Kirjoittaja Aihe: hylkääminen  (Luettu 12495 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Liina

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 543
hylkääminen
« : 08.06.13 - klo:09:27 »
Miten tämä pitäisi tulkita? Radiosaarnasta kuultua: "Jumala ei hylkää meitä, koska hän hylkäsi poikansa ristillä."
Minusta se, että hylkää oman poikansa, ei ole mikään tae siitä, ettei hylkää muita. Pikemminkin päinvastoin. Ehkä tässä lymyilee jokin syvempi teologinen viisaus, johon arkiajatteluni ei yllä.
 



Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: hylkääminen
« Vastaus #1 : 08.06.13 - klo:09:41 »
Miten tämä pitäisi tulkita? Radiosaarnasta kuultua: "Jumala ei hylkää meitä, koska hän hylkäsi poikansa ristillä."
Minusta se, että hylkää oman poikansa, ei ole mikään tae siitä, ettei hylkää muita. Pikemminkin päinvastoin. Ehkä tässä lymyilee jokin syvempi teologinen viisaus, johon arkiajatteluni ei yllä.

En ole teologi, mutta ymmärrän asian kuten sinä. Tämä saarnahenkilö on sotkeentunut omaan teologiseen näppäryyteensä ja hänen puheellaan voi minusta heittää vesilelua. Hän edeleenkin uhrasi poikansa meidä pelastukseksemme.

(vanha sanonta on vesilintua eli veteen upoksiin, mutta jottei kukaan ajattelisi eläinrääkkäystä modifioin sen leluksi)
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Liina

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 543
Vs: hylkääminen
« Vastaus #2 : 08.06.13 - klo:10:16 »
(vanha sanonta on vesilintua eli veteen upoksiin, mutta jottei kukaan ajattelisi eläinrääkkäystä modifioin sen leluksi)

 :icon_biggrin:

Hiukan vakavammin: minua kiinnostaa uhraamisen ja uhrautumisen teologinen merkitys ja historia. Minusta se on hirmuisen monimutkainen kuvio. Jos Jumala olisi ollut pohjalainen, olisiko tullut heti priimaa, vaikka tavallista yrittikin? Ei olisi tarvinnut uhrata ja tuhlata ruokaa, eläimiä, ihmisiä eikä jumalia tai Jumalaa.

Ymmärrän kyllä, tosin tuskin ja vaivoin, että uhraaminen tarkoittaa ihmiselle jostakin tärkeästä luopumista jonkin hyvän edistämiseksi, esimerkiksi mielenrauhan saavuttamiseksi tai lepyttelytarkoituksessa.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8392
Vs: hylkääminen
« Vastaus #3 : 10.06.13 - klo:22:02 »
:icon_biggrin:

Hiukan vakavammin: minua kiinnostaa uhraamisen ja uhrautumisen teologinen merkitys ja historia. Minusta se on hirmuisen monimutkainen kuvio. Jos Jumala olisi ollut pohjalainen, olisiko tullut heti priimaa, vaikka tavallista yrittikin? Ei olisi tarvinnut uhrata ja tuhlata ruokaa, eläimiä, ihmisiä eikä jumalia tai Jumalaa.

Ymmärrän kyllä, tosin tuskin ja vaivoin, että uhraaminen tarkoittaa ihmiselle jostakin tärkeästä luopumista jonkin hyvän edistämiseksi, esimerkiksi mielenrauhan saavuttamiseksi tai lepyttelytarkoituksessa.

Kivoja syvällisiä kysymyksiä.

Musta siis niinku ihan oliks se arkojärjellä, nin mietittynä uhrautuminen ja uhraus ja muu on jotain luopumista, mutta musta Jeesus just tuli, et loppus se ainanen uhrailu ja ihmisen yrittely ja ihminen jotenin uskois Jeesukseen ja siihen et nyt loppu yrittely ja uhraus ja armo tää oiuto sana jonka syvyyttä ei tajua tulisi tilalle.

