Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: karjalaisenkyösti - 24.01.22 - klo:09:33
-
Jätän tähän erään teorian/väitteen arvioitavaksenne.
Ihmisellehän on luonteen omaista nähdä itsensä hyvänä tai vähintäänkin keskimäärin kelvollisempana, kuin muut ja että varsinainen pahuus on hänen ulkopuolellaan.
Kun seurailet ympäristöäsi eli olet tekemisissä ihmisten kanssa ja kun seurailet myös itseäsi, voinet havaita, että näin on.
Tämä ominaisuus ihmisessä on niin kiinni kasvanut, että humalassakin hän saattaa jorista, että "Mie en oo mittää pahhaa kellekkää tehny".
Väitteeni on, että ihmiselle on luonteenomaista omata huono itsetuntemus ja valtava sokeus omaa pahuuttaan kohtaan.
Väitän, että jos ei näe itsessään vääriä motiiveja ja monen monta kieroutta ja suurta joukkoa ketunhäntiä, syy on huonossa itsetuntemuksessa, kyse on tietynlaisessa valheessa elämisestä.
Jos näin ei olisi, kuinka sitten on olemassa paljon riitoja, sotia, juoruja, panettelua ja muita vastaavia lieveilmiöitä?
Katselkaapa ympärillenne, kuunnelkaa ihmisten kännykkäpuheluja julkisissa liikennevälineissä, kiinnittäkää huomiota kaveripiirissä ollessanne siihen, mistä keskustellaan ja ennen kaikkea kurkistakaamme välillä omaan sisikuntaamme.
-
Körtti on huonoin. Körtti on kaikista syntisin. Siksi körtti ei pidä ketään häntä alempana, koska hän itse on alimmalla porraspuulla, huutaa armoa ja anoo pelastusta.
Körtti kaivaa päivittäin tukin silmästään eikä katsele muiden vikoja. Kun katselee, pyytää syntiään anteeksi.
Körtti tutkistelee itseään, pyytää Jumalaa armahtamaan heikkouksiaan.
-
Körtti on huonoin. Körtti on kaikista syntisin. Siksi körtti ei pidä ketään häntä alempana, koska hän itse on alimmalla porraspuulla, huutaa armoa ja anoo pelastusta.
Körtti kaivaa päivittäin tukin silmästään eikä katsele muiden vikoja. Kun katselee, pyytää syntiään anteeksi.
Körtti tutkistelee itseään, pyytää Jumalaa armahtamaan heikkouksiaan.
Hieno kuvaus, Pekka!
Körtti-niminen ihminen on ihanneihminen, körtin kanssa kuka tahansa tulee toimeen uskomusmaailmasta riippumatta.
Tunnetko muuten ketään körttiä?
Minä en taida tuntea, ei ole kohdalle sattunut.
Haluaisin muuttua körtiksi, mutta tuota muutosta ei ole vielä tapahtunut.
-
Jätän tähän erään teorian/väitteen arvioitavaksenne.
Ihmisellehän on luonteen omaista nähdä itsensä hyvänä tai vähintäänkin keskimäärin kelvollisempana, kuin muut
Kun kerran lupa on annettu: En yleistäisi näin. On niitäkin, jotka koko ajan kokevat olevansa muita huonompia.
-
Kun kerran lupa on annettu: En yleistäisi näin. On niitäkin, jotka koko ajan kokevat olevansa muita huonompia.
Teeskentelevä vaatimattomuus on vaadittu joissain yhteisöissä. Se vaihtelee yleisöstä toiseen. Personallisuuden kolminaisuus, eli himo, julmuus, ja ahneus, yhdistyy eri suhteessa eri yhteisöissä.
-
Oletko tosissasi Thomas ? Että, himo, julmuus ja ahneus ovat piirteet jotka määrittävät ihmisen ?
Varmaan nuo ovat jokaisessa , mutta voi ihmistä joka elää vain jostakin näistä, ja pahimmassa tapauksessa kaikista kolmesta. Sellainenhan on peto.
On hyvä huomata omat huonot puolet ja koettaa tehdä työtä niiden kanssa. Omin voimin ei paljon tule tulosta, mutta Jumalan avulla alkaa vähitellen tapahtua.
Itsetuntemuskaan ei taida olla yht¨äkkinen herääminen. Vaan vaipuminen Jumalan parantavan ja armollisen rakkauden hoitoon on tuottava tulosta.
Ei näin : Ahaa ! Tällainen minä olen ! Vaan : Raskas ja armahtava Kristus, tee minut Sinun kuvasi kaltaiseksi !
