Kirjoittaja Aihe: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII  (Luettu 5083 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 9670
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #75 : 06.01.22 - klo:10:09 »

   Ketkähän kaikki tätä lukee!?

 

   Minäkin ilmoittaudun ja ilmoitan kaikki jotka ovat lukeneet, "lukeneet" ensin. He ovat tämän sivuston suola. Oppineisuus on best. Ilman oppimattomia ei kyllä heitäkään olisi, sillä ketä he opettaisivat. Oppi menisi hukkaan.
   Te kaikki jotka olette lukeneet, on nyt ilmoitettu. Ei tarvitse itse vaivautua. Tästä on hyvä jatkaa. Avoimesti. Toisin kuin yleensä on käytäntö, että nimimerkin suojassa. Tunnustan itsekin olevan osasyyllinen, koska sukunimestäni on vain ensimmäinen kirjain. Steve MacViin on ainoa, joka esiintyy itsenään. Me juntit lymyämme kuin jänikset. Pupujussina täällä loikimme. Ei oo kiva. Syödä salaattia ja lisääntyä.

Luukas 17:18
Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?»

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31244
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #76 : 06.01.22 - klo:12:10 »
Älä höpäjä !  Ollaaha myö jo muutamaa kertaa kerrottu ketä myö ollaa. Kyl mie, tietys, ainakii on kertont olevain Saloska. Mie en tämmösii asjoi pelkää. Onneks alkaa se muukii pelko hellittää, vai johtuuks se täst ko oon ain koton tuttui ihmii kans.

...
Tään päivän Nojatuolikirkko valas miulle et miekii on lähetystyön tekijä, some-lähetystyötä teen ja kannatan.
Se naiskirjailija sen hoksas kertoo miul. Kaikk´ha  myö muutkii sitä tehhää, körtti-rakkauven lähetystyötä.

On hyvä lukija tätä körtti-voorumi-kirjaa. Tää on vähänen muru Jumala työtä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa sivullinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 593
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #77 : 09.01.22 - klo:21:13 »
En harkitse lukevani, mutta tällainenkin on ilmestynyt Kirjokannelta. Lainaus ortodoksinetin kirja-arvostelusta:

Raili K.Miettinen, Saaren nainen - eräänlainen kasvutarina körtistä ortodoksiksi omien elämänkipuilujen kautta.

..."Körttiläisyys yhteiskunnalliselta kannalta on kyllä ihan hyvä suuntaus. Hehän hyväksyvät ihan kaiken. Jos minä hakisin kirkolta yhteisyyttä, olisin varmasti körtti, mutta minun jumalkaipuutani palvelee paremmin tuo jäykkä ortodoksisuus, sen jumalanpalveluselämän vahvuus ja samanlaisuus aina ja kaikkialla. Menit sitten kirkkoon Kreikassa, Virossa tai Leppävirralla, kaava on sama ja tiedät, mitä siinä tapahtuu"...

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 9670
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #78 : 10.01.22 - klo:04:52 »

   Pirkko Saisio: Passio

Näyte sormivärssyotannalla:

"... Jelena Sergejevnalla oli suunnitelma, siitä unettomuus.
   Hänen sydämensä pumppasi verta kaksinkertaisella tempolla ja ohjasi sen aivoihin, jotka syöksivät kuvia ja ajatuksia nopeammin kuin Jelena Sergejevna ehti kirjoittaa niitä muistiin mustakantiseen vihkoonsa.  ..." (s. 628)

Luukas 17:18
Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?»

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31244
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #79 : 10.01.22 - klo:06:16 »
Kiitos , pojat  :003:, referoinneista.  Nämä kohdat 'istuvat minun tapauksessani ' myöskin. Pohdin noita kysymyksiä ajoittain.

Ortodoksian arvo on sen kauneudessa ja alkuperäisyydessä, niinhän sanotaan. Pidän vanhoista asioista, arvostan historiaa. Kuitenkin omassa jatkuvassa muutoksessa olen myös valmis uuteen tapaan olla Jumalaa palvelemassa. Hänhän palvelee meitä jokaista aika yksilöllisesti.

... josta pässenkin Pekan linkkiin.' Sydän pumppaa verta kaksinkertaisella teholla' se pätee minuunkin. Aivoni sylsevät uteliaisuutta, nyt jo toki vähemmän . Unet ovat tulleet selkeiksi ja vahvoiksi. Usein herään niiden vaikuttamana.

Se uni jonka ankeutta taannoin pohdin alkaa selkeytyä . Siinä oli jakso joka näytti maahanmuuttavien pakolaisten eriytetyn aseman ongelmia. Ja se matka halki valtavien tyhjien kaupunginosien läpi, kotikadun löytymättä, taisi olla korona-uni.

