. faktoihin ja kuinka paljon kumpuaa verkkovälitteisen kommunikoinnin tuomista väärinkäsityksistä.
"Joukkoon rakastaminen" on viime aikoina pohdituttanut. Tuntuu, että se kääntyy helposti herännäisyyttä vastaan. Antaako sen kuuluminen termistöömme jonkin väärän lupauksen siitä, että körttiläisyys olisi muita rakastavampi, vastaanottavaisempi jne.? Että körtit olisivat muita parempia, hyväksyisivät joukkoonsa muita ympyröitä mutkattomammin? No, kyllähän liike suvaitsevampi on monissa niissä nykyään kirkkoa repivissä kysymyksissä; homot, naispappeus jne. Eikä varmaan lähtökohtaisesti tuomita ihmistä tekemiensä syntien mukaan, vaan ennemmin vastassa lienee armo. Mutta yksittäisten ihmisten kohtaamisessa me yksittäiset ihmiset ollaan varmaan ihan yhtä huonoja kuin kuka tahansa muukin, liikkeeseen kuulumattomat. Mitä se meidän joukkoon rakastaminen oikein olikaan - nyt voisi joku fiksumpi, tahi pidempään körttiläisyyttä elänyt taas muistuttaa.
En tiedä mistä kumpusi, Katriina, kommenttisi esirukouksesta; "mitä ne niiden asiat minulle kuuluvat". Toivottavasti ei minun tekstistäni - mutta jos, niin silloin haluan oikaista väärinkäsityksen. Esirukousta körttiläisyydessä tuskin monikaan - jos ylipäätään kukaan - vastustaa, en minäkään. Rukous kuuluu olennaisena asiana körttiläisyyteen.
Minä näkisin, että körttiläisyys on tosiaan enemmän yhdessä pohtimista kuin viisaammilta tulevaa opetusta, vastausten antamista jne. Kaikki on samalla viivalla. Seuroissa puheet pidetään usein istualtaan omalta paikaltaan, puhua voi maallikot yhtä lailla kuin piispat.
Totta lienee, että körtit ei aina ole kovin hyviä puhumaan uskonasioista. Ehkä siihen osasyynä on se, että aika monella tämä on äidinmaidosta tullutta, jo sukupolvia kestänyttä. Silloin se on kuin ilmaa, jota hengitetään, eikä sitä oikein välttämättä osaa muille eritellä, selittää. Joskus taas kyse voi olla siitä, ettei tunnu olevan mitään mistä puhua - vaikka kysyttäisiinkin. Siionin virren (http://www.h-y.fi/sv/sv_271-280.html#272) (J. Mäki-Lohiluoma) sanoin: "jos lienen joskus uskonut, nyt kaikki se on mennyt". Luulen, että kysymyksiäsi on kyllä pohdittu.
Lienet oikeilla jäljillä siinä, että körttien synteihin kuuluu ylpeys omasta nöyryydestä. Toki silläkin voidaan karkottaa. Paradoksaalista.
Tunnepitoisten tai henkilökohtaisten asioiden käsittely julkisella keskustelufoorumilla on vähän riskitouhua, olen todennut. En tarkoita, Katriina, vain sinua, vaan ylipäätään. Tuntuu, että aika usein tällöin kasvaa tahallisen ja tahattoman loukatuksi tulemisen riski, asiat kärjistyvät helposti. Meitä kun on moneen junaan, ja helppo on täällä äkkiseltään huudella, usein nimimerkin suojista. Ei ole face-to-face -elämän vastuuta ihmisten kohtaamisesta, seurauksista. (Tästä näkökulmasta ehkä puolustaisi paikkaansa ajatus pelkästään foorumin jäsenten luettavissa olevasta palstasta - nykyisten lisäksi. Mutta ehkei se ole oikea tie sittenkään.) Toisaalta verkkoviestinnässä kun jäävät eleet, ilmeet ym. konteksti pois, aiheutuu herkästi väärinymmärryksiäkin.
-
Rakentamaan pyrkivä kritiikki on yleensä ihan hyvä juttu. Kiitos siis.
Moni on jo osannut minua viisaammin ja rakentavammin vastata, mutta voisin kai minäkin vielä jonkun ajatuksen.
Vaihteeksi on oltava munkki-1:n kanssa samaa mieltä - nimittäin siinä, että Katriinan kirjoitukset ovat antaneet mukavasti ajateltavaa ja siten rikastuttaneet foorumia.
Silti vähän jätti tämä kirjoitus pohtimaan kuinka paljon se pohjaa ns. faktoihin ja kuinka paljon kumpuaa verkkovälitteisen kommunikoinnin tuomista väärinkäsityksistä.
Minä näkisin, että körttiläisyys on tosiaan enemmän yhdessä pohtimista kuin viisaammilta tulevaa opetusta, vastausten antamista jne. Kaikki on samalla viivalla. Seuroissa puheet pidetään usein istualtaan omalta paikaltaan, puhua voi maallikot yhtä lailla kuin piispat.
Totta lienee, että körtit ei aina ole kovin hyviä puhumaan uskonasioista. Ehkä siihen osasyynä on se, että aika monella tämä on äidinmaidosta tullutta, jo sukupolvia kestänyttä. Silloin se on kuin ilmaa, jota hengitetään, eikä sitä oikein välttämättä osaa muille eritellä, selittää. Joskus taas kyse voi olla siitä, ettei tunnu olevan mitään mistä puhua - vaikka kysyttäisiinkin. Siionin virren (http://www.h-y.fi/sv/sv_271-280.html#272) (J. Mäki-Lohiluoma) sanoin: "jos lienen joskus uskonut, nyt kaikki se on mennyt". Luulen, että kysymyksiäsi on kyllä pohdittu.
Lienet oikeilla jäljillä siinä, että körttien synteihin kuuluu ylpeys omasta nöyryydestä. Toki silläkin voidaan karkottaa. Paradoksaalista.
Tunnepitoisten tai henkilökohtaisten asioiden käsittely julkisella keskustelufoorumilla on vähän riskitouhua, olen todennut. En tarkoita, Katriina, vain sinua, vaan ylipäätään. Tuntuu, että aika usein tällöin kasvaa tahallisen ja tahattoman loukatuksi tulemisen riski, asiat kärjistyvät helposti. Meitä kun on moneen junaan, ja helppo on täällä äkkiseltään huudella, usein nimimerkin suojista. Ei ole face-to-face -elämän vastuuta ihmisten kohtaamisesta, seurauksista. (Tästä näkökulmasta ehkä puolustaisi paikkaansa ajatus pelkästään foorumin jäsenten luettavissa olevasta palstasta - nykyisten lisäksi. Mutta ehkei se ole oikea tie sittenkään.) Toisaalta verkkoviestinnässä kun jäävät eleet, ilmeet ym. konteksti pois, aiheutuu herkästi väärinymmärryksiäkin.