-
Oletko tosissasi Thomas ? Että, himo, julmuus ja ahneus ovat piirteet jotka määrittävät ihmisen ?
Varmaan nuo ovat jokaisessa , mutta voi ihmistä joka elää vain jostakin näistä, ja pahimmassa tapauksessa kaikista kolmesta. Sellainenhan on peto.
On hyvä huomata omat huonot puolet ja koettaa tehdä työtä niiden kanssa. Omin voimin ei paljon tule tulosta, mutta Jumalan avulla alkaa vähitellen tapahtua.
Itsetuntemuskaan ei taida olla yht¨äkkinen herääminen. Vaan vaipuminen Jumalan parantavan ja armollisen rakkauden hoitoon on tuottava tulosta.
Ei näin : Ahaa ! Tällainen minä olen ! Vaan : Raskas ja armahtava Kristus, tee minut Sinun kuvasi kaltaiseksi !
Se voi olla liian kyyninen näkemys minun kohdaltani. Mutta minusta tuntuu, että ihminen on peto. Vaikka Sokrates ja Al-Ghazali suosittelevat itsetutkistelua, niin en ole vakuuttunut sen hyödystä. Se on eräänlainen egoismi sekin.
Olen itse kauan pohdiskellut yksinkertaisia asioita. Olen päätynyt siihen tulokseen, että kannattaa seurata Lutherin aamuhartausta Vähä-katekismuksesta. Sitä olen tehnyt vuosikausia, aina käyttäen Lutherin suosimaa virtä lopussa, vaikka hän antaa vapautta muuhunkin vaihtoehtoon. Se riittää itsetutkisteluun.
Jos joku kysyisi minulta (ei ole tapahtunut) mitä voisin opettaa tai suositella, se olisi tämä.
-
Kuulostaa hyvältä . Minustakin on tärkeä aloittaa aamu, heti ensimmäisin ajatuksin kääntymällä Herran puoleen.
Mistä minä tuon Lutherin aamuhartauden löydän. On mulla katekismus jossakin, mutta onko se siinä ?
En minäkään taivu niihin itsetutkisteluihin joihin naistenlehdet tms. sellaiset ohjaa: Löydä itsesi ! Vapauta energiasi ! Unohda stressi !
Kaikki nämä annetaan kun jättää itsensä herran huomaan ja hoitoon.
-
Mistä minä tuon Lutherin aamuhartauden löydän. On mulla katekismus jossakin, mutta onko se siinä ?
"KATEKISMUS
Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon
Kristinoppi
Hyväksytty kirkolliskokouksessa vuonna 1999
Vilppula 2000
AAMURUKOUS
Noustessasi aamulla vuoteesta siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu:
'Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen.'
Sen jälkeen lue joko polviltasi tai seisaaltasi uskontunnustus ja Isä medän -rukous. Jos haluat, lausu vielä seuraava pieni rukous:
'Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, että olet viime yönä varjellut minut kaikesta vahingosta ja vaarasta. Pyydän sinua: varjele minua myös alkavana päivänä synnistä ja kaikesta pahasta, että tekoni ja koko elämäni olisivat mielesi mukaiset. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni, sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen.'
Luettuasi sitten ehkä vielä hartaudeksi virren, esimerkiksi kymmenestä käskystä, mene iloisin mielin töihisi.
(Lutherin Vähä katekismus)" s. 104
-
Juu, tuttuhan tämä onkin. Kiitos !
En voi noudattaa kirjaimellisesti ( :icon_exclaim:) kun en pääse polvilleni kovan nivelkivun vuoksi. Ehtoollisellakin olen seisonut pöydän päässä.
Aamuhartauden sanoissa W Malmivaara puhuu sairauksien kasvattavasta merkityksestä. Kyllä Hän onkin kuritettanut meitä körttejä. Eivätkä meitä myöskään korkeat virat ja sijat kiinnosta ! Alhaisia ollaan.
...
Pekka, suljitko P.R. ketjun ?. Ei sillä, olenkin sanonut siihen tarpeeksi. :'(
-
En voi noudattaa kirjaimellisesti ( :icon_exclaim:) kun en pääse polvilleni kovan nivelkivun vuoksi.
"joko polviltasi tai seisaaltasi"
Samanlainen on iltarukous, paitsi ilman virsiä. Itse luen virren, kun en osaa laulaa.
-
Pekka, suljitko P.R. ketjun ?. Ei sillä, olenkin sanonut siihen tarpeeksi. :'(
Päivi Räsäs -ketjun. Emminoo sitä sulkenna. En ossaiskaan. Ylläpitäjähän ne sulkee.
