Minulla ei varmaan ole talonpoikaisjärkeä, joten ehkä tarvitsen katolista kirkkoa sitten 
. (Enkä muutenkaan usko suoraan ja konstailemattomaan ymmärrykseen. Ainahan se oma ymmärrys näyttää suoralta ja toisen leirin ymmärrys väärältä, leiristä riippumatta.)
En tiedä mikä katolisessa kirkossa viehättää, mutta kiehtoo kovasti.
Ehkä ne muutamat vierailut ja kokemus heidän hartauselämästä vieressä olleena, niin on jotenkin vaikuttanut.
Ruotsissa asuessani Sundsvallissa, niin tuli mentyä maahanmuuttajien kanssa katoliseen messuun.
Ihan melkein kuin Luterilainenkin.
Mutta sitten heidän yksityinen rukoilu, he rukoilevat kirjoista jotain menneiden pyhimysten kirjoituksista ja muutenkin menneet pyhimykset ovat heille tärkeitä.
Oli jännä seurata, kun he esimerkiksi Ave Mariaa toistelivat ja toistelivat tunnin ja joku lapsi tuli ja äiti siinä, olemme rukouksessa.
Sitten kun kerroin luterilaisuudesta ja muusta oliko karismaattisuudesta, niin olikohan Bangladeshistä kaveri sanoi, että no ne sanoo, että heillä on jotain uutta ja uutta, mutta tämä vanha on aina ja ei se heidän juttu ole uutta ja jotenkin parempaa, vaikka he kovasti sitä mainostavat.
Se ikivanhuus ja sitten heidän jännät ritarikunnat ja muut luostarilaitoksensa ja muu on kyllä aika kiehtovaa.
Sen paremmin heidän teologisuuttaan tuntematta.
Paavo Ruotsalainen nyt oli pyhimys täällä luterilaisessa maassamme, että onhan meilläkin ja hänen teologiansa on minusta kohdallaan, että hyvä on pysyä myös tässä.