Hienoja, korkeita taloja oli suunnattomasti. Pienia somia omakoti-alueita paljon niitäkin, mutta ihmisiä ei juuri näkynyt.
Se yksi mies joka lapioi lunta pihallaan olikin taksikuski. Huutelin nimittäin hänelle ja kysyin voisiko hän soittaa minulle taksin, johon hän vastasi olevansa taksikuski.
Pääsin kyytiin, ja matka jatku, mutta autius jatkui myös.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31244
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #80 : 10.01.22 - klo:19:17 »
Olen aloittanut monen kirjan kuuntelun, oman valintani mukaan, mutta kesken on jäänyt lähes 80 prosenttia. Se mikä ennen maistui mukavalta sylettää nykyään.

Niimpä aloitin kuuntelemalla taas Uuden Testamentin,nyt Veikko Honkasen lukemana. Tämä on se tavallinen Raamattu, v.1992 n UT. Kuuntelin jo UusiTestamentti 2020 Krista Kososen lukemana, mutta kaipasin nyt tätä.

Veikko Honkanen on myös hyvä lukija, melkein yhtä hyvä kuin Avara Luonto-ohjelman Jarmo Heikkinen.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 9670
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #81 : 12.01.22 - klo:17:14 »
   Pirkko Saisio: Passio

Näyte sormivärssyotannalla:

"... Jelena Sergejevnalla oli suunnitelma, siitä unettomuus.
   Hänen sydämensä pumppasi verta kaksinkertaisella tempolla ja ohjasi sen aivoihin, jotka syöksivät kuvia ja ajatuksia nopeammin kuin Jelena Sergejevna ehti kirjoittaa niitä muistiin mustakantiseen vihkoonsa.  ..." (s. 628)

   Kirja päättyy sitaattiin: Ihminen, jonka ei koskaan ollut pakko elää toisena, kuolee maailman syvyyttä tuntematta.

Luukas 17:18
Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?»

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 9670
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #82 : 13.01.22 - klo:04:58 »


   Kirja päättyy sitaattiin: Ihminen, jonka ei koskaan ollut pakko elää toisena, kuolee maailman syvyyttä tuntematta.



   "... Viime vuosikymmeninä monissa tieteenaloissa toiseuteen on viitattu sosiaaliteorian epistemologisena*)käsitteenä. Toiseuden tematiikkaa käsitellään esimerkiksi maantieteen, naistutkimuksen, antropologian ja sosiologian tutkimuksessa. Esimerkiksi maantieteessä toiseuttaminen tarkoittaa prosessia, jossa ryhmä sijoitetaan reuna-alueille eli marginalisoidaan suhteessa keskustaan. Filosofi Simone de Beauvoir käytti toiseutta sukupuoleen liitettynä ja kuvaa naisen ruumiinsa kautta miehen toisena." https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiseus

*) "Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.

Tieteenfilosofia luetaan joskus tietoteorian osaksi. Tietoteoriaan liittyviä suuntauksia ovat muun muassa rationalismi, empirismi, skeptisismi, pragmatismi ja agnostismi."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria

Luukas 17:18
Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?»

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4419
  • Körtti
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #83 : 16.01.22 - klo:20:54 »
Ortodoksiaan liittyen luen Paavo Hohtin ”Bysantti - Tuhat draaman vuotta (WSOY, 2021). Jo kirjan perusteella ymmärrän, miksi ortodoksisen kirkon loistelias atmosfääri ja  menot poikkeavat evlut jumalanpalveluksista.
Acta, non verba.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31244
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #84 : 17.01.22 - klo:05:45 »
Kiitos Salis , tärkeä vinkki sinulta !

Heti varasin. Päijät-Hämeen kirjastoissa on yhteensä 7 kpl. Lahden pääkirjastossa pitäisi vapautua tänään yksi, ellei lainaaja jatka laina-aikaa. :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 19906
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #85 : 17.01.22 - klo:08:26 »
   Kirja päättyy sitaattiin: Ihminen, jonka ei koskaan ollut pakko elää toisena, kuolee maailman syvyyttä tuntematta.

Tulinpa katsoneeksi, miten Malmivaaran seurapuhekokoelma Salattu voima päättyy: Matkanne on Hänessä onnellinen.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31244
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #86 : 18.01.22 - klo:11:13 »
Kirjasto ilmoitti hetki sitten että tilaamani kirja Bysantti on noudettavissa . Nopeasti sain, vaikka osa niistä seitsemästä oli lainassa.
Sen sijaan toista varaustani, Päijät-Hämeen huonekalutehtaat on vielä lainassa. Olen toisena jonossa.