Yhdyn aika paljon Liisan kirjoittamaan viestiin. Itselläni on ollut myös samanlaisia ongelmia kuin Katriinalla.
Mutta sana jäähyväiset kosketta aina minua. Ensin ajattelen mitä,miksi, kenelle jne. :smt083
-
Kaikille Kristiina kirjoitti: jääkää hyvästi. Kappaleen matkaa me täällä toistemme kanssa kuljemme. Aika on erota, aika tulla yhteen. Elämä tuo ja elämä vie. Voinen kaikkienkin foorumilaisten puolesta toivottaa Sinulle: Jää Hyvästi. Saattaahan olla, että tapaamme vielä. Herran haltuun.
-
Herätysliike: Herätysliike tarkoittaa tavallisesti kollektiivista ei-institutionalistista uskonnollista liikettä, joka pyrkii aktiivisesti sanomansa levittämiseen. Yleensä herätysliike syntyy täyttämään jotakin hengellistä tyhjiötä, mihin traditionalistisempi uskonnollisuus ei ole kyennyt. Liikkeellepanevana voimana voi myös olla jokin yksittäinen uskonnollisesti koettu merkittävä tapahtuma (esim. Telppäs-niityn ihme). Liikkeeksi ilmiö muodostuu sen saadessa johtajia ja säännöllisten kokoontumisten myötä. Herätysliikkeisiin saattaa liittyä varsinkin niiden syntyaikana karismaattisia kokemuksia. (Tietosanakirja)
Yleiseen kristilliseen kielenkäyttöön on juurtunut sana ”herätys” tarkoittamaan ihmisen uskoontulon ensivaihetta. Kun henkilö tulee ”herätetyksi”, hän ajattelee jumalasuhdettaan, iankaikkisuuskohtaloaan, syntikysymystä, ym. asiaan liittyvää. (Raamatun Tietosanakirja)
Joskus herätys saatetaan ajatella pelastuskokemukseksi, mutta sitä se ei vielä ole. Herätyksen tulisi johtaa kääntymiseen ja kääntyminen Jumalan puoleen, Kristuksen sovitustyön henkilökohtaisen hyväksymisen kautta, tuo pelastuksen. (Raamatun Tietosanakirja)
Herännäisyys syntyi siitä, että ihmiset uudestisyntyivät (tulivat uskoon). Sen kokivat talonpojat Savossa ja Pohjanmaalla. Papit vastustivat ankarasti herätystä ja siihen liittyviä uskovien kokoontumisia seuroihin. Julistus herännäisyydessä oli väkevää ja ihmisiä kehoitettiin uskon tielle - paljon virheitäkin tehtiin. Herännäisyys toi tullessaan suuren muutoksen ihmisten elämään. Tätä muutosta tulee katsoa näin jälkeenkin päin rehellisesti ja avoimesti. Herätys ja siihen liittyvä usko Jumalaan muutti monen ihmisen elämän.
Usko ei kuitenkaan periydy isältä pojalle - uskonnollisuus periytyy. Uskonnollisuus ei ole kuitenkaan samaa kuin usko. Usein uskonnolliset ihmiset vastustavat aitoa uskoa ja näkevät sen väärällä tavalla.
Olen tullut loukatuksi täällä foorumilla usein uskoni ja sen tähden, että olen puolustanut uskoani Raamatulla. Olen uskossani tosissani, eikä sitä voi muut muuksi tehdä. Herännäisyyden juuret ovat syvällä sydämessäni. Ne olen imenyt jo lapsena heränneiden keskuudessa. Olen kasvanut herännäisyyteen. Aku Räty siunasi minut uskon tielle Oulun herättäjäjuhlilla 1960. Uskoni mitätöitiin körttisten toimesta 80-luvulla ja se oli liikaa. Ystävät Jyväskylässä rakastivat kuitenkin minut uudelleen körttiläisiin.
Olen joutunut usein miettimään, että onko körttiläisyys sitenkään niin avaraa, kuin mitä siitä sanotaan?
Olen arvostellut nykykörttiläisyyttä. Siinä olen tehnyt väärin ja pyydänkin anteeksi arvosteluni. En ole oikea henkilö sitä tekemään. Onkin hyvä jättää nykykörttiläisyys Jumalan käsiin.
Tämä foorumi ei ole minuakaan varten, joten sanon nyt hyvästit.
------------------------------------------
Ps. Toivottavasti moderaattorit sallivat vielä tämän kirjoituksen.
-
Olen tullut loukatuksi täällä foorumilla usein uskoni ja sen tähden, että olen puolustanut uskoani Raamatulla. Olen uskossani tosissani, eikä sitä voi muut muuksi tehdä.
Jokainen uskoo omalla tavallaan. Maailmassa ei ole auktoriteettia, joka sanoisi, että jonkun usko on parempi kuin toisen. Elämmehän Jumalan armopaloilla.
Jos körttiläisyyteen liittyvä odotukset ovat vaativat, saattaa seurauksena olla pettymys. Näin on käynyt kohdaltasi. Nykykörttiläisyys ei ole täyttänyt odotuksiasi. Se tietysti täytyy muistaa, että esitämme täällä foorumissa vain omia mielipiteitämme. Sen takia mielipiteistämme ei pidä vetää johtopäätöksiä siitä, mitä körttiläisyys on, körttejä kun on tuhansia.
Olet päätöksesi tehnyt. 1701 virsikirjan sanoin toivotan hyvää matkaa:
Jesuxen Nimeen waellamme.
-
Tämä foorumi ei ole minuakaan varten, joten sanon nyt hyvästit.
------------------------------------------
Ps. Toivottavasti moderaattorit sallivat vielä tämän kirjoituksen.
Muistaakseni ja tietääkseni yhtäkään kirjoitustasi ei täältä ole poistettu.
Ikävä päätös. Kurjaa, että olet kokenut noin. Hyvää matkaa jatkoon. Tapaamisiin kuitenkin, toivottavasti.
-
Lars Mikael kirjoitti kerran "lunta tulee tupaan " Lähettäisitö Lars kumminkin vielä LUNTA tälle foorumille, ettemme kuumenisi liikaa omahyväisyyteemme :?: terveisin Juhoma
-
Yleiseen kristilliseen kielenkäyttöön on juurtunut sana ”herätys” tarkoittamaan ihmisen uskoontulon ensivaihetta.
Espoon herättäjäjuhlien ruotsin- ja englanninkielisissä juhlapuheosuuksissa (muistaakseni avajaisissa) käytettiin termejä Revival ja Väckelse, kun puhuttiin herännäisyydestä. Taisi siellä vilahtaa sellainenkin sana kuin "väckelsemöte" käännöksena herättäjäjuhlista vai kuulinko väärin? Se tuntui hassulta, kun kyse ei todellakaan ollut herätyskokouksesta. Mutta kuten Lars Mikael sanoo, herätyksestähän tämä liike on saanut alkunsa, eikä sitä kannata halveksia.
