Merkittäviä sanoja

[myyrä]

"He antoivat meille monia lupauksia. Useampia kuin voin muistaa. Mutta he pitivät vain yhden. He lupasivat viedä maamme. Ja veivät sen."

Lakota-siouxien päällikkö Punainen Pilvi

[Janina]

God's love is too great to be confined to any one side of a conflict or to any one religion.

- Desmond Tutu

[Riitta-mummi]

Ystävälläni, nimimerkki  mamilla  on  profiilin allekirjoitus,  Lyö särö väärään varmuuteeni.  Se pysäyttää silloin harvoin kun sitä täällä näkee.

Lienee säe jostakin Siionin virrestä.  Pidän myös tästä omastani, Kaija Pispan omasta oikeastaan, joka näkyy täällä usein. 

Mamin säe on    SV  286 sta;  https://www.h-y.fi/528-virret-281-290#286

[Riitta-mummi]

Sanat ja kielelliset ilmaisut kiinnostavat minua. Tänään löytyi ' jutunjuurta' YLEn nettisivulta:

https://yle.fi/uutiset/3-10092435


Yhteisön elämäntyyli heijastuu heidän kielessään. Sellaisia verbejä kuin "omistaa", "varastaa", "lainata", "ostaa" tai "myydä" ei ole, mutta vaihtamiselle ja jakamiselle on rikas sanasto.

[Riitta-mummi]

Olympialaisia tiiviisti seuratessani uuteen  kiinnitin maastohiihtojen selostajan Jussi Eskolan uuteen 'idiotismiin', n ä e t t e, huomiota. Innostuessaan kilpailun jännittävissä tilanteissa hän toisteli sitä monta kertaa. Tietysti me näimme, kun kerran kuvaruutua katsottiin.
Hänellä oli aimmin muita toistuvia sanoja, kuten monilla muillakin urheiliselostajalla. On ilmeisestu turvallista rakentaa selostus ' turvasanojen ' avulla.

Sami Jauhojärvessä tapahtuu hyvää kehitystä sekä murrepuolella, että ennenkaikkea hiihdon salojen paljastajana. Kuinka oikein potkaistaan päkiäpotku, empä aiemmin tiennyt, puhumattakaan voitelun salaisuuksita tai suksien rakenteesta. Taktiikka ja peesin apu tuli myös useaan kertaan kuulluksi. Kiitos Sami !, kuin myös Kalle Lassila studiossa.

[malla]

Yhteen aikaan joillakin oli tapana toistella: "itseasiassa"

Itse olen sitä mieltä että kahdella sanalla jo pärjää melko pitkälle.
Ja ne ovat:

-Anteeksi
-Kiitos

[vn]

Näin on!!   

[Pena]

Yhteen aikaan joillakin oli tapana toistella: "itseasiassa".

Vähämerkityksisistä sanoista voi rakentaa tällaisia epälauseita: Nythän on niin, että näin se on nähtävä; siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.

[Riitta-mummi]

Tätäkin kuulee haastatteluissa: Minä itse henkilökohtaisesti..., triplaten.

Ja kun kysytää aloitetaan nykyään; Nooo, että ( tai tota )..

[Riitta-mummi]

Kalevala:

                 
"Anna, Luoja, suo, Jumala,
anna onni ollaksemme,
hyvin ain' eleäksemme,
kunnialla kuollaksemme
suloisessa Suomenmaassa,
kaunihissa Karjalassa!

[Pena]

Kalevalan toisto ei mielestäni vie sanoilta tehoa vaan päinvastoin antaa niille lisää painoa.

[Riitta-mummi]

Juu. Se auttoi myö runojen oppimisessa, ja vahvistaa poljennon musikaalisuutta.
Kalevala panee jalan tanssahtelemaan.

Kalevalassa kuulemme suomalaisuuden sydämen sykkeen satojen vuosien takaa.
On siis ollut kulttuuria jo muinoin. Istuttiin savupirteissä ilman medioita, mutta laulettiin runoina tapahtumat. Karhunkaadot ja kosioretket kuin myös väkivalta ja ahneus tiedettiin ilman iltapäivälehtien lööppejä.

[PekkaV]

    Sanat sanotut ajallaan.

[Pena]

Keskustelin kerran siitä, mikä on Jumalan sanaa. Olin puhekumppanini kanssa yhtä mieltä siitä, että Raamatun sanakin tulee Jumalan sanaksi vasta silloin, kun ihminen sanoo sen toiselle ihmiselle.

Kumppanini esimerkki oli sekä hauska että syvällinen: Körttipappi oli jakamassa ehtoollista lestadiolaisseudulla. Ehtoollisvieras sopersi oman liikkeensä sanoin: - Saanko minäkin vaivainen syntinen..., johon pappi tokaisi kotoisella murteellaan: - No suat.