Kun häivyin, käsiteltiin teemaa ovatko-vasemmistopuolueet-halunneet-aina-sosialismia tai jotain sinnepäin.
Kuuntelen Elävä historia -podcasteja, ajattelin joskus että pitäiskö selittää mutten viitsinyt. Sieltä saa suht selkeitä selityksiä jos siis edelleen asia kiinnostaa. Ja siis, mitä en myöskään ikinä viitsinyt selittää, joku Sosialisti-Sanna, oli nimim. Luterilaisen aivan pers.koht. pikku lemmikki.
Epätosi olento, mutta saahan ihminen kuvitella.
Joskus silloin joskus totesin ihan in corpore, että varsinainen kuilu kulkee, eioototta, demarien ja kommunistien välistä, ei vasemmiston ja oikeiston, kotona sanoi isäpappa joka in corpore näki ja koki paljon enemmän, niin se on aina ollut, jotenkin vuodesta 1917.
Ja siellä kai SKDLn ja SKPn ja sitten vielä SKPn ja ASSn välistä. Halkinaista menoa ja harvempi halusi juuri sosialismia -- ne ASSilaiset punaviinikommarit 70-luvulla oli ihkaoma lukunsa -- kts. Laura Honkasalo. Sinun lapsesi eivät ole sinun nyt alkuun tai Riitta Vartti: Nuoruuden yliopistot. Hauskoja kirjoja vielä.