Lars Mikaelia tulee ikävä.
-
Tämä foorumi ei ole minuakaan varten, joten sanon nyt hyvästit.
Viimeviikolla luin kirjoituksiasi ja totesin jonkinlaisen aitouden kristillisyyden puitteissa.
Olisiko näin, että jotain aitoa on lähdössä pois, kun olet tälle foorumille kirjoittanut yllä olevan sanoman.
ONHAN SE NIINKIN, ETTÄ SUOLASALKKARISSA EI EVANKELIOINTI KANNATA.
Suola ei tule mauttomaksi, mutta eihän Jeesus käskenyt evankelioida kirkossa tai temppelissä, vaan hän sano: menkää kaikkeen maailmaan.....:
JOKA USKOO ja kastetaan , se pelastuu......Matt,Mark
Jospa tehtäisiin pieni vaihtokauppa, jäisitkö tänne sillä ehdolla, että minä poistuisin, ja sinä jäisit?
Minulla on muistutuksia jo enemmänkin.
Ystävällisesti
Munkki-1
-
Yleiseen kristilliseen kielenkäyttöön on juurtunut sana ”herätys” tarkoittamaan ihmisen uskoontulon ensivaihetta.
Espoon herättäjäjuhlien ruotsin- ja englanninkielisissä juhlapuheosuuksissa (muistaakseni avajaisissa) käytettiin termejä Revival ja Väckelse, kun puhuttiin herännäisyydestä. Taisi siellä vilahtaa sellainenkin sana kuin "väckelsemöte" käännöksena herättäjäjuhlista vai kuulinko väärin? Se tuntui hassulta, kun kyse ei todellakaan ollut herätyskokouksesta. Mutta kuten Lars Mikael sanoo, herätyksestähän tämä liike on saanut alkunsa, eikä sitä kannata halveksia.
Lars Mikaelia tulee ikävä.
Heränneistä on käytetty myös sellaista sanaa kuin awakened. Christian revivalism saattaisi olla lähellä itse sitä, mistä on kysymys. Väckelse lienee ihan oikea ruostin sana. Myös väckelsemöte lienee parempi kuin väckelsefest tai väckelsehögtid tai väckelsejubileum.
-
Japaninkielessä on hyvä vastine 'körttiläisyydelle': "Banzai!"
-
Mitäs nyt?
Onko joku Katariina sitä mieltä, että körteissä on jotain vikaa?
Mistä hän sellaista on saanut päähänsä, vai oliko se, että nämä kirjoitukset täällä eivät ole hänelle sopivia?
No itse kun en ole körtti niin minun kirjoituksiani hän ei voine tarkoittaa. Niissä kyllä löytyy kaikenlaista mihkä voi loukkaantua.
Mutta ei muiden.
Outo purkautuminen Katariinalta, mutta toivottavasti tyttö löytää kivan ja hyvän foorumin toisaalta.
Kuitenkaan noita hänen syytöksiään en allekirjoittaisi. :roll:
-
Eikö suomenruotsissa esim. ruotsinkielisellä Pohjanmaalla körttipaikkakuntien naapurustossa ole jotain epävirallista sanaa körttiläisille? Vai sanotaanko siellä "de vaknade...", "de vakna" tai "de väckta". Nyt pitäisi kaivaa ruotsin kielioppi esiin että menisi yhtään sinnepäin... :-?
-
Eikö suomenruotsissa esim. ruotsinkielisellä Pohjanmaalla körttipaikkakuntien naapurustossa ole jotain epävirallista sanaa körttiläisille? Vai sanotaanko siellä "de vaknade...", "de vakna" tai "de väckta". Nyt pitäisi kaivaa ruotsin kielioppi esiin että menisi yhtään sinnepäin... :-?
Vakna = valveilla olo. Jos väckelsemöte, niin silloin myös väckta.
-
Tack! :oops:
-
Onko Kathariinan syytökset unohdettu ja ja alettu halkomaan hiuksia?
Ihan kivaa.
Körtti tulee sanasta skört. Eli joku vaate en tiedä mikä suomeksi, siinä on sellainen kolmiosainen halkio.
Eli körtti on haukkumasana. :shock:
-
Onko Kathariinan syytökset unohdettu ja ja alettu halkomaan hiuksia?
Onkos hän oikein meitä syyttänyt? :shock:
Ett skört on takinlieve.
-
Kuulin Katriinan jäähyväisissä pettymystä. Syytökseksi sen voi kokea, jos tuntee syyllistyneensä johonkin. Minä voisin ehkä jakaa pettymyksen tunteen, mutta lähinnä jonkin verran pettyneenä itseeni. Joihinkin Katriinan kysymyksiin olisi pitänyt perehtyä kunnolla, tutkia asioita ja vastata sitten painavammin perustein. Siitä olisin hyötynyt itse, muista en tiedä. Minuun pätee Ihaan ajatus: - Kaikki eivät voi ja jotkut eivät viitsi.
-
Kuulin Katriinan jäähyväisissä pettymystä. Syytökseksi sen voi kokea, jos tuntee syyllistyneensä johonkin. Minä voisin ehkä jakaa pettymyksen tunteen, mutta lähinnä jonkin verran pettyneenä itseeni. Joihinkin Katriinan kysymyksiin olisi pitänyt perehtyä kunnolla, tutkia asioita ja vastata sitten painavammin perustein. Siitä olisin hyötynyt itse, muista en tiedä. Minuun pätee Ihaan ajatus: - Kaikki eivät voi ja jotkut eivät viitsi.
Olisin sitä mieltä, että Katrinan kysymykset olivat hyviä, mutta niin runsaita, että tunsi jäävänsä vyöryn alle. Ne olivat asiallisia, mutta suuri määrä söi tehon. Älköön Katariina eikä kukaan muu tunteko huonoa omaatuntoa yli tarpeen. Pieni huono omatunto on aina hyvästä, kun se lannistaa ylpeytä.
Pärjäsin yllättävän hyvin neljä päivää ilman foorumia ja nettiä, kun Balttian hotelleissa ei vielä netti ole joka päivää. Kun hotellissa oli free internet, se tarkoitti alati varattua yhtä konetta alakerrassa. Eestissä internet oli paremmin esillä joka paikassa. Syy voi olla myös balttikielien vähäisyydessä ja englannin kielen taidon puutteessa.
-
Espoon herättäjäjuhlien ruotsin- ja englanninkielisissä juhlapuheosuuksissa (muistaakseni avajaisissa) käytettiin termejä Revival ja Väckelse, kun puhuttiin herännäisyydestä. Taisi siellä vilahtaa sellainenkin sana kuin "väckelsemöte" käännöksena herättäjäjuhlista vai kuulinko väärin? Se tuntui hassulta, kun kyse ei todellakaan ollut herätyskokouksesta.