-
Joo, ymmärrän. Halusin vain kysyä kun nyt ei näkynyt kuka oli sulkenut, ja sie olit viimonen käyttäjä.
Oisin siulle jotakii siihe retooriseen kysymykseen rakkaudenylivoimasta sanonut, mut en päässy.
Ehkä ylläpito halusi sulkea suuni. Hyväksyn, sillä jo hävettää tää Päivin arvostelu. Vaikkakin uskon asian käyttö poliittiseen peliin on arvotonta. Eihän kirkossakaan saarnata poliittisten puolueiden asiaa. Vai saarnataanko ?
Kaikki kristityt eivät ole myöskään KDn jäseniä. Arvojaan voi edustaa ja hyviä asioita edistää kaikissa puolueissa.
Kristillisdemokraatit , veljespuolueet muissa maissa eivät tee tällaisia Raamattu-sulkeisia senaateissaan.
-
Veikkaan, että ylläpito ei halua aiheesta enempää. Siksikin koska asia on nyt korkeammis käsis. Annetaan itsellemme rauha ja Oikeudelle työrauha.
-
:023:
-
Jätän tähän erään teorian/väitteen arvioitavaksenne.
Ihmisellehän on luonteen omaista nähdä itsensä hyvänä tai vähintäänkin keskimäärin kelvollisempana, kuin muut ja että varsinainen pahuus on hänen ulkopuolellaan.
Kun seurailet ympäristöäsi eli olet tekemisissä ihmisten kanssa ja kun seurailet myös itseäsi, voinet havaita, että näin on.
Tämä ominaisuus ihmisessä on niin kiinni kasvanut, että humalassakin hän saattaa jorista, että "Mie en oo mittää pahhaa kellekkää tehny".
Väitteeni on, että ihmiselle on luonteenomaista omata huono itsetuntemus ja valtava sokeus omaa pahuuttaan kohtaan.
Väitän, että jos ei näe itsessään vääriä motiiveja ja monen monta kieroutta ja suurta joukkoa ketunhäntiä, syy on huonossa itsetuntemuksessa, kyse on tietynlaisessa valheessa elämisestä.
Jos näin ei olisi, kuinka sitten on olemassa paljon riitoja, sotia, juoruja, panettelua ja muita vastaavia lieveilmiöitä?
Katselkaapa ympärillenne, kuunnelkaa ihmisten kännykkäpuheluja julkisissa liikennevälineissä, kiinnittäkää huomiota kaveripiirissä ollessanne siihen, mistä keskustellaan ja ennen kaikkea kurkistakaamme välillä omaan sisikuntaamme.
Reformoidut taitavat korostaa perisynnin niin paljon, että katsovat ihmisen olevan täysin turmeltunut. Kun en ole teologi, tai ainakaan hyvä sellainen, en osaa ottaa kantaa. Mutta epäilen omaan siskuntaamme kurkistamistakin. Ihminen ei osaa arvioida itseään eikä muitakaan. Kai siksi Jeesus (Matt. 7) jättää tuomion Jumalalle.
-
Reformoidut taitavat korostaa perisynnin niin paljon, että katsovat ihmisen olevan täysin turmeltunut. Kun en ole teologi, tai ainakaan hyvä sellainen, en osaa ottaa kantaa. Mutta epäilen omaan siskuntaamme kurkistamistakin. Ihminen ei osaa arvioida itseään eikä muitakaan. Kai siksi Jeesus (Matt. 7) jättää tuomion Jumalalle.
Minäkään en yritä syvälle menneitä luotauksia minuun itseeni.
-
Minäkään en yritä syvälle menneitä luotauksia minuun itseeni.
Menneet ovat menneitä. Katse tulevaan. Synnit on sovitettu. Tekevälle sattuu. Kaikki ihmiset tekevät virheitä. Muistan aina sen näytelmän. Se oli se teatteri lähellä Sibelius-lukiota, Kruunuhaassa, pieni. "Kellariteatteri", jonka oli perustanut sen yhden miesnäyttelijän äiti. Siinä näytelmässä keski-iän ylittänyt mies ontui. Ontuminen liittyi ikään. Että kaikki sen ikäiset ontuvat. Että elämässä vaan käy niin. Tulee haavoitetuksi. Elämän taistelussa, elämässä. Elämä on myös taistelua. Taistelussa haavoittuu. Kukaan ei välty. Ennemmin tai myöhemmin kun riittävän monta kahakkaa, käännettä elämässä on ollut, jossakin kohtaa tulee haavoitetuksi. Tähän on apu vain ylhäältä. Vaikka ontumista ei voi enää kokonaan poistaa, Jumala auttaa kääntämään huomion, katseen Kristukseen, jossa on sovitus ja elämä. Vaivat unohtuvat. Ilo täyttää sydämen. Olen vapaa maan kahleista. Aika ei merkitse mitään. Elän tässä ja nyt. Kaikki mahdollisuudet ovat auki. Elämä hymyilee. Hymy tarttuu. Näin levitään Kristuksen pienenä sotilaana ilosanomaa. Kristus on noussut kuolleista. Kuolemalla kuoleman voitti. Kaikille eläville elämän antoi.
