Mikä teki tänään onnelliseksi XVIII

[PekkaV]

   On tullut äitiinsä.

[Riitta-mummi]

Vanhempi on enemmän isäänsä, fiksu ja edustava. Nuorempi on värikäs kuin äitinsä, mutta osaa käyttäytyä paremmin. 

[Saukkis]

Tämä on minusta hyvin tärkeä pohtimisen aihe ihan joka päivä. Joskus on vaikea keksiä, mikä tasaisen harmaassa päivässä olisi ollut se valopilkku, joskus se on hyvinki arkinen ja pieni asia, jota ei edes kehtaa kirjoittaa ylös - vaikkapa nopeasti kuivuneet pyykit tai kirjosieppo omenapuun oksalla. Joskus taas jokin isosti ilahduttanut asia, esimiehen kehu töissä tms.

Tänään ilahdutti lyhyt työpäivä, jossa ei ollut tullut vastaan ongelmia vaan työt sujuivat normaalitahtiin.

[Riitta-mummi]

Onko meidän ikä-ihmisten helpompaa olla onnellisia kuin elämän vauhtivuosiaan elävien ?

Omat odotukset ovat pienentyneet. Ottamisen sijaan on tullut antaminen. Ja sehän tuo sitä antamiseniloa.
Tyyntyminen, elämäänsä tällaisenaan tyytyminen, on tasaannuttava asia. Mutta sitä ei voi oikeastaan kokeilla, sen saa kokea sitten kun sen aika on.

Olen todennut, ja toistellut, että vaatimuksen henki on onnen vihollinen pahimmasta päästä.  Se on paljolti luonteen piirre, juttu josta ei kovin helposti pääsekään. Silloin saa pettyä usein, sanon kokemuksesta.

Mikä sitten tällaiseen flow-tilaan päässeen sydämen lämmittää, sielun riemastuttaa, hengen virvoittaa ?
Armonvilaukset. Juuri nuo pienet asiat, ei uusi auto tai Lotto-voitto.

[Saukkis]

Juuri tuota pienten asioitten huomaamista ja niihin tyytymistä ja niistä iloitsemista  yritän opetella ns sanomaan ääneenkin enkä vain itsekseni tuumailemaan ja hykertelemään.

Joskus tuntuu siltä, että sopiva määrä vastoinkäymisiä antaa suhteellisuudentajua onnelliseksi tekeviin asioihin, eli siihen ettei tarvitse olla loton päävoitto, joka vasta tekee onnelliseksi.

[vn]

Ehkä minua ei enää tekemättömät työt rassaa enää niin paljon kuin aikaisemmin.
Tuskin kuitenkaan olen oppinut että työt ei tekemällä lopu.
Keskeneräisyys ja raadollisuus tulisi kai vaan hyväksyä, tai mieluumminkin jättää
Jumalan käsiin.
Kyllähän elämä aina jää kesken ihmisen näkökulmasta. Jumalan aika ja näköala on toinen.

[Leena]

Kyllä luuloni mukaan on Riitta-mummi oikeassa. Kuten jatkajatkin.  Lueskellessani niitä Fowlerin juttuja toteennuin että määrätty hengellinen kypsyys on ääriharvinainen alle nelikymppisillä jo. Taisin kertoa, no menköön.
 Samoin vastoinkäymisen jälkeen tapahtuu useasti kypsymisosessi vaikka se olisi hirvee rosessi.


Minut tekevät onnelliseksi hempot. Ne tosin ovat hermostuneita juuri nyt kuin on poikasten ruokinnan aika. Minun täytyy liikkua terassilla hieman, kuten oli mullitus köynnösruusulle ja suurempaan ruukkuun siirto. Ei ajatusta että olisi menty pesälle, pelkkää säksätystä. Koetin sitten makoilla hiljaa mutta ei. Onneksi terassi on kulmittain siten että makuuhuoneen ikkuna on juuri sen takana eli siitä näen hyvin kuinka ne sukeltavat tuijantyveen heti kuin häippäsen.

[Leena]

Samoin olen onnellinen uusista kylmäkalusteista. Siitä ei ole juuri kauaa kun pesin jääkaapin,  ja siis sulatin. Taas oli kolmesenttinen jäämöykky seinässä. Uhhhhhhhh Huh!

Ne tulevat huomenna iltapäivästä! 

[Pyryharakka]

Oli mukava fillaroida kotiin töistä, kun aurinko paistoi, eikä ollut liian kuumaa. 

[Pena]

Oli mukava fillaroida kotiin töistä, kun aurinko paistoi, eikä ollut liian kuumaa. 

Sekin on hyvä, jos ei tuule vastaan.

[vn]

Osaan olla vaikken saa mitään aikaiseksi.

[Riitta-mummi]

Padasjoen vt. kirkkoherra Minna Rikkinen

[Saukkis]

Osaan olla vaikken saa mitään aikaiseksi.

Minua ainakin ilahduttaa, että joku muukin osaa olla olematta koko ajan ahkera ja aikaansaapa 

Töissä oli sen verran rauhallista, että saimme tehtyä kaikki paperihommatkin. Ensi viikolla on ensi viikon työt eikä rästihommina tämän viikon töitä valmiiksi odottamassa.

[PekkaV]

 Osaan olla vaikken saa mitään aikaiseksi.

   Keälomalaisen ja eläkeläisen motto:

Aamut menee aikaillessa, päivät päätä käännellessä.

Emäntä kysyi isännältä, mitä aiot tänään tehdä?
- En mittää.
- Eilenkään et tehnyt mitään.
- Se jäi kesken.

[Leena]

Minua ainakin ilahduttaa, että joku muukin osaa olla olematta koko ajan ahkera ja aikaansaapa 

Helpottaa valtavasti. Olen niitä joilla pitäisi koko ajan olla jokin menossa tai okei, ellei ole niin on hieman hieman epämukava perusolo. Kai se ei niin pahakaan ole niin pitkään kuin nyt johonkin pystyy.