Gummeruksen pienessä keltaisessa suomi-ruotsi-suomi-sanakirjassa väckelsemöte = seurat. Joskus olen ruotsin aineen aiheesta kirjoittanut.
-
Totta kai tulin kerran käymään. Ei ollut edes aikomukseni lähteä ovet paukkuen, geittäen herjat perään ja sitten äkkiä karkuun. Kyllähän sitä nyt sentään täytyyy katsoa ettei saanut tarpewetonta pahaa mieltä kelleen nyt kun on hyvä sauma korjata.
Pariin ihan tarkkaan detaljiin: ¨Liisa, mietit, oliko kommenttini esirukouksesta ja siitä kuuluvatko toisten ihmisten asiat minulle todella sinun kynästäsi ---kyllähän se oli. Eikä sitä asiayhteyskään juuri muuta. Juupa, ja sanoitt että hyväksyt sen kuitenkin jumalanpalveluksen osaba kun Lars-Mikael kysyi sitä. Mutta sopii kysyä ennenkuin tyuomitsee tässä siksi tai täksai tai miksikään muistaa pari asiaa: Vähänkin väsyneenä on ajatus hieman toisaalla kuin kirjoitettava teksti. Tai näin minulle joskus käy.
Toinen rohkea väite minuta on että olisin jabkuuutanut samaa koko ajan. Ottaisin rauhallisesti:_ näinköhän vaan Jankuttamisesta puhutan, kun henkilö toistaa toistamistaan tiettyä halua, vaadetta, selitystä tai selvitystä kun häneklke onb jo ilmoitettu eertei niitä anneta.
Kysyin varmaan useampaa asiaa, muistaakseni tärkeäksi koettuina näitä kahta: "Kristuksen sisällisestä tuntemisesta" ja esirukouksesta, jossa saatoin jo lopulta jankuttaa....
Tausta onm tämä tietenkin; , vartuin sellaisessa hengellisessä ilmapiirissä jossa mikään ei ollut tavallisempaa kuin esirukous Enkun kokeitten edellä saatettiin rukoilla kun tiedettiin että ala-arvoinen tietää ehtoja ja ehdot sitä että koulunkäynti loppuu. Siinä jäsebntyi kyllä hiljotellen se mikä tulee Taivaasta ja mikä pitää tehdä itse,
Olen juuri tästä pahoillani: En voinut tietää että se ei ole teillä sovelias tai korrekti tapa selvittää arkielämän ahdistuneisuutta .... ainakin onnistuneessa tapauksessa.....vähemmillä rauhoittavilla lääkkeillä sitten isona ja kenties myös tottumuksena joka saattaa olla korvaamattoman arvokas myöhemmin: lopulta päätyy joka tapauksessa sen etteen, Herra antoi, Herra otti.....kiitos Herran...... ja sen harjoitteleminen toisen kanssa arkeen kuuluvana on myöhemmin arkeen kuuluvissa mutta raskaammissa asioissa helpottanut ainakin vähän kun tuo ...Herra otti....on jossain asiassa omalla kohdalla totta. Elämmepä tai kuolemme me kuulumme Herralle....ja mitä minulla on mitä en ole saanut lahjaksi?
Mutta aivan käytännön syistä, nähkää nyt hyvät ihmiset-. Te ette voi jatkaa noin. Teillä on oltava "aakkosluokka" jolla kohta promovoitavat maisterit eivät turhaudu ---jo nyt on kerran esitetty kysynmys jakaksi pyyntyö ärsyttänyt kokemukseen "jatkuvastajankuttamisesta".
Se aakkosluokka palvella viisaita --- vähemmän toistoa -- ja antaa tutustumistyön rauhan niille jotka tulevat aioka vaimein fiiliksin, tietäessään ettei mitään tiedä, saisivat sitä Eri tahoilta tulevilla aakkoslaisilla olisi annettavaa ja kerrottavaa omista etsinnöistään ja löydöistään , se saattaisi opettaa tämän ajattelutavan lisäksi yhtä ja toista muuta, Nythän te olette joko ryytyneitä tai sitten ärtyneitä. Eivät ne keskustelut mahdottomia olleet, eikä pieni poukkoilu itseöäni rasittanut. Mutta tuumisinpa että parempaankin pystytään¨. Välillä. Kun jaksetaan. Joku outo poukkoilija saattaa olla sen uuden ja paremman herättelijä ---ei aina. Livenä tuppaa olemaan näin. '
Mutta, up to you.
Nyt ei muuta kuin kaikkea hyvää.
-
Pariin ihan tarkkaan detaljiin: ¨Liisa, mietit, oliko kommenttini esirukouksesta ja siitä kuuluvatko toisten ihmisten asiat minulle todella sinun kynästäsi ---kyllähän se oli. Eikä sitä asiayhteyskään juuri muuta. Juupa, ja sanoitt että hyväksyt sen kuitenkin jumalanpalveluksen osaba kun Lars-Mikael kysyi sitä. Mutta sopii kysyä ennenkuin tyuomitsee tässä siksi tai täksai tai miksikään muistaa pari asiaa: Vähänkin väsyneenä on ajatus hieman toisaalla kuin kirjoitettava teksti. Tai näin minulle joskus käy.
Phuuh. Tähän vaan. Olen tainnut ilmaista ajatukseni äärimmäisen huonosti, tai sitten se vaan on mädempi kuin itse osaan ymmärtää.
Poimin tähän vielä alkuperäisen viestini:
Itse koen rukoilemisen ja siitä puhumisenkin aika yksityiseksi asiaksi. "Jumalan ja minun väliseksi." Ei mitään julkirukoiluja, eikä ne asiatkaan tai ihmiset kenellekään muulle kuulu.
Tarkoitin siis, että oma rukoilemiseni on minulle niin arka ja yksityinen asia, etten siitä halua yleensä puhua. Näen kyllä hyväksi, että rukouksesta puhutaan. Että sinä puhut, kirkko puhuu, körttien seuratuvissakin puhutaan.
Ja tarkoitin, että itse en jostain syystä koe julkirukoilua omalla kohdallani kovin luontevaksi. Jälleen, minua ei haittaa miten muut kokevat.
"eikä ne asiatkaan tai ihmiset kenellekään muulle kuulu" Tästä kai suurin väärinkäsitys. (Toivon sen siis olleen sitä..) Tarkoitin, etten taas omalla kohdallani halua yleensä puhua muille omista rukousaiheistani. Eli: "eikä ne minun rukousteni asiatkaan tai ihmisetkään kenellekään muulle kuulu". No, onhan tuo ehkä noinkin jyrkästi sanottu. Kai se tulee siitä, kun omalla kohdallani koen rukouksen niin araksi aiheeksi, sanoisin jopa, että epäselväksi.