Armo joka kasvattaa. Se on yks mun mieli paikka Raamatusta.

Uhraus lepyttely tarkoituksena on ihan hyvää ja inhimillistä ja jotenkin kait me kaikki yritetään miellyttää ja ansaita, mutta jokaiselle kait se tulisi olla jotenkin niin, et uhrauksemme kuitenkin tuli jotenkin tulisi tulla jostain kiitollisuudesta ja rakkaudesta. jotenkin et oltaisiin iloisia armosta ja kun ollaan onnistuttu ja hyvin meni, ni annettaisiin uhraus hyvinä tekoina sen johdosta.

Olis kiva kuulla jonkun papin sepustus aiheesta :)
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Vs: hylkääminen
« Vastaus #4 : 12.06.13 - klo:09:49 »
"Kristityn vapaudesta" -kirjassaan nuori Lutteerus ottaa kantaa mm. hyviin töihin, uhraamiseen, luopumiseen ja armoon. Hän peilaa näitä käsitteitä joko Jumalaan tai lähimmäiseen.

Lutteerus sanoo, että kristitty ihminen on kaikkien asioiden herra, täysin vapaa eikä kenenkään alamainen. Kristitty ihminen on kaikkien palvelija, itsensä täysin toisille antava, kaikkien alamainen.

Mielestäni tässä on Lutteeruksen hieno testamentti ja lopultakin sellainen peilaus nykyaikaankin. Jotkut ongelmat ja oikeastaan kaikki ratkaistaan samalla tavalla kuin Lutteeruksen testamentti. Esimerkiksi hyviä tekoja Jumppu ei tarvitse vaan lähimmäinen. Koko kristillinen elämä meillä on toisen ihmisen syntikuorman kantamista. Uhraus on tätä maallisesti. Bussipysäkillä auttaa vanhaa lähimmäistä autoon sisälle. Kutsumus kuuluu oikeastaan tähän kategoriaan mm. luopumisen ja uhrautumisen kanssa. Kutsumus kuuluu maan päälle eikä taivaaseen. Kaikki nämä ovat rakkauden tekoja.

Mutta mitä tarkoittaa, että kristitty on herra. Se tarkoittaa sitä, että kristitty ei tarvitse enää lakeja. Mutta suhteessa Jumppuun. Hän antaa armonsa. Rakkaudella lähimmäisiin ei päästä taivaaseen vaan Jumppu päättää. Maan päällä meillä on lakeja - hyviäkin. Mutta taivaassa ei ole lakeja. Siellä ei ole uskoa vaan autuutta, sanoi muuan Lutteerus.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21732
Vs: hylkääminen
« Vastaus #5 : 12.06.13 - klo:11:14 »
Onpa hienosti kerrottu. Mielestäni jotain tuosta ymmärrän.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: hylkääminen
« Vastaus #6 : 12.06.13 - klo:13:18 »
Koko kristillinen elämä meillä on toisen ihmisen syntikuorman kantamista. Uhraus on tätä maallisesti. Bussipysäkillä auttaa vanhaa lähimmäistä autoon sisälle. Kutsumus kuuluu oikeastaan tähän kategoriaan mm. luopumisen ja uhrautumisen kanssa. Kutsumus kuuluu maan päälle eikä taivaaseen. Kaikki nämä ovat rakkauden tekoja.

Ja pitäisi vielä hoitaa nämä hommat tekemättä asiasta sen kummempaa numeroa ja piehtaroimatta omassa lähimmäisenrakkaushurskaudessaan. Siinä sitä piisaa kilvoittelua arkkuun asti...

Mt

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: hylkääminen
« Vastaus #7 : 12.06.13 - klo:20:50 »
Miten tämä pitäisi tulkita? Radiosaarnasta kuultua: "Jumala ei hylkää meitä, koska hän hylkäsi poikansa ristillä."
Minusta se, että hylkää oman poikansa, ei ole mikään tae siitä, ettei hylkää muita. Pikemminkin päinvastoin. Ehkä tässä lymyilee jokin syvempi teologinen viisaus, johon arkiajatteluni ei yllä.
 