Toivottavasti tekstit ovat kookasta pränttiä. Netissä käytän suurennosta 175 %
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31244
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #87 : 30.01.22 - klo:13:38 »
Kertomus siitä mihin kaikkeen kirjan lukeminen/kuuntelu voi johtaa:

Minulla on menossa Jari Järvelän Aino A, fiktiivinen kertomus Alvar Aallon puolisosta Ainosta.

https://www.storytel.com/fi/fi/books/aino-a-1277341?gclid=Cj0KCQiAi9mPBhCJARIsAHchl1zYiNRuiiC0rcvu6OWNsyNyk5mgGy4PV73rEJErL6FTCp_JrcEzDvEaAv7YEALw_wcB

Kiinnostus kotimaisiin kulttuurihenkilöihin syntyy lukuisista vihjeistä kirjan johdosta.

Henkilöt joita nyt olen googlannut, ja erilaisia linkkejä olen tallentanut muistiin ovat mm:

Wivi Lönn ja Hanna Parviainen, joiden suhteesta on juuri myös ilmestynyt palkittu kirja.
Wivi Lönnin työt olen jo aiemmin tutkinut mm. Tampereen paloaseman ja kauppaoppilaitoksen, ja muutkin katsoin nyt.

Wivi Lönnin koirankoppi esiintyy Aino A-kirjassa:

http://jalkaisin.blogspot.com/2012/06/wivi-lonn-kavelylla.html


Alvar Aallon
Jyväskylän Työväentalo:

https://visit.alvaraalto.fi/fi/kohteet/jyvaskylan-tyovaentalo/

Alvar oli ihastunut italian klassismiin. Aino keksi, kirjan mukaan, aaltoviivan. Hän suunnitteli pariskunnalle omaa taloa johon ei pitänyt tulla yhtään suoraa seinää.
Alvar näki aaltoviivat ja tuomitsi:' Tuollaista jälkeä tekee humalainen kirvesmies !'

Kuinkas sitten kävikään:

https://www.alvaraalto.fi/tyo/nojatuoli-42/


https://fi.wikipedia.org/wiki/Aalto-maljakko

Virikkeitä kirjoista ! :003:

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31244
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #88 : 30.01.22 - klo:19:28 »
Luonnollinen seuraus edellisestä oli, että latasin kuunneltavakseni Wivi ja Hanna-kirjan.
 Tässä maistaiset:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008438402.html
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 9670
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #89 : 03.02.22 - klo:05:05 »

   Ishiguro: Me orvot

Tapahtuu 100 vuotta sitten. Poika asuu Shanghaissa. Vanhemmat katoavat. Kaverin kanssa leikkivät salapoliisia. Etsivät kadonneita. Ilmeisesti on kyse kidnappauksesta. Huumebisness rehoittaa.
Poika päätyy Englantiin, opiskelee salapoliisiksi. Palaa synnyinkaupunkiinsa selvittämään 15 vuotta sitten tapahtunutta isän ja äidin katoamista.
"Minä"-muoto. Dokumentaarisuuden luonteinen fiktio. Fiktio siksikin, koska romaani, "Tammen Keltainen kirjasto". Nobel 2017.
Saapas näkee, mitä lukija kokee, kun kolmas osa tarinasta on vielä jäljellä. Voisivatko vanhemmat löytyä vielä elossa? Epäilen.

En ole aikapäiviin lukenut kunnolla kokonaista romaania. Nyt vaimo toi kirjastosta. Tiesi Ishiguro-harrastukseni.

Miten tämä vanhenemiseni tapahtuu? Entiset kiinnostukseni sammuvat. Mitä tulee tilalle? Onko niin ja tietysti on, että haudan lähestyessä kiinnikkeet tähän todellisuuteen vähenevät, ajatus askartelee muualla, poissa arkipäivästä. Konkretia pelkistyy. Näkyvä hämärtyy. Näkymätön tulee sijaan. Missä suhteessa "taivasikävä" on tämän hetken ja huomisen todellisuuteen, johon mennyt ja tuleva sekoittuvat?

   Mutta kuten olen useammin kuin kerran todennut, olen päättänyt elää vaimoni kanssa 111-vuotiaiksi. Tavoite antaa perspektiiviä. Pyrkimys pitää yllä vireyttä. Mieli hakee työkaluja päämäärän toteutumiseksi. Usko antaa voimaa. Usko luo kestävyyttä. Kaiken touhotuksen taustalla on kuitenkin, että "ihminen päättää, Jumala säätää". Nöyryys pitää raiteilla. Raitilla rallattelee, kun on Korkeimman suojassa, huoleton ja vapaa. Rentous on alusta mahdollisuuksille. Näkökulma on 360 astetta. Terveys on myös alusta, jolta ponnistaa.

Iloa ja Rauhaa.

Luukas 17:18
Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?»