-
Veikkaan, että ylläpito ei halua aiheesta enempää. Siksikin koska asia on nyt korkeammis käsis. Annetaan itsellemme rauha ja Oikeudelle työrauha.
Minä veikkaan, että Päivi Räsäs-ketju suljettiin ainoastaan siksi, koska 10 sivua tuli täyteen.
Ylläpidon linja on näyttänyt olevan se, että kun 10 sivua on täynnä, ketju suljetaan ja halutessaan joku voi aloittaa uuden ketjun aiheesta.
-
Uskoisin edustavani tässä ihmisen pahuus-asiassa luterilaista (ja monen muunkin) Raamatun tulkintaa, jonka ymmärrän myös Raamatun näkemykseksi asiasta.
Syntiin lankeemuksen johdosta ihminen on varsin kovin turmeltunut.
Kun ihmisen perustarpeet ovat täytetty: ruokaa ja vaatteita riittää, on paikka missä asua ja harrastaa moninaista, pahuuden räikeä ilmeneminen ikään kuin kapseloituu ihmisen sisälle.
Kun sitten olosuhteet muuttuvat, kilteistä perheen isistä ja äideistä tulee petoja, mikäli ihmisen pahuus pääsee valloilleen.
Esimerkkinä vaikkapa sisällissota Suomessa 1918, tai Hitlerin aika Saksassa tai erilaisten diktaattoreiden aika siellä ja täällä.
Kun ei ole mahdollista tyydyttää perustarpeitaan nähdään paremmin, mitä ihmisessä on.
Ihminen ei kestä sitä todellisuutta itsessään, että hänessä asuu valtava pahuus.
Tästä johtuen omassa itsessään olevan pahuuden olemassa olo kielletään.
Se on itsesuojelua, koska muutoin ihminen romahtaisi.
Kristillinen tapa tuon sisikunnan valtavan törkykasan käsittelemiseen on se, että Kristus on tuon kaiken ottanut kantaakseen ja antanut Häneen turvaaville anteeksi. Tämä on tervettä: ei tarvitse kieltää totuutta itsessään, mutta ei myöskään tarvitse romahtaa tuon valtavan taakan alle.
Jos tuohon pääsee, niin se on oikeaa ja totuudellista vapautta siitäkin huolimatta, että se sama pahuus edelleen asuu ihmisessä ja pyrkii saamaan ylivallan. Nyt on kuitenkin niin, että ei tarvitse kieltää totuutta itsestään.
-
Uskoisin edustavani tässä ihmisen pahuus-asiassa luterilaista (ja monen muunkin) Raamatun tulkintaa, jonka ymmärrän myös Raamatun näkemykseksi asiasta.
Syntiin lankeemuksen johdosta ihminen on varsin kovin turmeltunut.
Kun ihmisen perustarpeet ovat täytetty: ruokaa ja vaatteita riittää, on paikka missä asua ja harrastaa moninaista, pahuuden räikeä ilmeneminen ikään kuin kapseloituu ihmisen sisälle.
Kun sitten olosuhteet muuttuvat, kilteistä perheen isistä ja äideistä tulee petoja, mikäli ihmisen pahuus pääsee valloilleen.
Esimerkkinä vaikkapa sisällissota Suomessa 1918, tai Hitlerin aika Saksassa tai erilaisten diktaattoreiden aika siellä ja täällä.
Kun ei ole mahdollista tyydyttää perustarpeitaan nähdään paremmin, mitä ihmisessä on.
Ihminen ei kestä sitä todellisuutta itsessään, että hänessä asuu valtava pahuus.
Tästä johtuen omassa itsessään olevan pahuuden olemassa olo kielletään.
Se on itsesuojelua, koska muutoin ihminen romahtaisi.