Mutta minusta on kyllä hyvä, että ihmiset voivat sanoa huolensa julki muille ja pyytää samalla vaikka rukoilemaan ko. huolien korjaantumisesta. Sitä on tälläkin foorumilla ollut. Sitä on jp:n esirukouksissa, sitä on Siionin virsissäkin. Siis ei, en missään nimessä halua vaientaa ketään. En ole tarkoittanut tuomita sitä, että vaikka täälläkin kerrottaisiin rukousaiheista tai pyydettäisiin esirukousta. En vähimmässäkään määrin tarkoittanut tuomita sitä, että puhuit asiasta ja toit rukousaiheita julki.
-
On yritetty keskustella, sanottu mitä osattu, linkitetty Körttisanakirjaa, kysymykseesi vastaamaan pyrkinyttä Hengellisen Kuukauslehden juttua, Herättäjän nettisivuja. Kehotettu menemään seuroihin, kerrottu mitä siellä on vastassa, ja missä seuroja ylipäätään on. Foorumilla on paljon kirjavinkkejä herännäisyydestä. On kertynyt paljon herännäiskeskustelua. Ehkä meistä ei vain ole enempään, ehkä me ei nyt onnistuttu olemaan tarpeeksi.
Seuroja suosittelen yhä. Ja siellä vaikka puheen muodossa tuomaan julki joku mietityttävä ajatus, kyselemään jos siellä osattaisiin enemmän. Tai kuulostelemaan syntyisikö kamarikeskusteluja seurojen jälkeen.
Mutta jos vaan yhä tuntuu väärältä paikalta, sitten ainakaan minä en osaa olla kuin pahoillani ja toivoa, että tarvitsemiasi vastauksia löydät joltain seuraavalta pysäkiltä, ja kenties vielä jonain hetkenä körttienkin seuratuvasta.
-
Liisa, minusta ainakin toit oman kantasi ihan selkeästi esille, ja ymmärsin hyvin jo alkuperäisestä viestistäsi, mitä tarkoitit. Mielestäni et ole käyttäytynyt millään lailla loukkaavasti tai edes jyrkästi tuossa rukousasiassa. Suurelta väärinymmärrykseltä tuo kaikenkaikkiaan vaikuttaa.
Se hyvä puoli näissä verkkokeskusteluissa on, ettei näissä ole kenenkään pakko olla. Toivotan kaikkea hyvää niille jotka ovat täältä päättäneet jättäytyä pois ja ihan yhtä hyvää meille jotka haluamme täällä edelleen jatkaa, kritiikistä huolimatta.
-
Kesälomallaan eräs kaverini alakoo rakentamahan huvimajaa. Ahkerana miähenä rakennus nousi ripiästi, kunnes eräänä päivänä soitteli mulle, että nyt on hyvät neuvot tarpehen. Hän oli ruvennu lauroittamahan kuusikulumaasta kattoa. Kattokuarman lisääntyes rakennelma oli ruvennu niin palion huajumahan, että hänen oli pakko tulla katolta alahan, kun pelekäs koko rakennuksen sortuvan.
Pysty ja vaakarakentehet tarvittoo aina reevauksen eli vinotuennan vastustamahan nurjahrus ja kiapsahrusvoimia. Yhyres sitten miätittihin reevujen paikat ja huteruus poistui, kun oltihin ne asennettu.
Vähän herkkähipiääsenä ja hyvänäkin rakentajana ittensä tuntevaa ystävääni en uskaltanu rakennustöis neuvoa kuin pyyrettäes.
Kun kyhäämme omaa elämäämme, niin ittekukin meistä tarttoo apua ja neuvoja niin palion ku nöyryytemme ja ylpeytemme antaa myären. Ihimisen viisastuminen uskonasioos ja mones muuskin on omasta nöyrtymisestä kiinni.
-
Nasaretilainenkin oli rakentaja.
Kolmiyhteistä Jumalaa kuvataan joskus kolmiolla. Se on muoto, joka ei 'nurjahra ja kiapsahra', pelkkää vinotukea joka laidaltaan.
-
Nasaretilainenkin oli rakentaja.
Kolmiyhteistä Jumalaa kuvataan joskus kolmiolla. Se on muoto, joka ei 'nurjahra ja kiapsahra', pelkkää vinotukea joka laidaltaan.
Mutta siinä kolmiossa on erikoista se, ettei kolmio pysy pystyssä rakenteensa varassa vaan Taivaan Isän voimin.
-
Tetrakolomio
Koulus deskriptiivinen geometria oli melekeen ylivoimaasen vaikiaa, kun piirrettihin paperille kolomiulotteenen kuva, jota sitten tuskalla yritettihin projisoora taivahalle eri asennoos. Tämän oppiainehen tarkootus oli kai opettaa hahamottamahan rakennuksia eri perspektiiviis :roll:
Tälläänen hiano oppiaine on kai nykyysin unohrettu tiatokoneetten 3D-grafiikan hianouksihin.
-
Muistan, taisi olla hamana vuonna 1993 tai 1994, kun ensimmäisen kerran tutustuin netin kielenkäyttöön. Oli melkoinen järkytys lukea palstoja ja keskusteluita - ei sellaista menoa tosi-elämässä sallittaisi tai harjoitettaisi. Sitten siihen alkoi vähitellen tottua, kun rupesi itse käyttämään nettiä. Nimettömyys ja keskustelupalstan luonne johtavat väittelyn ja lujasti, jopa pahasti sanomisen helppouteen. Tässä mielessä tämä foorumi on hyvin, hyvin kiltti paikka, suorastaan viaton. Toki täälläkin esiintyy jossain muodossa tätä tyypillistä netti-kieltä, mutta en ole mitään todellisia ylilyöntejä havainnut. Ehkä sitten näin syntymä-körttinä myös tunnistaa välillä hyvin hirtehisen huumorin. Siitä tulee joskus mieleen jopa itse Paavo, joka ei aina kovin pehmeästi virkkonut.