En ole mikään teologi, en sinne päinkään. Ymmärtäisin tuon saarnatekstin näin: Jeesus kärsi rangaistuksen meidän puolestamme, meidän syntiemme sovitukseksi. Jumala hylkäsi Jeesuksen ristin kuolemassa. Se oli se rangaistus. Meidän puolestamme. Jeesushan itse sanoi ristillä:"Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit." Mutta kolmantena päivänä koitti ylösnousemus. Siis hylkääminen ei ollut lopullinen.
Pyryharakka

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21732
Vs: hylkääminen
« Vastaus #8 : 12.06.13 - klo:20:55 »
En ole mikään teologi, en sinne päinkään. Ymmärtäisin tuon saarnatekstin näin: Jeesus kärsi rangaistuksen meidän puolestamme, meidän syntiemme sovitukseksi. Jumala hylkäsi Jeesuksen ristin kuolemassa. Se oli se rangaistus. Meidän puolestamme. Jeesushan itse sanoi ristillä:"Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit." Mutta kolmantena päivänä koitti ylösnousemus. Siis hylkääminen ei ollut lopullinen.
Juuri näin minäkin tämän ymmärrän, ja rippikoulussa näin opetettiin, jotain muistan sieltä.

Poissa Liina

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 543
Vs: hylkääminen
« Vastaus #9 : 12.06.13 - klo:21:23 »
En ole mikään teologi, en sinne päinkään. Ymmärtäisin tuon saarnatekstin näin: Jeesus kärsi rangaistuksen meidän puolestamme, meidän syntiemme sovitukseksi. Jumala hylkäsi Jeesuksen ristin kuolemassa. Se oli se rangaistus. Meidän puolestamme. Jeesushan itse sanoi ristillä:"Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit." Mutta kolmantena päivänä koitti ylösnousemus. Siis hylkääminen ei ollut lopullinen.

Juu, ymmärrän tämän, olen rippikouluni käynyt.
En edelleenkään ymmärrä, mihin tätä väliakaistakaan rangaistus-sovituskuviota tarvittiin. Jos Luoja on Kaikkivaltias ja Hyväntahtoinen, hän olisi kai voinut luoda luomansa sellaisiksi, että mitään sovitttelua ja uhria ei olisi tarvittu.
Minä ounastelen tuossa uhrikuviossa jonkinlaisen vastavoiman (absoluttisen pahan) olettaman. Niin voi olla, mutta se ei sovi hyvän kaikkivaltiuden käsitteeseen.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21732
Vs: hylkääminen
« Vastaus #10 : 12.06.13 - klo:21:29 »
Ihmisen ja Jumalan ajatukset ovat aivan eri atmosfääreissä, ei niitä pysty pohtimaan.
Jumala on salattu Jumala ihmisen näkövinkkelistä katsottuna.

Poissa Liina

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 543
Vs: hylkääminen
« Vastaus #11 : 12.06.13 - klo:21:59 »
Ihmisen ja Jumalan ajatukset ovat aivan eri atmosfääreissä, ei niitä pysty pohtimaan.
Jumala on salattu Jumala ihmisen näkövinkkelistä katsottuna.


Joo, niin kai sitten.
Miksi siihen väliin tarvitaan sitten pohdiskelleita selittelijöitä? Teologeja (jumaltietäjiä) sun muita veronmaksettuja viranhaltijoita? Jos Jumala on salattu, Hän on salattu. Silloin mikään ihmisen selitys ei avaa salaisuutta.
Ehkä agnosis (a-gnosis, ei-tietäminen) on vilpittömintä, mihin ihminen kykenee.

