Wilhelmi Niskasen vanavedessä

[juhani]

Elizan kysymykseen vastaus on kyllä. Malmperi ja Niskanen olivat kuin paita ja peppu.

[juhani]

Tuukka on loogisesti, jonka minä ymmärrän hammasta kiristellesäni, ajatellessansa rationaalisesti, hän on oikeassa yhdeltä osalta. Kristinuskosta Niskasen mukaan otetaan tunteet pois. Kärjistettynä se on ateismia. Mutta minä olen ruotsalaisen puolella. En ole äänestänyt Niskasta kertaakaan. Toisaalta minä olen niskaslainen siinä mielessä, että WN ei halunnut olla ateisti, koska hän oli varma, että hänet heitetään helvettiin tai nostetaan taivaisiin. Hän oli lähellä Kristusta, joka rakkaana heittää taivaaseen tai helvettiin. Jumppu on kaikkivaltias. Siinä meidän dinosaurusten kannalta ei ole yhtään ajatusta. :smt024

[satman1]

Erittäin ansiokasta, Kauhanen T! Erittäin ansiokasta! Kirjoituksesi aiheutti melkein kylmät väreet. Sanasi upposivat minuun kuin vesi kuivaan erämaahan.

Toteat, että "Niskanen vei tämän omin voimin omista voimista riisuutumisen käytännössä ateismiin asettamalla ihanteeksi (jota ei ainakaan itse noudattanut) mm. kaikista hengellisistä harjoituksista luopumisen."
Minä olisin kirjoittanut tuon suluissa olevan lauseen: jota ei itse  s a a v  u  t  t a n u t .

Asenteesi yleensä, pureutuva, on kuin virvoittava tuuli. Tahtoisin kirjoittaa ja rohkaista sinua määreellä   v i h r e ä   tuuli, jolla tässä tarkoitan Suomen peruskalliosta, Suomen ja maailman metsistä, Suomen ja maailman meristä ja järvistä ja joista, koskista, niityiltä, vuorilta, lehdoista ja aavoilta soilta sekä niiden yllä kaareutuvasta sinisestä, harmaasta, mustasta, punaisesta taivaasta nousevaa huutoa, jossa on kaikki. Siinä on riemu, ahdistus, kauhu, kiitos, hartaus ja ylistys.


...........................................................................................    :-'    ...........................................................................................

[Kauhanen T]

Tuukka ... on oikeassa yhdeltä osalta.

Hyvä että edes yhdeltä.

Asenteesi yleensä, pureutuva, on kuin virvoittava tuuli. Tahtoisin kirjoittaa ja rohkaista sinua määreellä v i h r e ä tuuli

Kiitos. Kovin kauniisti kirjoitat.

Mainitsemassani Taipaleen artikkelissa historiallinen kehityskulku menee suurinpiitein näin.

1. Pohjanmaan Malmberg ja myöhemmin Lagus ystävystyvät savolaisten Paavon ja Niskasen kanssa 1830-luvun loppupuolella.

2. 40-luvulla Niskanen muuttaa Keski-Pohjanmaalle jossa hänestä puuhaillaan Lapualle siirtyneen Malmbergin työn jatkajaa.

3. Kalajokilaakson herännäisyys hajaantuu tunteellisempaan laguslaisuuteen ja Paavon ja Malmbergin linjaa edustaviin (nokkamiehenään Niskanen).

4. Laguslaiset papit löytävät Niskasen puheista harhaoppeja, Malmberg alkaa puolustaa toveriaan.

5. Niskasta panettelevat puheet tulevat Paavon korviin, joka kirjeillään ensin rohkaisee (PRK 28, 40), sitten tuomitsee (PRK 55, 58) ystävänsä.

6. Malmberg joutuu huonoon valoon mm. Niskas-kytköksensä takia, Paavo kuolee ja herännäisyys hajoaa.

Tämän kehityskulun seurauksena Pohjanmaalla "Ukot" jatkavat seuraperinnettä lähinnä Niskasen (kuolee 1860) jälkiä seuraten ja pitävät liekin elossa, kunnes Malmivaara saapuu Pohjanmaalle kolme vuosikymmentä myöhemmin ja herännäisyyden vanhat juonteet yhdistyvät jälleen kombinaatioksi, jonka (nyt kärjistän) teologia on Lagukselta, julistustapa Malmbergilta ja seurajärjestys niskaslaisilta Ukoilta. Ei kauhean huono yhdistelmä mielestäni.