Ja se on varmasti totta että vaikka joukkoon pitäisi rakastaa niin körttiläisyys on itse asiassa yllättävän vaikea liike liittyä mukaan - ei sen takia, että olisi liikaa vaatimuksia ja sääntöjä vaan että niitä ei välttämättä edes huomaa. Ei kysytä mitään, ei vahdita, mutta ei toisaalta myös ohjatakaan, voi jäädä yksinäinen olo, eikä olekaan joukkoon rakastettu vaan joukossa jätetty huomiotta. Mutta kyllä se lämpö siellä kuitenkin on, suurikin lämpö, sitä on vain vaikea aluksi paikallistaa - on sen verran matalalla, sen verran piilossa... Kehoittaisin kuuntelemaan vaikka Siionin virsiä netti-nimimerkkien sijasta, ne kyllä ohjaavat ja ottavat omakseen. Itse olen syntynyt, mutta myös rakastettu joukkoon: mihinkään muuhun kristilliseen liikkeeseen en tässä maassa kai näillä mielipiteillä mahtuisikaan, kaikki kelpaavat, näin huonotkin - ja se ei aivan ymmärrettävästi kelpaa kaikille. Mutta ehkä on hyvä, että löytyy tälläinenkin variaatio, väittäisin että ei ole varsinaista huutavaa pulaa niistä ryhmistä, joilla on tiukemmat kriteerit ja korkeammalla puomit. Tämä ovi pysyy auki, kumpaankin suuntaan - mutta ainakin paluu on helppoa...
-
Tämä foorumi ei ole minuakaan varten, joten sanon nyt hyvästit.
Itse koen tämän ikävänä asiana, koska Lars Mikael on kirjoittaja, jonka teksteissä oli painavaa sanottavaa ehkä enemmän, kuin kellään muulla foorumilaisella.
LM edustaa juuri sitä vanhoilliskörttiläisyyttä, jota arvostan suuresti.
Ikävää myös, että Katariina, todella rehellinen kyselijä, on myös lähdössä.
Ehkäpä molemmat palaavat pidettyään jonkinpituisen luovan tauon.
Toivon molemmille oikein hyvää jatkoa.
-
Ja se on varmasti totta että vaikka joukkoon pitäisi rakastaa niin körttiläisyys on itse asiassa yllättävän vaikea liike liittyä mukaan - ei sen takia, että olisi liikaa vaatimuksia ja sääntöjä vaan että niitä ei välttämättä edes huomaa. Ei kysytä mitään, ei vahdita, mutta ei toisaalta myös ohjatakaan, voi jäädä yksinäinen olo, eikä olekaan joukkoon rakastettu vaan joukossa jätetty huomiotta........ mihinkään muuhun kristilliseen liikkeeseen en tässä maassa kai näillä mielipiteillä mahtuisikaan, kaikki kelpaavat, näin huonotkin - ja se ei aivan ymmärrettävästi kelpaa kaikille.
Komppaan ja vahvasti. Ei tähän liikkeeseen uskostaan ylpeitä tarvita vaan uskossaan kamppailevia.
-
Komppaan ja vahvasti. Ei tähän liikkeeseen uskostaan ylpeitä tarvita vaan uskossaan kamppailevia.
Hienoa on, että körttiläisyyden rakenteet mahduttavat sisäänsä (ehkä vähän natisten) tällaisen ylpeän ja voimakkaasti uskonnollisuuteen taipuvaisen ihmisen, kuten minut.
-
Se mikä tuntuu olevan todella sisäsyntyinen, automaattisesti käsitetty asia tässä liikkeessa on ymmärrys ihmisen äärettömästä pienuudesta ja (mahdollisen) Jumalan käsittämättömästä suuruudesta. Huomaan esim. U&R:ssä kärsimätöntä asennetta "voivotteluun" ja "mitättömyyteen", mutta aika harvoin erehtyy jos ei suuria ajattele kenestäkään, itsestäkään. Kenestäkään ihmisestä siis, on sitten paavi, pippi tai pappi tai mitä heitä "teologisesti oppineita" on. Kai tämänkin takia on hyvin luontevaa suhtautua vaikka Paavoon, piikkiseen, paljossa huonoon ihmiseen. Ei tosiaankaan mikään pyhimys ollut kyseessä, vaan elävä ihminen, rehellinen itselleen ja rehellisyyttä muilta vaativa. Nyt kun näinä kylmempinä aikoina Jumala tuntuu olevan kaukana, vallitsee tietty avuttomuus, jota on ehkä ulkoapäin vaikea hyväksyä. Pitää tietää, pitää olla varma, pitää ottaa viisaus omiin käsiin vaikka sitä viisautta ei todellisuudessa olisikaan. Parempi meillä on olla tyhjät kädet.
-
Eikö suomenruotsissa esim. ruotsinkielisellä Pohjanmaalla körttipaikkakuntien naapurustossa ole jotain epävirallista sanaa körttiläisille? Vai sanotaanko siellä "de vaknade...", "de vakna" tai "de väckta". Nyt pitäisi kaivaa ruotsin kielioppi esiin että menisi yhtään sinnepäin... :-?
De väckta on kyllä se termi, jota on tullut suomenruotsalaisessa kontekstissa käytettyä...
-
Niinpä siis olemme herätettyjä (de väckta). En olisi ollut siitä väckelsemöten -termistäkään juhlilla niin häkeltynyt, ellen olisi asunut Ruotsissa, jossa väckelsemöte väistämättä liittyi helluntailaisten telttakokouksiin, joissa palopuheen ja kitarakuoron esiintymisen jälkeen kehotetaan nostamaan käsi ylös, jos haluaa antaa sydämensä Jeesukselle.
-
Niinpä siis olemme herätettyjä (de väckta). En olisi ollut siitä väckelsemöten -termistäkään juhlilla niin häkeltynyt, ellen olisi asunut Ruotsissa, jossa väckelsemöte väistämättä liittyi helluntailaisten telttakokouksiin, joissa palopuheen ja kitarakuoron esiintymisen jälkeen kehotetaan nostamaan käsi ylös, jos haluaa antaa sydämensä Jeesukselle.
No juu...hämmentäähän se, kun se tarkoittaa herätyskokousta, ei välttämättä körttien seuroja.
-
Miltähän se tuntuisi, jos taivaassa on karsinat jokaiselle kuppikunnalle,
1. kirje Timoteukselle 2
3 Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,
4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
6 joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,
7 ja sitä varten minä olen saarnaajaksi ja apostoliksi asetettu-minä puhun totta, en valhettele-pakanain opettajaksi uskossa ja totuudessa.
Mielestäni UT antaa käsityksen, että Jeesus on ainoa välimies Jumalan ja ihmisen välillä.
Katolisten julistama Maria Jeesuksen äiti on ehkä vielä kuolleista herättämättä. Mielestäni Jeesus oli ensimmäinen herätetty.
Siksi voisi kysyä, miten on Marian laita onko hän vielä Tuonelassa?
Jos hän on siellä, niin miten Marialle tarkoitetut rukoukset vaikuttavat?
-
Katolisten julistama Maria Jeesuksen äiti on ehkä vielä kuolleista herättämättä. Mielestäni Jeesus oli ensimmäinen herätetty.
Epäilen vahvasti, että Maria on Jeesuksen/Jumalan/Pyhän Hengen luona taivaassa.
Jos hän on siellä, niin miten Marialle tarkoitetut rukoukset vaikuttavat?
Asiaa kannattaa kysyä Katolisesta Tiedotuskeskusta eikä meiltä evluteilta.