Poissa armonkerjäläinen

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 442
Vs: hylkääminen
« Vastaus #12 : 12.06.13 - klo:22:36 »
Melkoisen kysymyksen heitit ilmaan. Ei ihme jos vastauksia tulee verkkaisesti. Harvalla riittää uskallusta pohtia asiaa.

Kaikkivaltias, kolmiyhteinen Jumala tapattaa oman poikansa,  tai itseasiassa itsensä, jonkinlaisena lepytysuhrina itselleen, jotta voisi paremmin sietää meitä, luomiaan vajavaisia paskiaisia. Ja kaikki tämä on vain lyhytkestoinen kärsimysnäytelmä, sillä poika herää henkiin kolmen päivän kuluttua.

Noin niin kuin pelkkinä faktoina, niin kuin minä sen vaatimattomin koneiston pystyn itselleni piirtämään.

Mitä tällaisesta Jumalasta tulisi ajatella? Jos olisi kysymys vieraan kulttuurin jumalasta, kaikki olisi kohtuullisen helppoa. Mutta tähän kulttuuriin kasvaneena ja tähän uskontoon ja uskonkäsitykseen juurtuneena tai manipuloituna, miten vain, ja kuolemanpelko persuksissa, minulla ainakin on sormi suussa ja rohkeus tehdä johtopäätöksiä on kateissa. Roikun rippikoulun selityksissä enemmän tai vähemmän vahvasti niin kuin muutkin täällä näyttävät tekevän.

Piispoilta, pastoreilta, tai muita teologeilta, niin kuin joku täällä peräsi, ei ehkä kannata odottaa totutuista poikkeavia pohdiskeluja. Saattaisi mennä virka ja elinkeino alta.

Poissa Liina

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 543
Vs: hylkääminen
« Vastaus #13 : 12.06.13 - klo:23:07 »
Melkoisen kysymyksen heitit ilmaan. Ei ihme jos vastauksia tulee verkkaisesti. Harvalla riittää uskallusta pohtia asiaa.

Anteeksi.
En kuitenkaan vänkää kisailumielessä vaan vilpittömästi (mutta pienen terrierin sitkeydellä  :icon_biggrin:.)
Koraaniakin on tullut luetuksi (vain suomeksi ja englanniksi, eikä kokonaan), ja jonkinlaista saman kulttuurimaiseman kielikuvastoa ja käsitteitä olen havaitsevinani.

Minäkin olen tähän kulttuuriin juurtunut (manipuloitu? ehkä niin), ja juuri siksi haluaisin, että tämän kultuurin viralliset uskonselittäjät selittäisivät jotakin. Tai sanoisivat: "En tiedä. Uskon ainoastaan." Olisivat siis agnostikkoja.



   

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21732
Vs: hylkääminen
« Vastaus #14 : 12.06.13 - klo:23:34 »
Kun olin työelämässä, kaikenlaisilla opintopäivillä ja kursseilla kehotettiin aina kyseenalaistamaan asioita,
miettimään onko jotkut totutut rutiinit tarpeellisia vai voisiko niistä luopua, kehittyä, uudistua.
Ymmärrän näin olevan "tavallisessa elämässänikin". Koko elämä kehdosta hautaan on oppimista ja luopumista,
etsimistä ja löytämistä, kyselemistä....vastailemista jos siihen pystyn.
Olen paljon lukenut Erkki Lemisen ajatuksia, en sano että ne ovat oikeita tai vääriä, minua ne on puhutelleet.
Niin, Eki totesi mm. että vastaukset loppuivat ja kysely alkoi, ymmärrän ja olen kokenut tämän.
Kysymys siitä mikä on oikein ja mikä väärin, jää usein epäselväksi.
Yksi tie on rukoillen tutkia raamattua, pyytää että Jumala johdattaisi, "puhuisi" sydämmessämme,
omassatunnossamme.
Kysymyksiä ja pohdintoja riittää, ja niin tulee tehdä, kaikkiin emme saa vastauksia.