Seppos varmaan bannaa mut, mut ihan okey sekin.
Siis aattelin, ku aattelin että ottaisin sellaisen aiheen joka pikasen mua lähellä, vaikkakin monta vuotta kaukana, ni tähän purtavaksi.
Ehkä alkoholi ja uskonto ois voinut olla monelle tutumpaa,,,tutumpi ahe.? Siis niinku oopiumi ja uskonto.--oikolukuna kuin tämä oopiumi..
Näin niiinku ois kiva pikkasen pohtia tätäkin aihetta, kun varmaan kaikkea olemme jo käsitelleet, homoutta ja musiikin turhuutta ja ties mitä ja kaikkea siltä ja sen väliltä.
Monessa uskonnossahan huume, hurmos ja muu pakeneminen arkitodellisuutta on yksi ihan perustavaa laatua oleva asia.
Poppamiehet intiaaneilla polttivat, en tiedä mitä, mutta jotain ainetta jolla menivät näkyjen maailmaan ja johdattivat kansaansa.
No hyvin ei heille kyllä poppamiesten ohjeiden tai minkä mukaan menivätkin käynyt.
Mua aina pistää mietityttään jotkut intaanitarut tai perinnekertomukset.
Yksi kertomus erityisesti pysäytti mut ajattelemaan.
Joku heimo oli jossain isoilla kallioilla Amerikoissa ja heitä taidettiin ajaa takaa tai sitten heillä oli joku pyhempi aika jolloin he sinne kallioille pysähtyivät ja poppamies näki näyn. Olikohan, että siitä paikasta louhittiin kalliota ja tukki nousi ja meni toiseen maahan ja siellä sen tukin takia kuoli ihan tosi paljon ihmisiä... "Jengii, ku populaa", niinku me stadissa sanotaan. Siis se näky..
Suluissa ( öö tiiän että kaikki tajuavat ilman mun selitystänikin lyhyemmän version tästä ilman näitä. Siis niinku juttuja, mutta joku sanoi, että piispa Paarma edesmennyt tai sit ei, mutta möreä ääninen kirkkomme opin tulkitsija sanoi takevänsä saarnat, niinku 12 vee ikäiselle. No en ole saarnaamassa tai muutakaan opettamassa, kun vaan kyselevällä mielelläja ehkä sakasella. ) sulku kines.
Tarina kertoo myös, että tämä heimo alkoi sairastamaan joitain päiviä siinä ja lähtivät sitten jatkamaan matkaansa.
Kai syömään buffaloita tai provosoimaan valkoisia, että saisivat tekosyyn polttaa piippua, vaikkaan en tiedä millainen poliisivaltio oli sillloin huumeita kohtaan?
Tätä kertomusta ja sitä paikkaa missä intiaanit kertoivat louhittaneen uraania on amerikoissa juuri siinä kallioperässä jossa on uraania ja siitä uraanista tehtiin atomipommi ja se lähetettiin keltasille veljillemme.
Aika erikoinen näky. Meidän lappalais ja muilla ennustajillamme myöskin varmaan löytyy samanlaista, mutta ettei aihe nyt ihan menis jonnnekkin, niin tää ainainen hurmokseen meneminen ja ihmisten hurmokseen saaminen kyllä pikkasen ihmetyttää. Varsinkin kun körttiseuroissa ei sellaista, nyt niin paljoa ole.
Vaikkakin olen körttiseurat aina mieltänyt mustien veljiemme ja siskojemme, tai siskojemme ja veljiemme puuvilla pelloilla kahvitunnilla gospelioimiseen.
Jotenkin, että nyt joku puhuu ja muut alkaa sitten veisaamaan ja sitten toinen maallikko ouhuu ja muut yhtyy veisaamaan ja silleen.
Karismaattisen liikkeen yks perusjuttu on saada hypnoottisella otteella jengi hurmokseen tai johki. Katolilaisilla on oma kaanoni ja suitsukkeet, kuten katolilaisilla.
Muutenkin jotenkin tuntuu uskonnon olevan joissain määrin huumetta tai jotenkin joku pakko saada ihmiset jotenkin jonkunlaiseen tunnelmaan, ja sit on ookoo?
Näin itse vanhana juoppona ja huumeita polttaneena, en osaa pitää nykyään niitä paheitani joita oli joskus nuoruudessa yli kakskytvuotta sitten omia, enään niin pahoina.
Tietysti huumeet, kuten kahvi, tupakka, uskonon hurmos ja hassis tai muut ovat jotenkin tuomittavia, muttta niiden nauttijoita tai niistä kärsiviä en osaa oikein tuomita.
Pahuksen alkukristityt kun helluntaina niiden piti olla kun kännissä.
Eiköhän näitä asioita voisi ihan rationaalisestikkin käsitellä?
Ja esittää?
pitäis olla Juhani ja myyrä joiden luulisin osaavan selkokielelle osaavan esittää olevan läsnä.
No jotenkin näin, että mikä kumma siinä pitää ollla, kun uskontoon niin voimakkaasti liittyy hurmos ja pakeneminen johonkin suurempaan ilman kosketusta tosiasioihin.
Ps en ole insinööri, vaikka kaipaankin rationaalista vastausta.