Osoite on:
http://www.catholic.fi/
-
Kävin katolisten kotisivulla.
En löytänyt vastausta Marialle tarkoitettuihin rukouksiin,
muttä löysin uudestaan aneet, jotka luulin jo kuuluvan menneisyyteen.
Ane ja sen saaminen
Katso myös: Aneeseen liittyvät teot.
Apostolisen katumusoikeusistuimen asiakirjasta "Aneen lahja" (englanniksi).
[...]
Aneista oli kirjoitettu paljonkin.
Mystillistä.
-
Katolinen kirkko julistaa Maria synnittömäksi näin:
"The most Blessed Virgin Mary was, from the first moment of her conception, by a singular grace and privilege of almighty God and by virtue of the merits of Jesus Christ, Savior of the human race, preserved immune from all stain of original sin."
Ja heti etusivulla löytyy kaikille maailmassa tuttu rukous:
Ave Maria/Terve Maria
gratia plena/armoitettu
Dominus tecum/ Herran sinun kanssasi
benedicta tu in mulieribus/ siunattu sinä naisten joukossa
et benedictus fructus ventris tui Iesus/ ja siunattu kohtusi hedelmä Jesus
Sancta Maria/ Pyhä Maria
Mater Dei/Jumalan Äiti
ora pro nobis peccatoribus nunc/rukoile meidän syntisten puolesta
et in hora mortis nostrae/sekä kuolemamme hetkenä.
Amen.
tai seuraava litania, josta vain pieni osa
Sancta Maria, Pyhä Maria
ora pro nobis, rukoile puolestamme
Sancta Dei Genetrix, Pyhä Jumalan synnyttäjä
Sancta Virgo virginum, Pyhä neitsyeiden Neitsyt
Mater Christi, Kristuksen Äiti
Mater Ecclesiae, Seurakunna Äiti
Mater Divinae gratiae, Jumalallisen armon Äiti
Mater purissima, puhtain Äiti
Mater castissima, neitsyiden Äiti
Mater inviolata, koskematon Äiti
Mater intemerata, loukkaamaton Äiti
Mater amabilis, rakastettava Äiti
Mater admirabilis, ihmeellinen Äiti
Mater boni Consilii, hyvän neuvon Äiti
Mater Creatoris, Luojan Äiti
Mater Salvatoris, Vapahtajan Äiti
jne jne
-
Kävin katolisten kotisivulla.
En löytänyt vastausta Marialle tarkoitettuihin rukouksiin
Mariaan liittyvän katolisen opin peruslähde lienee katolinen katekismus. Esim. ruotsinkielisen version asiahakemistosta löytyvät keskeiset Mariaa käsittelevät kohdat (http://www.katekesen.se/index.htm?sakreg.htm#M).
Mt
-
Olen koko aamun miettinyt tätä foorumia. Jotenkin kylmäksi ja kolkoksi paikaksi on mennyt. Haudanvakavaa. Veikkaan, että foorumista on ollut puhetta esim. taannoin Aholansaaressa ja höpinöihin on toivottu muutosta.
Kolmisenkymmentä vuotta on tullut oltua h-y:n jäsen ja kuukauslehteä luettua. Kuitenkin olen tuntenut itseni koko ajan jokseenkin sivulliseksi. Nyt tuo tunne on voimistunut niin paljon, että on aika jättää nämä kuviot.
Foorumi (ja koko körttiläisyys) tuntuu nykyään olevan hyvien ja hienojen ihmisten paikka. Puhtaita pulmusia, jotka osaavat sivistyneesti keskustella. Tällaista osaamatonta töksäyttelijää tuskin kaivataan. Tyhmää raajarikkoa.
No jäähän Siionin virret! Niitä ei kukaan voi omia itselleen.
Ei sota yhtä miestä kaipaa.
Hyvästi!
-
Jos ja kun sivulliseksi itseään mieltänyt hm ei ole kunnolla päässyt lämpimään tupaan niin se taitaa kyllä olla paljolti jo ennestään tuvassa istuvien kehnoutta ja kyvyttömyyttä huomata ja toimia. Ehkä liian moni on sittenkin turhan kauan ns. omissa asioissa. Itse olen ainakin yrittänyt katsoa asioita monelta kantilta. Tarpeeksi hyvin en kaiketi ole onnistunut. Olen useammin kuin toisinaan yrittänyt muistella ja etsiä sitä mikä körttiläisyydessä on hyvää ja kantavaa ollut. hm löysi virret, se kai se parasta, tai lähellä parasta.
Mutta olisiko myös - asioissa on usein enemmän pointteja kuin heti esiin tulee - hm:n kirjeen julkitulolla ja hänen jäähyväissanoissaan ( toivottavasti ne eivät ole sitä) lienee merkitystä myös sillä hm ei muualla olevien viestien mukaan ole saanut unta. Toivon hm:n nukahtavan kevyensyvään uneen ja herättyään jatkavan keskustelua. Hän kirjoitti tuohon ylös hyvän aiheen.
En ihan usko siihen, että foorumi olisi - ei se mielestäni edes tunnu siltä - hyvien ja hienojen ihmisten paikka. Upeita ihmisiä olen herännäisyyden parissa tavannut, mutta en yhtään täydellistä, en yhtään likikään täydellistä. Edes lähes täydellisiä körttiläisiä ei edes ole, ellei sitten Jeesus ollut körttiläinen.
hm, älä lähde mihinkään. Minä ainakin olen kernaasti ollut hänen - siis hm:n - tekstiensä kautta Pohjois-Karjalassa - enkä ainoastaan siksi, että olen asunut Pohjois-Karjalassa mukavia vuosia 1960- ja 1970-luvulla.
-
Onhan täälä kirioottelevat aika fiiniä ja lukenutta porukkaa, että jollekkin voi olla isoo kynnys kirioottaa tänne omia piäniä ajatuksiaan. Itte oon halunnu olla toista ääripäätä, notta voin minäkin sivistyssanoja tuntematta kirioottaa eikä kiälioppivirheekkään oo niin vaarallisia, että niiren kaas ei voi elää tätä epätäyrellistä elämää. Jokaanen tutkikohon ensin sitä omaa malkaa silimässänsä.
Minä ja moni muukin on mialuusesti lukenu mitä sinulla hm on ollut syrämellä, kun oot ajatuksiasi tanne lähetellyt.
Eihän nämä nettiyhteesöt voi korvata sitä oikiaa tervettä kanssakäymistä kuten ollahan huamattu näiren traakisten koulusurmien yhteuyres.
-
Kaikki hyvin!
Kiitos kalistajalle ja mörtille lämminhenkisistä viesteistä.
Kyllä taitaa malka olla allekirjoittaneella omissa silmissä ja vielä molemmissa.