Kristillinen tapa tuon sisikunnan valtavan törkykasan käsittelemiseen on se, että Kristus on tuon kaiken ottanut kantaakseen ja antanut Häneen turvaaville anteeksi. Tämä on tervettä: ei tarvitse kieltää totuutta itsessään, mutta ei myöskään tarvitse romahtaa tuon valtavan taakan alle.
Jos tuohon pääsee, niin se on oikeaa ja totuudellista vapautta siitäkin huolimatta, että se sama pahuus edelleen asuu ihmisessä ja pyrkii saamaan ylivallan. Nyt on kuitenkin niin, että ei tarvitse kieltää totuutta itsestään.
Ei taida olla muuta nyt esilläkään, kuin juuri tämä luterilainen näkemys asiasta.
-
Ihminen ei kestä sitä todellisuutta itsessään, että hänessä asuu valtava pahuus.
Tästä johtuen omassa itsessään olevan pahuuden olemassa olo kielletään.
Se on itsesuojelua, koska muutoin ihminen romahtaisi.
Kristillinen tapa tuon sisikunnan valtavan törkykasan käsittelemiseen on se, että Kristus on tuon kaiken ottanut kantaakseen ja antanut Häneen turvaaville anteeksi. Tämä on tervettä: ei tarvitse kieltää totuutta itsessään, mutta ei myöskään tarvitse romahtaa tuon valtavan taakan alle.
Jos tuohon pääsee, niin se on oikeaa ja totuudellista vapautta siitäkin huolimatta, että se sama pahuus edelleen asuu ihmisessä ja pyrkii saamaan ylivallan. Nyt on kuitenkin niin, että ei tarvitse kieltää totuutta itsestään.
Kiitos Kyösti ! Tämä on viisautta, joka myös vapauttaa maallisista .
Synti asuu meissä kaikissa. Siihen on hyvä tutustua itsessä ja jättää
muiden synnit tonkimatta.
Totuus tekee vapaaksi !
-
Mulla varmaankin on huonoitsetunto, tuntemuksesta puhumattakaan.
Millainen on huono itsetunto.
Kiivaasti puollustelee itseään, tekemisiään, ei kestä olla väärässä ja ei osaa antaa anteeksi.
Hyvän itsetunnon omaavat eivät välitä, vaikka heidän tekemisiään ei huomioida tai sanomisiaan.
He vaan antavat asioiden olla vähän tyyliin, parempi haukkuva koira, kuin kuollut leijjona.
Sielu lepää hyvän itsetunnon omaavien parissa.
Paavalia olen joskus miettinyt, kun hän kiivaili ja riiteli oli metelinnostaja, että ois voinut ottaa iisimmin ja mistähän johtui hänen itsetuntonsa.
Kyllähän hän välillä sitten oli itsetutkisteluissaan häpeissään ja tunnusti, että hän on syntisistä suurin.
Joku suorituspakko hänellä oli ja hän sen myönsikin.
Ois ottanut vaan iisimmin, niin helpommalla ehkä olisi päässyt.
Minusta se että seisoo vakaumuksensa takana ei tarkoita, että siitä on huudettava ja se aina tuotava esiin ja nostettava ties mikä meteli?
-
Veikkaan, että ylläpito ei halua aiheesta enempää. Siksikin koska asia on nyt korkeammis käsis. Annetaan itsellemme rauha ja Oikeudelle työrauha.
Luin aamulla Ylen pitkän uutisen oikeussalin tapahtumista. Löytyy yle.fi -sivuston kautta.
Nyt olen lukemassa tätä:
https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/mita-rasasen-ja-pohjolan-oikeudenkaynnissa-tapahtui/
Aika samansuuntaista, kuin Ylen pitkä juttu aiheesta.
Vähän koomisia ja hassuja piirteitä joissain kommenteissa ja oikeussalin tapahtumissa.
Jossain vaiheessa tiedämme, mikä on näytelmän lopputulos.
Asiasta on niin paljon kohuttu julkisuudessa, taitaa olla hyvä, että asia käsitellään nyt julkisuutta monin verroin puolueettomammassa paikassa.
-
Paavalia olen joskus miettinyt, kun hän kiivaili ja riiteli oli metelinnostaja, että ois voinut ottaa iisimmin ja mistähän johtui hänen itsetuntonsa.
.
.
.
Minusta se että seisoo vakaumuksensa takana ei tarkoita, että siitä on huudettava ja se aina tuotava esiin ja nostettava ties mikä meteli?
Niin, Paavali oli haastettu oikeuteen ja roomalainen oikeusistuin taisi olla sitä mieltä, että mitään rikosta ei ollut edes tapahtunut.
Häntä kyllä syytettiin metelin nostamisesta yms. mutta mitään riittäviä todisteita ei sitten ollutkaan.
