Olen tässä lueskellut Jaakko Hämeen-Anttilan kirjaa Islamin miekka (muistaakseni), ajattelin että kirja on aivan läpihuuto juttu hieman yli 200 sivua, mutta opus on kulkenut mukanani autossa, kaupungilla povarissa ja monissa paikoissa joissa olin ajatellut että sitä luen, mutta se on osoittautunut niin mielenkiintoiseksi etten ole runtannut sitä läpi, vaan olen yrittänyt perehtyä tarkemmin. Näin +6kymppisenä ajattelin että historia on hanskassa, mutta kun perehtyy siihen hieman takemmin niin toteaa ettei tiedä oikeastaan mistään mitään. Paljon siitä mitä luulin tiedoksi on osoittautunut luuloksi. Tietysti voittajat kirjoittavat historian, mutta on ollut avartavaa havaita se, kuinka historia toistaa itseään.
Nyt kun Turkin ja Venäjän tekemiset ovat ns. tapetilla niin historiaa katsottaessa rajat kulkevat suurten uskontojen mukaan. Ortodoksit vs islam. Katolliset vs ortodoksit, ja islam jakavat vaikutus alueensa vieläkin hyvin tarkkaan. Ja kansa taistelee.
Muistan kun Viro itsenäistyi, olin vaimoni kanssa sattumoisiin paikalla kun Viron ortodoksi-kirkko myös itsenäistyi, he halusivat silloin irti idän kirkosta ja Moskovan ohjauksesta. En sitä silloin täysin ymmärtänyt, mutta nyt tajuan heidän halunsa erottautua siitä systeemistä.
Eihän tämä jatkuva lukeminen loppujen lopuksi vie kuin hautaan, mutta tuo se kuitenkin nautintoa niin kauan kun polttimo leikkaa
.