[llwyd]

Niskanen on erittäin kiinnostava hahmo. Kuten muutenkin ovat nämä herännäisyyden suuren kriisin ajat. Toivoisi kulttuuri-, mentaali- ja kirkkohistorian näkökulmia yhdistävää modernia tutkimusta näistä teemoista. Eikä mitään leipähistoriaa vaan tuoretta, omaperäistä otetta - nämä kysymyksethän ovat edelleen polttavan ajankohtaisia.

[juhani]

Ilwyd ja Tuukka ovat nähneet 1880-luvulta meidän päiviimme asti sivuraiteelle siirretyn Niskasen, otaksun. Eivät WMalmivaara, pietistisempi kuin jopa PR, ja yms. typeriä pappeja olleet nähneet Niskasen maallikkoteologian superinhimillisyyden. Jännä piirre on tässä syntisen pääkaupunkiseudun ja E-Pohjanmaan jne. körttiteologiassa se, että niskaslaisuus etenee kuin juna. Minä olen PR:n kannattaja, mutta enemmän niskaslaisuuden. :smt025 Se on kärjistys Tuukalta, mutta Sinähän sanoit sen.

[alffaomega]

Ruotsalaisen opetuksen ydin oli ajatuksessa, että ihminen ei ole hengellisessä elämässään ottaja vaan saaja. Ihminen voi vain ikävöidä ja odottaa, kunnes Jumala ilmoittaa hänelle itsensä. Ruotsalaisen ajattelussa yhtyvät kansanviisauden, kirkollisen opetuksen ja vanhan kristillisen perinteen opetukset omaperäiseksi, puhuttelevaksi ja monin tavoin rajuksi ja alkuvoimaiseksi julistukseksi. Sitä sävyttää pyrkimys totuudellisuuteen ja rehellisyyteen, ihmisen on parempi olla uskomatta, kuin yrittää väkisin rakentaa uskonnollinen asenne. Ruotsalainen neuvoi käymään "niin pyhänä kuin pahanakin" Jumalan luokse. Ei ole kyse siitä, mitä ihminen on, vaan siitä, mitä Jumala on. Näin ajatellessaan Ruotsalainen liittyy vuosisatoja vanhaan Jumala-keskeiseen jumaluusoppiin, joka uudella ajalla on joutunut ihmiskeskeisten uskonnollisuuden mallien varjoon.

[juhani]

alffaomegalle terveisiä kun Sinä olet ymmärtänyt "salatun viisauden" oikein

[Bengt Sandberg]

Niskanen oli Paavon oppilas.

Eikös juhani kulje Niskasen jalan jälkiä. näin muistelen?

[Riitta-mummi]

wilhelmi niskasen jäljissä, lukee juhanin kirjoitusten alapuolella. Rakas veljeni kulkee monien jäljillä, oppimassa mikä on hyvää, mikä ei niin hyvää.
Kulkea jäljessä ei ole samaa kuin kulkea jäljitettävän ' saappaissa tai mokkasiineissa'.

Matkiminen ja ' peesaaminen' on sitä ettei oma ymmärrys toimi.

R-m : piilo-katolinen,piilo-ortodoksi, mystiikkokin ja hernnhutilainen = körtti

[Viisveisaaja]

Mä olen aina tykännyt tästä herrasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aku_R%C3%A4ty

Jotenkin hieno elämä miehellä ja mukava mies noin muutenkin, tuollainen kansanmies.

Olen tavannut useita diakoneja ja diakonissoja ja aina olen tykännyt heidän huumoristaan.
Kun elää tavallisten ihmisten seassa ja varsinkin, kun näkee kurjuuttaa, kuten diakonit, niin se luo hauskaa huumoria kait joku itsesuojelumekanismi käsittelemään kaikkea.

Niin ja nunnia, no niitä en niin paljon, mutta joitakin kun katolilaisissa maissa niitä on paljon.
Ne on aina olleet tosi hilpeitä ja nauru herkässä.

Tänään mulla toi pyhityksen hedelmä ilo on kyllä pikkasen kateissa.