Riita koski Raamatun tulkintaa ja Rooman oikeuslaitos ei ollut kiinnostunut Raamatun tulkinnoista.
Syyttäjien mielikuvitus ja putkikatseisuus vain teki tepposen. HE halusivat Apostolien tekojen mukaan tukkia Paavalin suun, eli kaventaa sananvapautta.
Kannattaa lukea Apostolien teot, siellä näitä oikeudenkäyntejä käsitellään.
-
Niin, Paavali oli haastettu oikeuteen ja roomalainen oikeusistuin taisi olla sitä mieltä, että mitään rikosta ei ollut edes tapahtunut.
Häntä kyllä syytettiin metelin nostamisesta yms. mutta mitään riittäviä todisteita ei sitten ollutkaan.
Riita koski Raamatun tulkintaa ja Rooman oikeuslaitos ei ollut kiinnostunut Raamatun tulkinnoista.
Syyttäjien mielikuvitus ja putkikatseisuus vain teki tepposen. HE halusivat Apostolien tekojen mukaan tukkia Paavalin suun, eli kaventaa sananvapautta.
Kannattaa lukea Apostolien teot, siellä näitä oikeudenkäyntejä käsitellään.
Olen lukenut apostolien teot ja apostolien menot nykyajassakin olen nähnyt.
Noi nyt ei ole verrannollisia, siis apostoli Paavalin oikeusmurha ja Räsäsen provokaatiot.
-
Kun tässä ketjussa oli Räsäsestä kyse, niin laitan tämän tänne:
Lainaus täältä:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6e2d7c60-ccea-4503-b1d0-ab548f5ec4e0
"Jos on oikeudenkäynti poikkeuksellinen, sitä on myös syyttäjien vaatimus."
Eli kyse on siitä, että syyttäjä vaatii Ruben Stillerin ohjelman sensuroimista eräästä tietystä kohtaa.
-
Minä veikkaan, että Päivi Räsäs-ketju suljettiin ainoastaan siksi, koska 10 sivua tuli täyteen.
Ylläpidon linja on näyttänyt olevan se, että kun 10 sivua on täynnä, ketju suljetaan ja halutessaan joku voi aloittaa uuden ketjun aiheesta.
Mitäs sinä Köpi nyt sekoilet! Totta kai. Totta kai suljetaan, kun kymmenen sivua tulee täyteen. MUTTA: seppos ilmoittaa aina että jatketaan seuraavassa ketjussa. Nyt sitä ei tapahtunut. Sen verran kuin häntä tunnen ja sinuakin, seppos ei halunnut jatkettavan, ja varsinkin siksi - äsh! tämä aihe ei ansaitse näin montaa sanaa - kun hän tiesi sinun olevan into piukeana aiheesta. Se on ymmärtääkseni täällä Körttifoorumissa tavatonta.
Me kunnioitamme esivaltaa. Emme repostele emmekä rietastele emmekä lörpöttele lörpöttelemisen ilosta. Lörpöttely on ajan väheksymistä. Ajan, Jumalan ja esivallan kunnioittaminen, vallan kolmijako-opin hyväksyminen ja itsekunnioitus sulkevat hihhuloinnin karsinaansa. Voin hyväksyä sen pitkin hampain marginaalisena inhimillisenä itseilmaisuna.
-
PekkaV, mitä negatiivista on hihhuloinnissa?
Myönnän sen, että itsekin pidän negatiivisena erilaisten aineiden vaikutuksen alaisena hihhuloinnin julkisessa tilassa, kuten kaduilla ja kauppakeskuksissa.
Urheilukilpailujen katsomoissakin välillä joku kummallinen juttu tarttuu ihmisiin, että he rupeavat suurin joukoin hihhuloimaan ikään kuin yhtenä ihmisenä. Sellaisen koen itselleni vieraaksi, sellainen mielentila ei tempaa minua mukaansa, mutta suhtaudun ymmärtävän hyväksyvästi tähän suureen joukkoon.
-
Minustakin on vastenmielistä huomata eräiden foorumilla kirjoittavien , toisen herätysliikkeen, edustajan nimen ja asian ylläpitäminen. Mainostaminen.
Fundamentalisteilla on varmaan omat fooruminsa. Kirjoitelkaa niillä ja haukkukaa körttiläisiä, se olisi reilumpaa.
Nyt ajetaan viidesläisyyden ja helluntailaisuuden ja KDn edun asiaa. Se on sitä todellista ketunhäntää'. Lähetystyö täällä ei tule onnistumaan.
