Murrevisailu

[Riitta-mummi]

Arvaan että hikoiluttaa kun aurinko oikein räkittää !

[seppos]

Pena oli oikiassa ja seppos kans 

Eikö puhkua tarkoita tuota samaa eesti keeles

[Antti Juhani]

Riättää on kirkas auringon paiste.

[Pyryharakka]

Missäpäin Suomea riättää? Täällä Etelä-Karjalassa, tai ainakin meidän pihassa läkitti eilen ihan mahottomasti. Tänään pilveilee ja välillä oikein kuumasti pilvenreunasta paistaa. 

[Antti Juhani]

Savolaisillahan se riättää. Säänneisissä ja Muaningalla aenakkii . Kun olin armeijassa ja keskipäivällä marssilla, Maaningan kaveri sanoi, että kyllä riättää, niin meitä oli vain kaksi, jotka ymmärsivät mitä se tarkoittaa.

[Pyryharakka]

Useastihan vieraammankin murresanan voi ymmärtää asiayhteydestä. Näin pelkkinä sanoina ne on vaikeampia.
Hauskuutta aiheuttaa sanat, jotka eri puolella Suomea tarkoittavat ihan eri asioita. Isäni oli ollut useita vuosia äidin "kielikylvyssä" ja oppinut että viruttaminen on pesemistä, huuhtomista. Sitten kesälomalla meni tapaamaan karjaalaisia sukulaisiaan. Hikisenä kysyi, missä hän saisi viruttaa naamaansa.  Täti oli kysynyt, eikö tuo jo tarpeeksi pitkä ole.

[seppos]

Meillä pyykkiä ym. virutetaan vedessä. Pohjoisessa huopaaminen tarkoittaa päinvastaista kuin etelässä. Kerran kuuntelen kieliradiota ja joku kysyi mitä vataja merkitsee. Vastaus yllätti  "Kysyit ihanan sanan sillä se merkitsee ihan mitä tahansa luonnon muotoon ym. liittyvää paikasta riippuen. Parempaa vastausta emme pysty antamaan kun meillä ei ole karttaa sen merkityksistä."

[myyrä]

Väljvouhka?

[Antti Juhani]

Väljvouhka , on tuttu ilmaisu lapsuuden ajoilta. Ihan selvää kuvaa siitä mitä se tarkoittaa ei ole, mutta luulen väljvouhkan olevan esim. riitatapauksissa sellainen sovittelija. Ennenhän käytettiin ns. puhemiestä, kun mentiin taloon tytärtä kosimaan. Ukillakin oli ollut Kumpusenmäen isäntä Viljami, puhemiehenä Juuassa, kosintareissulla.
Onnistunut matka, Ida Maria tuli emännäksi. Voisiko se entisajan puhemies olla sitten se väljvouhka?

[Antti Juhani]

"Tätä ei seku vain tehhä."
Vastaus Kotiliedessä nro 9.

[Pyryharakka]

Tunnistaako kukaan seuraavia sanoja: mellevä, mötkö, mokko, tiprikäinen, juska, pumaska, pitska, patska, poklo. Tässä ripsussa on sanoja eri murrealueilta. Niitä kun on elämän varrelaa helmoihin tarttunut.

Mitä tekisit, jos sanoisin sinulle: "Paa ou kii."

[seppos]

Tunnistaako kukaan seuraavia sanoja: mellevä, mötkö, mokko, tiprikäinen, juska, pumaska, pitska, patska, poklo. Tässä ripsussa on sanoja eri murrealueilta. Niitä kun on elämän varrelaa helmoihin tarttunut.

Mitä tekisit, jos sanoisin sinulle: "Paa ou kii."

Laittaisin dörtsin poseen. Pumaska on venäjää ja sen tiedän, muiden kohdalla on selviä vaikeuksia.

[jossü]

ihte oon keski-pohjanmaalta kotosin, en tiiä onko nää sanat täältä lähtösin mutta jotai mitä oon kuullu ja käyttäny, tiättekö sanoja: tummu,mehtä,joppari,liiteri,polttarainen,nästyyki.

[myyrä]

Väljvouhka , on tuttu ilmaisu lapsuuden ajoilta. Ihan selvää kuvaa siitä mitä se tarkoittaa ei ole, mutta luulen väljvouhkan olevan esim. riitatapauksissa sellainen sovittelija. Ennenhän käytettiin ns. puhemiestä, kun mentiin taloon tytärtä kosimaan. Ukillakin oli ollut Kumpusenmäen isäntä Viljami, puhemiehenä Juuassa, kosintareissulla.
Onnistunut matka, Ida Maria tuli emännäksi. Voisiko se entisajan puhemies olla sitten se väljvouhka?

Savon murrettahan se. Tarkoittaa välitysmiestä ja sovittelijaa.

[myyrä]

"Tätä ei seku vain tehhä."
Vastaus Kotiliedessä nro 9.

Tätä ei niin vain tehdä. Tätä ei tuosta vaan tehdäkään. Tämä on vaikea tehdä jne.

*

Äitini osasi elävöittää puhettaan keksimällä omia sanoja. Sellaisesta kai murteet syntyvät.