Minulla on vain myönteisiä mielikuvia Taizésta, sen verran mitä olen yhteisöön ja sen liepeisiin tutustunut.
Tein peruskoulun historian lopputyöni isotädistäni Anna-Maija Raittilasta, joka on vieraillut Taizéssa useita kertoja ja tuonut siitä tietoa ja toimintaa Suomeen. Myös vanhempani ovat nuorina kulkeneet ympäri Suomea Taizé-tapahtumissa, joista on minulle jäänyt kuva, että voisi olla jopa aika samanlaista kuin körttinuorten viikonloppujen tunnelma.
Suurena haaveenani on vielä kerran päästä paikan päälle.
Taizé-rakkauden yhteisö-kirjasta nopeasti poimittuja, toivottavasti kuvaavia, lauseita:
"Taizéta voi kuvailla vain 'täysin ekumeeniseksi yhteisöksi'"
"Taizén säännöistä:
[...]
Täydellinen ilo on levollisen rakkauden vilpittömässä yksinkertaisuudessa. Sellainen ilo vaatii koko olemuksesi päästäkseen puhkeamaan ilmoille koko säteilyvoimassaan.
Älä pelkää mennä mukaan toisten koettelemuksiin. Älä pelkää kärsimystä, sillä usein juuri kuilun syvyyksissä meille lahjoitetaan ilon täyteys Kristuksen jeesuksen yhteydessä.
[...]
Yksinkertaisuus on tie, joka vie avoimuuteen myös lähimmäistä kohtaan.
[...]
Rauha kristuksen kanssa sulkee piiriinsä myös sovinnon lähimmäisen kanssa: pyri siis sovintoon, korjaa, mikä on korjattavissa."
off-topic: Miksi minusta usein tuntuu, että m.k. leimaa kaiken, mitä ei tunne/ymmärrä, kommunistien tekosiksi (ja rikollisuuden joko ymmärrettäväksi maalaisjärjeksi tai "ituhipeiksi" riippuen omasta mielipiteestään)?