Suurin suomalainen

[Markku]

Se joka haluaa olla suurin, olkoon kaikkien palvelija.

[Antti Juhani]

Palaan vielä Cajanderin osuuteen varustautumisessa, tai oikeastaan sen puuttumisesta. Kesällä 1939 Cajander piti kuuluisaksi tulleen puheensa, jossa hän lausui pitävänsä onnellisena sitä, ettei puolustuslaitokselle ollut aikaisemmin hankittu varusteita, jotka sillä hetkellä, jolloin puhe pidettiin, jo muka olisivat ehtineet vanhentua ja joutua romutettaviksi.  Muutamia kuukausia myöhemmin saatiin Ranskasta tykkejä, jotka oli valmistettu jo 1800-luvulla. Hankittiinhan myös hyökkäysvaunuja, mutta niitä ei vain aseistettu. Tässä "pieniä" esimerkkejä Cajanderin "varustautumisesta." Lähdettiin sotaan mallilla Cajander.

[Optaatus]

Itse asiassa Cajanderin punamultahallitus ajoi läpi itsenäisen Suomen siihen asti suurimman varusteluohjelman. 1938 aikana puolustusmenoja lisättiin 67 miljoonalla silloisella markalla (Cajander oli esittänyt tälle vuodelle 81 miljoonan lisäystä) ja vuonna 1939 jo 255 miljoonalla. Cajanderilla oli suuri työ suostutella sosialidemokraatit näinkin suuriin menolisäyksiin.
Ja jos Talvisodan puhjettua Suomeen hankittiin Ranskasta vanhanmallisia, jäykkälavettisia kenttätykkejä, niin ei kai tämä mitenkään kumoa sitä Cajanderin toteamusta, että jos aikaisemmin olisi hankittu enemmän esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja, ym. niin ne todella olisivat olleet sodan syttyessä jo suurelta osin vanhentuneita? Ja puheessaanhan Cajander vain selitti parhain päin edeltäneen, Svinhufvudin ja Kivimäen hallinnon kykenemättömyyttä saada aikaan vastaavia puolustushankintojen  lisäyksiä.

[Antti Juhani]

Puolustusvoimien perushankintaohjelma oli vuosia lyöty laimin mm. laivaston, ilmatorjunnan ja lentoyksiköiden osalta. Myös tekninen henkilökunta puuttui lähes täysin. Mannerheim esitti määrärahaksi 500 milj.mk lisäohjelmaan, hyväksyttiin 350 milj. markkaa. Kiväärimiehille oli varattu 97 patruunaa ammunta harjoituksiin vuodessa. Kun en ole historian tutkija, lueskelen vain omaksi ilokseni erilaisia kirjoja, ei tarkempiin analyyseihin tämän suhteen ole mahdollisuutta. Lapsuudesta lähtien olen kuullut sodan käyneitten miesten sanovan, kuinka vähillä varusteilla ja kalustolla jouduttiin puolustustaisteluihin. Mallilla Cajander (oliko se vain kokardi lakissa) lähdettiin.

[Optaatus]

Toki, mutta on hassua siteerata Cajanderin puhetta ikäänkuin Cajander olisi tahallaan jättänyt nämä aseet ostamatta ja sitten ylpeillyt sillä. Aseiden ostamatta jättäminen oli tapahtunut aikaisempien hallitusten aikana. 30-luvun lopulla varustelupäätösten tekeminen oli tietysti helpompaa kuin vuosikymmenen alkupuolella, koska Suomen taloudellinen tilanne oli parempi ja toisaalta kansainvälinen tilanne uhkaavampi. Sodanaikainen varustelukenraali Leonard Grandell muuten sanoi jossain, että eräiden asetyyppien hankintaa hidasti 30-luvulla se, että ensin tutkittiin mahdollisuuksia valmistaa ne kotimaassa.
Mutta olisipa Suomella ollut syksyllä 1939 miten paljon rautaa tahansa, niin Stalin olisi voinut heittää peliin enemmän.

[apellikka]

Suuriin suomalaisiin kuuluu Aurora Karamzin. Mitä olisi kirkkomme ilman ainutlaatuista suomalaista diakoniaa?