-
Riitta taitaa nyt vähän liioitella.
Ketunhännästä olen samaa mieltä - se meillä on jokaisella, näemme sen itse tai emme näe, ja yhtä suurena kullakin: en usko mihinkään sädekehiin kenenkään pään yläpuolella.
Mitä tulee KD:n asian ajamiseen, niin eri lehtiä netistä lukeneena tulee sellainen tunne, että lehdistö juuri nyt ajaa ajaa KDn asiaa ja kummastelee Päivin oikeudenkäyntiin liittyviä asioita. Eräs tunnettu lehti saattaa olla poikkeus, mutta en ole siitä varma.
En tiedä, onko tunteeni yhtä todellisuuden kanssa. Ihmisen tunnemaailma kun tekee tuon tuostakin tepposia meille ja niihin tunnemaailman viesteihin kannattaa suhtautua kriittisesti.
-
Ei körttiläisyyden ja viidesläisyyden vastakkainasettelua tarvitse kannattaa.
Kaikki olemme samassa venheessä ja oman ymmärryksemme varassa pyrimme parhaisiin valintoihin.
Aina, kun tunnemaailmani kehottaa minua vastakkainasetteluun, se on lähes poikkeuksetta (ellei jopa aina) väärässä.
Ystävällismielinen erimielisyys on mitä suurinta viisautta, sivistystä ja älykkyyttä. Se auttaa kehittymään ihmisenä.
-
Olen asettunut tekopyhyyttä, hurskastelua ja oikeassaolemista vastaan. Tuskin ansaitsen sillä sädekehää, ja mitä sillä tekisinkään. Olen syntinen ihminen.
-
Olen asettunut tekopyhyyttä, hurskastelua ja oikeassaolemista vastaan.
Jos jaksat, niin kerro minulle, mitä tarkoitat sillä, että olet oikeassa olemista vastaan.
Mielelläni kuulisin myös, että kuinka pystyt erottamaan tekopyhyyden toisissa ihmisissä?
Ja kuinka erotat hurskastelun toisissa ihmisissä?
-
Tarkoitan tällä ainostaan ymmärrystämme Raamatun lukemisessa ja tutkimisessa.
Kun on opetettu, ja yhäkin opetetaan, että Raamatun yhtäkään sanaa ei saa muuttaa, on se mielestäni, körttiläisittäinkin, väärin opetettu.
Kristus on kätkettynä Raamattuun ja Hänen sisäinen tunteminen on tärkeämpää kuin sanojen ulkoa osaaminen. Saati sanojen käyttö lyömiseen erilaisuutta oikeastioopineiden tavalla.
Minulle Kristus on tärkein, ei kirjoitukset, jotka ovat muuttuneet vuosituhansien kuluessa.
Kristus on rakkaus ja armo syntistä kohtaan.
-
Pääasia on, että on oikeassa siinä yhdessä asiassa, eli kristillisen uskon ytimessä, eli liittyen Kristuksen sovituskuolemaan ja ylösnousemukseen.
Jos tuossa menee vikaan, niin eipä taida juurikaan olla hyötyä, vaikka olisi kaikissa muissa maailman asioissa 100% oikeassa - yhtä tyhjän kanssa olisi loppu viimeksi.
Riitta, tuosta sinun viimeisestä tekstistäsi tulee mieleen, että Olavi Peltola joskus sanoin jotain, että Raamattu ei ole Jumala. Raamattu ei ole palvonnan kohteena.
Aivan hyvä siis tiedostaa, että Raamattu kertoo Jumalasta ja Jumala on palvonnan kohde, ei Raamattu.
Eli vähän samansuuntaisia ajatuksia, Olavilla kuin sinullakin.
Saattoi olla sama tilaisuus, eli joku kurssi, jolla olin, Olavi kertoi lähetyskentältä tapauksen, jossa joku vanha mies tuli Jeesukseen uskovaksi ja ehti kuolla ennen, kuin hänet kastettiin. Jäi oikein mieleen, kun Olavi sanoi jotain, että "ja varmasti meni taivaaseen". Noh, täällä tuskin kukaan sitä epäileekään, mutta jäi vain mieleeni.
-
Tähän olen pyrkinyt , ja kiva kun sinä olet nyt ajattelemassa samoin.
Minulle tämä valkeni oikein konkreettisesti Jaakko Heinimäen pahennustakin herättäneess' puheessa Herättäjäjuhlilla, en nyt muista missä, mutta kuuntelin Körttiradiosta. ' Raamattu on Jeesuksen kapalo'. Eli Jeesus on kääritty Raamattuun.