Aurinko paistaa taas (ainahan se paistaa ainakin näkymättömissä). Lintutornilla oli sen verran mukava, tuttu porukka, että siellä käynnin jälkeen elämä taas voittaa. Aina niin vakava Savo-Karjalan veropiirin pomokin (tai vastaava) oli heittänyt verohommansa hiiteen ja kertoili hyviä juttuja pipo takaraivolla ja nauraa hörötteli. :lol:
Se siitä masennuksesta!
-
Olen koko aamun miettinyt tätä foorumia. Jotenkin kylmäksi ja kolkoksi paikaksi on mennyt. Haudanvakavaa. Veikkaan, että foorumista on ollut puhetta esim. taannoin Aholansaaressa ja höpinöihin on toivottu muutosta.
Minä olen pannut merkille saman. Luen tätä päivittäin, mutta harvoin on keskusteluja, joihin haluaa lähteä mukaan, tai jos lähtee, tulee helposti väärinymmärretyksi. Tai sitten menee niin ohi, ettei minkäänlaista - edes virtuaalista - kohtaamista synny.
Ei sota yhtä miestä kaipaa.
Kaipaapas. Joskus se on juuri yhdestä miehestä kiinni, kunhan on oikea mies oikeassa paikassa. Tai nainen.
-
Tuota, tuota: eeva-kaisa! Mielestäni sinulla on ollut usein lämpimiä ja ymmärryksellisiä viestejä, sanon sen näin julkisesti.
Ei meidän täällä kuitenkaan alati tarvitse lähteä mukaan "juttuihin", ei meidän tarvitse olla samaa mieltä kuin edellinen ja sitä edellinen kirjoittaja. Usein on kuitenkin jännästi niin, että foorumi alkaa elää juuri silloin kun se näyttää kuivuvan.
Ei meidän tarvitse täällä alati "räpätä" tai pohdiskella. Mutta älkäämme jättäkö tätä. Yhdessä huomaamme enemmän. Eikä yksi ihminen aina kaikkea osaa ja jaksa sanoa... toinen voi jatkaa, ja kolmas...
Sypäkkää syksyä! Jokaiselle! :wink: :lol: :D
-
Itsekin olen huomannut muutoksen foorumilla. Väliin tuntuu, että olen ihan pihalla jutuista enkä edes ymmärrä, mitä asia koskee.
-
Itsekin olen huomannut muutoksen foorumilla. Väliin tuntuu, että olen ihan pihalla jutuista enkä edes ymmärrä, mitä asia koskee.
Älä vaan silti lähde. :wink:
Pitänee kysyä silloin, kun ei aukene. Täällä on ehkä käsittelytavat monipuolistuneet. Onko se sitten hyvä vai huono, tiedä tuosta.
-
En minä lähdössä ole. Olen vain vähän taukoa pitänyt...
-
En minä lähdössä ole. Olen vain vähän taukoa pitänyt...
En minäkään, mutta juuri tänään klo 12, päätin, että pidän taukoa. Syynä on pieni turhautuminen hyssyttelyyn. Palaan taas, kun olen sillä mielellä.
-
Olen niin uppoutunut virtuaalimaailmaan, että taitaa sen kiinnostus viedä voiton körttifoorumista. Huru-ukonkin on opittava elämään virtuaalimaailmassa ja kesytettävä se menemällä mukaan. Kai sitä pitää profiloitua seuraavaksi Facebookiin. Jos ei kaikkia näitä tee, putoaa kelkasta ja siihenhän ei ole vielä varaa. Kaikista parhaitenhan sitä samaistuu uusiin virtauksiin menemällä rohkeasti mukaan. Suomalaista yleisöä ja koko Eurooppaa (mainoksista päätellen) kiinnostava metalli- ja tangomessu lienee seuraava askeleeni imeä uskonnollisia kokemuksia.
-
Olen niin uppoutunut virtuaalimaailmaan, että taitaa sen kiinnostus viedä voiton körttifoorumista. Huru-ukonkin on opittava elämään virtuaalimaailmassa ja kesytettävä se menemällä mukaan.
moisissa kiertely aina avartaa. Mutta eikös körttifoorumikin ole virtuaalimaailmaa vai veisaatko Second Life:ssa? (itse en ole jaksanut liittyä sinne kun kaikkeen ei riitä aikaa)
Suomalaista yleisöä ja koko Eurooppaa (mainoksista päätellen) kiinnostava metalli- ja tangomessu lienee seuraava askeleeni imeä uskonnollisia kokemuksia.
kerro sitten meillekin että pitääkö vanha vitsi "taivaaseen ei pääse hevillä" edelleen paikkansa tai kuinka epätahtiset tangoaskeleet vielä sallitaan :)
-
Vaikken hevillä pysty yksiselitteisesti sanomaan mitä "virtuaalisesti" sana pitää sisällään, niin ilmoitan harmiksenne, etten lähde körttifoorumilta ennen , kuin Luoja lopettaa. Ellei sitten moderaattorit kerkiä aikaisemmin.
Uskon asioista en osaa keskustella, mutta toisia moittimaan ja arvostelemaan olen mestari. :cry:
-
Uskon asioista en osaa keskustella, mutta toisia moittimaan ja arvostelemaan olen mestari. :cry:
Tack det samma här!
-
vai veisaatko Second Life:ssa? (itse en ole jaksanut liittyä sinne kun kaikkeen ei riitä aikaa)
Totta kai... virtuaalihahmoni (avatar) on tietysti "patakörtti"... tosiasiallisesti minulle aivan uutta, mutta kiinnostavaa ja avartavaa. Jos olisin eilen kuollut, en olisi tätäkään tiennyt.
kerro sitten meillekin että pitääkö vanha vitsi "taivaaseen ei pääse hevillä" edelleen paikkansa
No ei sitten alkuunkaan pidä paikkaansa...totta kai hevi saa olla mukana, kun täyttää samalla Raamattu antaman ehdon.
tai kuinka epätahtiset tangoaskeleet vielä sallitaan :)
Toki sallitaan... ja mieluusti ilman tahtia.
-
vai veisaatko Second Life:ssa?
Totta kai... virtuaalihahmoni (avatar) on tietysti "patakörtti"... tosiasiallisesti minulle aivan uutta, mutta kiinnostavaa ja avartavaa. Jos olisin eilen kuollut, en olisi tätäkään tiennyt.
hienoa ettet ole täysin uppoutunut 2nd life maailmaan vaan jatkanut foorumissakin.
Mutta tämä 2nd-life keskustelu tuli mieleen kun luin HS:n:
http://uutiset.msn.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Avioero%2020%20%E2%80%93%20syyn%C3%A4%20pett%C3%A4minen%20virtuaalimaailmassa/1135241372306?ref=msn
eron vielä moisesta syystä jotenkin ymmärtää, mutta kihloihin tuntematta mitenkään. huh!