Minulle tuli aivan näkyväksi ja ymmärettäväksi.
Kirjain luolettaa, henki tekee eläväksi.
Olavi Peltolan tapasin josku 1980-luvun puolivälissä Espoon Matinkylässä Säästöpankkiopistolla. Oli Säästöpankkiväen Talvikinkerit. Meitä lähti Lahdesta autollani neljä naista. Oli todella kova pakkanen, sen muistan hyvin kun takaisin lähdettäessä sakilla auton laseja krapasimme.
Siellä oli myös Leena Kaartinen kertomassa työstään Afganistanissa. Lahdessa olen Leenan kanssa enää harvoin jutellut, olemme ikääntyneet. Leena vielä liikkuu ja osallistuu politiikkaan.
-
Olen asettunut tekopyhyyttä, hurskastelua ja oikeassaolemista vastaan. Tuskin ansaitsen sillä sädekehää, ja mitä sillä tekisinkään. Olen syntinen ihminen.
Tämä on oikein!!!!
-
Tämä on oikein!!!!
Enpä tiedä. Tekopyhyys on perusihmisoikeus. Hurskastelua löytyy kaikkialta ja on turhaa ruveta sitä tuomitsemaan. Mitä se minua haittaa, jos joku luulee olevansa oikeassa, kun on väärässä? Se on jokaisen ihmisen kohtalo, kun kukaan ei voi olla oikeassa kaikessa. Jos joku haluaa sädekehän, mitä se minulle kuuluu? Jos pitää ruveta tuomitsemaan toisia, niin olisi aiheellisempaa tuomita hyväksikäyttöä ja toisten vahingoittamista.
Luther tuntuu ajattelevan, että päivittäinen itsetutkistelu käskyjen edessä riittää, kun vain jokaisen käskyn kohdalla ymmärrämme tarvitsevamme armoa. Sen enempää herätystä ei tarvita. Sitten voi jatkaa ilolla sen kummemmin ajattelematta syntisyyttään. Mene ja tiedä.
-
Taannoisessa radiokeskustelussa päiviteltiin "armon" tehoviljelyä; että vähempikin riittäisi. Jatkuva "armon" anominen on varmasti paikallaan. Ulkopuolisesta se kuulostaa kuitenkin teennäiseltä. Siinäkin lienee uskon salaisuus, henkilökohtaisuudessa. Kukapa kurkistaisi ihmisen sisimpään. Siellä salaisuus kuitenkin on.
-
Media ja somekansa liikkuu niin vikkelästi palstoillaan, että monet hienot ajatukset ovat latistuneet. Esimerkiksi: Anteeksi , Anteeks, Oho, Voi voi, sattuiko ? huitaistuna mokan päälle tai pakotettuna anteeksipyyntönä. Onko vilpitöntä enää mikään ?
-
Sen verran kiinnostavana koin ESS ämän aamun lehden haastattelun kirjailija-psykiatri Joel Haahtelasta, että tartuin tähän itsetuntemukseen taas.
Tunsin nimittäin itseni monessa kotaa hänessä. Itsestäänhän voi pitää jos osaa antaa paljon anteeksi, ja loput Kristukselle.
Joel Haahtela on liittynyt Ortodoksiseen kirkkoon ja uusi kirjakin on kirjoitettu pääosin Uudessa Valamossa.
Artikkeli pohtiikin kulttuurin ja ortodoksia yhteyttä.
Joel Haahtela rakastaa oopperaa ja kuvataiteita. Hän pohtii ihmisen ja elämän olemusta.
Rohkenen sanoa samaa, mutta kirjalijaksi ei miusta ole. Enkä siitä haaveile.
Siksi olen
aina pitänyt kovasti Haahtelan kirjoista, pienoisromaaneista. Hän kertookin koettavansa sanoa sanottavansa kiteytesti.
Minäkin tykkään: Lyhyestä virsi kaunis !
Jaakobin Portaat, ja muuta:
https://otava.fi/kirjat/jaakobin-portaat/
-
Pahoittelen kirjoitusvirheiden korjaamatta jäämistä. Rakas puoliso hätisti muihin hommiin kiireellä.
Kun homma tuli hoidettua, katson mitä Haahtelalta löytyy Nextorystä. Monta löytyykin, myös tämä uusin. Sitä ei kirjastosta vielä saakaan.
-
Haahtelan uusin, trilogian kolmas osa, on tilauksessa. Mies on vihityttänyt itsensä ortodoksikirkon kaniikiksi, lääkäri. Jotenkin natsaa.